Suomen Punainen Risti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Punainen Risti
Finlands Röda Kors
Perustettu 1877[1]
Kotipaikka Helsinki[2]
Jäsenmäärä 71 000 (31.12.2022)[3]
Pääsihteeri Eero Rämö[4]
Puheenjohtaja Elli Aaltonen[5]
Hallitus

Max Lindholm (vpj.)
Riitta Nieminen (vpj.)
Dan Sundqvist (vpj.)

Harri Jokiranta
Maiju Jolma-Taylor
Pekka Piri
Ruut Rissanen
Marju Sjösten
Osmo Tolonen[5]
Jäsenlehti Avun maailma – Hjälpens värld

Laki Suomen Punaisesta Rististä (238/2000)

Aiheesta muualla
Sivusto

Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors (lyhenne SPR[6] / FRK, engl. Finnish Red Cross[7]) on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen Suomessa toimiva kansallinen yhdistys. Vuoden 2022 lopussa SPR:llä oli noin 71 000 jäsentä ja 30 000 vapaaehtoista ja kerääjää, jotka toimivat 12 piirissä ja 433 osastossa eri puolilla maata.[3]

Yleiskokouskaudella 2023–2026 Punaisen Ristin hallituksen puheenjohtajana toimii Elli Aaltonen ja valtuuston puheenjohtajana Otto Kari.[8] SPR:n pääsihteeri on Eero Rämö.[9]

Vuonna 2022 SPR:n henkilöstömäärä Veripalvelussa oli 434 htv, keskustoimistossa 204 htv, Konttiketjussa 95 htv ja turvataloissa 54 htv.[3]

Oikeudellinen asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaisen Ristin tunnus, jonka käyttö Suomessa perustuu lakiin eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä.[10] Suomen Punaisella Ristillä on lain mukaan oikeus käyttää merkkiä toiminnassaan.

Suomen Punaisen Ristin nykyinen oikeudellinen asema perustuu 25. helmikuuta 2000 annettuun ja perustuslain voimaantulon yhteydessä 1. maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen lakiin Suomen Punaisesta Rististä (238/2000),[11] joka perustuu hallituksen esitykseen (HE 156/1999) 26. marraskuuta 1999.[12] Esitys sisälsi katsauksen järjestön oikeudellisen aseman kehitykseen.

Suomen Punainen Risti ― Finlands Röda Kors, jäljempänä järjestö, on Suomen valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana Genevessä 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyyn neljään Geneven yleissopimukseen (SopS 8/1955) sekä näiden yleissopimusten Genevessä 8 päivänä kesäkuuta 1977 tehtyyn kahteen lisäpöytäkirjaan, joista ensimmäinen koskee kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemista ja toinen kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemista (SopS 82/1980).

Järjestö kuuluu ainoana kansallisena yhdistyksenä Suomessa kansainväliseen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeeseen. Järjestö noudattaa toiminnassaan Punaisen Ristin kansainvälisissä konferensseissa hyväksyttyjä perusperiaatteita.

– Laki Suomen Punaisesta Rististä, 1 § Nimi ja asema. [11]

Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, ja sen toimintaan sovelletaan yhdistyslain[13] kohtia 6 §, 8 §, 9 §, 10–15 §, 26 § ja 32–39 §.[14] Punaisen Ristin säännöt hyväksytään järjestön yleiskokouksessa ja annetaan Tasavallan Presidentin asetuksella.[15] Järjestön suojelijana toimii Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö.[16] Lailla on suojattu ja tunnustettu myös järjestön oikeus Punaisen Ristin nimen ja tunnuksen ilmaisevaan käyttöön[17] Geneven sopimusten mukaisesti.[10] Lisäksi Suomen Punaisella Ristillä on Veripalvelulain[18] mukainen toimilupa veripalvelutoiminnan harjoittamiseen Suomessa.[19]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punainen Risti syntyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Punainen Risti

Sveitsiläistä liikemiestä Henry Dunantia (18281910) pidetään kansainvälisen Punaisen Ristin perustajana[20], sillä hän ehdotti kirjoittamassaan kirjassa Solferinon muisto (ranskankielinen alkuteos Un souvenir de Solferino, 1862)[21] vapaaehtoisuuteen perustuvien yhdistysten perustamista joka maahan avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa.[22] Dunant oli ollut seuraamassa ranskalais-sardinialaisten ja itävaltalaisten joukkojen välistä Solferinon taistelua Italian kolmannessa itsenäisyyssodassa, ja oli järkyttynyt taistelun raakuudesta ja haavoittuneiden huonosta kohtelusta ja hoidosta ja alkoi järjestää näille apua.[23] Dunantin ajatukset saivat kannatusta Euroopan eri valtioissa; jo seuraavana vuonna (1863) perustettiin toimikunta, josta kehittyi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea,[23] ja 16 valtiota allekirjoitti ensimmäiset Geneven sopimukset, joissa avustusjärjestöjen rooli määriteltiin.[22] Punaisen Ristin kansallisia yhdistyksiä alettiin perustaa eri maihin.[24]

Suomen Punainen Risti perustetaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus Punaisen Ristin perustamisesta levisi myös Suomeen Pietarin keisarillisen hovin kautta.[25] Vuonna 1874 kreivitär Aline Armfelt, ministerivaltiosihteeri Alexander Armfeltin vaimo,[25] teki aloitteen kansallisen yhdistyksen perustamisesta Suomeen. Venäjän Punainen Risti yritti myös perustaa Suomeen alaosastonsa, mutta se ei saavuttanut kannatusta: Suomen oma kansallinen yhdistys varmisti, että apua voitiin antaa riittävästi kotimaan katastrofeissa. Suuret nälkävuodet olivat tuoreessa muistissa.[26] Hanke toteutui 7. toukokuuta 1877, kun perustettiin Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten. Samana vuonna lähetettiin jo ensimmäinen ”sotalasaretti” auttamaan Venäjän ja Turkin välisen sodan uhreja.[22] Nimi muutettiin Suomen Punaiseksi Ristiksi vasta itsenäisyyden jälkeen (1919).[27]

Yhdistyksen olemassaolon alkuaikoina toiminta oli jo kansainvälistä kotimaan avustustoiminnan lisäksi. Autettiin rauhanajan onnettomuuksien ja kulkutautien uhreja sekä perustettiin kulkutautisairaaloita ja koulutettiin sairaanhoitajia.[22][28] Virallisesti osaksi Punaisen Ristin liikettä Suomen Punainen Risti tuli vuonna 1922, jolloin Suomi ratifioi Geneven sopimukset.[29] Vuonna 1948 SPR sai vastuulleen partiolaisten vuonna 1935 aloittaman veripalvelutoiminnan Suomessa.[30][31]

Maailmansotien välisenä aikana Suomen Punainen Risti perusti sairaanhoitajareservin, johon suomalaiset sairaanhoitajat liittyivät sotatilanteen varalta. Lotta Svärdin kanssa käydyn kiistan jälkeen SPR:n sairaanhoitojaosto sai tehtäväkseen hoitaa suomalaisten sairaanhoitajien tietojen ylläpidon ja tarvittaessa liikekannallepanon. Vuonna 1941 perustettiin Mannerheimin käskystä Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö, joka koulutti avustavia hoitajia sotasairaanhoidon tarpeisiin. Apusisartoiminnan kokemusten perusteella Suomen valtio aloitti apuhoitajakoulutuksen vuonna 1946. SPR:n oma koulutus lakkautettiin vuonna 1951.[32] Apuhoitajista tuli merkittävä osa suomalaista sairaanhoitoa vuosikymmeniksi. Samoja työtehtäviä tekevät nykyisin lähihoitajat.[33]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Punaisen Ristin katastrofivalmiusyksikön eli ERU-yksikön ajoneuvo.

Suomen Punaisen Ristin toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Järjestön organisaatio Suomessa voidaan nähdä kolmiportaisena: paikallistaso, piiritaso ja valtakunnallinen taso.[34]

Suomen Punainen Risti on Opintokeskus Siviksen[35] ja SOSTEn jäsenjärjestö.[36]

Suomen Punaisen Ristin osastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Punaisen Ristin Jyväskylän osaston teltta K50-messuilla Jyväskylän kirkkopuistossa kesäkuussa 2016.

Paikallistasolla toimivat osastot, joita toimii lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen Punaisella Ristillä on 433 osastoa.[3] Yhden kunnan alueella saattaa toimia useita osastoja: Helsingissä toimii tällä hetkellä yli kymmenen osastoa.[37] Jokainen osasto kuuluu yhteen piiriin, joita on yhteensä 12.[3]

Suomen Punaisen Ristin piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Punaisen Ristin Oulun piiritoimisto sijaitsee Uudellakadulla (kuvassa oikealla).

Piirien alueet noudattelevat usein maakunta- tai entistä läänijakoa. Jokaisella tasolla vapaaehtoiset ovat tärkeitä päättäjiä ja paikallistasolla eli osastoissa toiminta perustuu juuri heidän panokseensa.[38]

Vuonna 1929 perustettiin ensimmäinen piiri Kuopioon. Vuonna 1933 perustettiin Viipurin, Mikkelin, Vaasan, Satakunnan ja Pohjanmaan piirit. Vuonna 1935 perustettiin Varsinais-Suomen ja Turunmaan piirit. Hämeen piiri perustettiin vuonna 1936, Lapin piiri 1938 ja Laatokan-Karjalan piiri sekä Ahvenanmaan osasto 1939. Seitsämän piirin piirihallituksen puheenjohtajana toimi silloisen piirin alueen läänin maaherra.[39]

Suomen Punaisen Ristin piirien palkatut työntekijät tukevat alueensa osastoja. He järjestävät koulutusta ja tapahtumia piirin vapaaehtoisille sekä vastaavat alueellisesta varautumisesta ja viranomaisyhteistyöstä.[38]

Suomen Punainen Risti toimii 12 piirissä, jotka ovat: Helsingin ja Uudenmaan piiri, Hämeen piiri, Kaakkois-Suomen piiri, Lapin piiri, Länsi-Suomen piiri, Oulun piiri, Satakunnan piiri, Savo-Karjalan piiri, Varsinais-Suomen piiri, Åbolands distrikt (Turunmaan piiri), Ålands distrikt (Ahvenanmaan piiri) ja Österbottens svenska distrikt (Pohjanmaan ruotsinkielinen piiri).[40]

Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallisesti toimintaa kehittää Helsingissä sijaitseva keskustoimisto. Se tekee viranomaisyhteistyötä, vastaa valtakunnallisista kampanjoista kuten Nälkäpäivästä sekä kansainvälisestä avustustyöstä. Keskustoimisto tekee myös kannanottoja ja edistää järjestön arvoja suomalaisessa yhteiskunnassa.[38]

Yleiskokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestön ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva yleiskokous, joka koostuu osastojen edustajista. Vuoden 2023 yleiskokous järjestettiin Joensuussa.[41] Vuoden 2020 yleiskokous järjestettiin pandemiatilanteesta johtuen alueellisina etäkokouksina, ja sitä johdettiin Vaasasta.[42] Kesällä 2017 yleiskokous järjestettiin Helsingissä.[43] Sitä ennen yleiskokoukset järjestettiin vuonna 2014 Turussa,[44] vuonna 2011 Lahdessa,[45] vuonna 2008 Oulussa,[46] vuonna 2005 Porissa,[47] vuonna 2002 Jyväskylässä[48] sekä vuonna 1999 Haminassa.[49]

Äänivaltaiset edustajat yleiskokoukseen valitsee osaston hallitus. Piirien edustajat valitsee piirin hallitus. Yleiskokouksessa valitaan koko järjestön hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, jäsenet sekä valtuuston puheenjohtaja, varpuheenjohtaja ja jäsenet. Yleiskokouksessa hyväksytään myös koko järjestön toimintalinjaus seuraavalle kolmelle vuodelle.[50]

Lehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestön oma jäsenlehti on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä Avun maailma. Siinä on sisältöä sekä suomeksi että ruotsiksi ja lehden nimi on ruotsiksi Hjälpens Värld.[51] Lehden päätoimittajana toimii SPR:n viestintäjohtaja Ilpo Kiiskinen.[52] Avun maailman lisäksi järjestö julkaisee lehtimuotoista Tässä ja nyt -järjestötiedotetta aktiivisille toimijoille. Se koostuu sekä yhteisistä valtakunnallisista että piirikohtaisista sivuista.[53]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Punaisen Ristin postimerkki vuodelta 1932.

Suomen Punaisen Ristin toimintamuotoja ovat esimerkiksi ensiaputoiminta, kansainvälinen avustustoiminta, keräystoiminta, kotimaan valmiustoiminta, maahanmuuttajatyö, nuorisotoiminta, Nuorten turvatalot, ruoka-apu, terveyden edistäminen, vastaanottokeskustoiminta, veripalvelutoiminta, ystävätoiminta ja Kontti-kierrätystavaratalot.

Suomen Punainen Risti tunnetaan myös erityisesti joulukorteista ja aikaisemmin myös postimerkeistä, jotka ovat suosittuja keräilykohteita.

Ensiaputoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punainen Risti Ensiapu ja osa osastoista järjestävät Suomessa ensiapukoulutuksia ja osastot ensiapuryhmätoimintaa.

Punainen Risti Ensiapu ylläpitää ns. EA1-, EA2- ja hätäensiapukorttien kouluttamisjärjestelmää. Yhtiön tuotto ohjataan SPR:n valmius- ja ystävätoimintaan.[54] Ensiapukoulutusta vaaditaan useilla työpaikoilla,[55] esimerkiksi toimiessa sähköasentajana.[56]

Punaisen Ristin EA1- ja EA2-koulutuksia järjestää sertifioitu terveystiedon ja ensiavun opettaja. Ensiavun ja terveystiedon kouluttajien (ETK) täydennyskoulutuksen järjestää SPR, ja vaatimuksena koulutukseen pääsemiselle on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö eli ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, hammaslääkäri tai lääkäri. Lisäksi koulutukseen hyväksytään ammattinimikesuojattu perustason ensihoidon lähihoitaja tai sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalan suorittanut lähihoitaja. Lisäksi myös pelastajalla, palomies-sairaankuljettajalla sekä lääkintävahtimestari-sairaankuljettajalla on mahdollisuus hakeutua koulutukseen. Kolutuksesta saa oikeuden kouluttaa kaikkia SPR-ensiapukursseja kolmen vuoden aikana. Kouluttajapätevyyden uusii käytyään kertauskoulutuksen kolmen vuoden aikana.[57]

Virallisen ensiapukoulutuksen lisäksi Punaisen Ristin paikallisosastot järjestävät apuryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisin väliajoin harjoittelemaan ensiaputaitoja. Ryhmäläisiltä ei vaadita aikaisempaa ensiapuosaamista ja ryhmäiltoihin osallistuminen on ilmaista. Koulutetut ensiapuryhmäläiset osallistuvat päivystystoimintaan tarjoten ensiapupalveluita erilaisissa tapahtumissa.[58]

Kansainvälinen avustustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaisen Ristin avustusmateriaalin jakoa Haitin Port-au-Princessä, jonne iski 7.0 momenttimagnitudin maanjäristys 12. helmikuuta 2010. Suomen Punainen Risti lähetti Haitiin liikkuvan klinikan, kirurgisen sairaalan sekä avunjakeluyksikön.

Kansainvälistä avutustoimintaa Suomen Punainen Risti rahoittaa keräyksissä saaduin lahjoitusvaroin, ulkoministeriöltä sekä EU:lta saaduilla varoilla. Vuonna 2022 kehitysyhteistyössä varauduttiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien kehittämiseen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välisen jatkumon vahvistamiseen sekä paikallisten Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansallisten yhdistysten vahvistamiseen. Kehitysyhteistyöhön käytettiin vuonna 2022 13,6 miljoonaa euroa.[3]

Katastrofitailanteessa kansallinen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistys lähettää avustusvetoumuksen kansainväliselle Punaiselle Ristille jos se ei selviä tilanteesta yksin. Kansainvälinen Punainen Risti välittää avunpyynnön muille kansallisille yhdistyksille, jotka vastaavat tarjoamalla apuaan.[59] Katastrofiapua annetaan esimerkiksi konfliktien, tulvien ja kuivuuden uhreille. Vuonna 2022 Suomen Punainen Risti toimitti esimerkiksi Ukrainaan ja sen lähialuille apua noin 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi välitettiin ulkoministeriön antamaa 4 miljoonan suuruinen avustuspaketti Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle käytettäväksi Ukrainan operaatioon. Lisäksi annettiin apua Pakistanin tulva-alueille sekä Afrikan sarven nälänhädän uhreille sekä ruokaturva- ja hätäapuohjelmiin Lähi-itään ja Aasiaan. Kansainvälistä katastrofiapua annettin vuonna 2022 yhteensä 40,5 miljoonaa euroa.[3]

Kanadan, Suomen, Filippiinien ja Hongkongin Punaisten Ristien kokoama avustusryhmä lastaa avustusmateriaalia Katmandun lentokentällä Intian ilmavoimien helikopteriin käytettäväksi Dhunchessa Nepalissa 25. huhtikuuta 2015 tapahtuneen 7,8 momenttimagnitudin maanjäristyksen jälkeen.

Suomen Punaisella Ristillä on kansainvälinen henkilöreservi, jossa on noin 700 aktiivista jäsentä. Reservin jäsenet koulutetaan, jonka jälkeen heidät liitetään henkilöreservin jäseniksi. Pääsyvaatimuksena on mm. korkeakoulututkinto ja kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeistä tehtäviin soveltuvaa työkokemusta, englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito, B-ajokortti ja taito ajaa manuaalivaihteista autoa, tietotekniset perustiedot, valmius sietää epävarmuutta, kiirettä, painetta ja kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Henkilöreserviin kuuluu esimerkiksi terveydenhuollon, logistiikan, taloushallinnon, katastrofivalmius- ja varautumistyön, tekniikan, tietoliikenteen ja viestinnän ammattilaisia.[60]

Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskus Tampereen Kalkussa. Kuvassa näkyviin alumiini- ja pahvilaatikoihin on pakattu kenttäsairaaloiden ja terveysasemien välineistöä.

Suomen Punaisen Ristin Tampereen Kalkussa sijaitsevassa logistiikkakeskuksessa on varastoituna avustusmateriaalia katastrofiapuun ja kehitysyhteistyöhankkeisiin. Siellä on katastrofivalmiusyksiköitä, kuten kenttäsairaaloita valmiina lähetettäväksi kotimaahan tai ulkomaille äkisti syntyvän avuntarpeen varalle. Logitiikkakeskus tekee myös materiaalihankintoja.[61]

Keräystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Punaisen Ristin muovinen keräyslipas, jota käytetään esimerkiksi Nälkäpäivä-keräyksessä, hätäapukeräyksissä sekä Hyvä Joulumieli-keräyksessä kerättäessä kaduilla, kouluissa ja esimerkiksi kauppojen kassoilla.

Punaisen Ristin lipaskerääjät keräävät varoja syksyllä järjestettävässä Nälkäpäivä -keräyksessä Suomen Punaisen Ristin kastastofirahastoon. Hätäapukeräyksiä taas järjestetään, jos kotimaassa tai maailmalla syntyy nopeasti suuri avuntarve. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi luonnononnettomuus, esimerkiksi maanjäristys tai hirmumyrsky.[62]

Nenäpäivä on yhdeksän eri kansalaisjärjestön kampanja marraskuussa,[63] jolla kerätään varoja kehitysyhteistöhön Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. SPR on yksi keräyksen järjestäjistä. Keräyksen kohteena ovat lapset ja näiden koulutus, turvallisuus, terveys ja ravinnonsaanti.[64]

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti järjestävät vuosittain yhteistössä YLEn kanssa marras-joulukuussa Hyvä Joulumieli -keräyksen lahjakorttien hankkimiseksi vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille. Keräystä tukevat myös K-ruokakaupat, Lidl ja S-ryhmän ruokakaupat.[65]

Kotimaan valmiustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Punainen Risti osallistui Jokelassa 21. huhtikuuta 1996 tapahtuneen junaonnettomuuden avustustöihin. Ensiapuryhmät päivystivät onnettomuuspaikalla raivaustöiden ajan. Punainen Risti toimitti alueelle telttoja, joissa järjestettiin pelastustöihin osallistuneiden ruokailu. VR-Yhtymä, SPR ja vapaaehtoisjärjestöt perustivat matkustajia varten Helsinkiin kriisikeskuksen. Se vastasi 300 puhelmitse tulleeseen tiedusteluun ja siellä kävi noin 70 henkeä. Psykologien valmiusryhmä antoi henkistä tukea onnettomuudessa mukana olleille.

Suomen Punaisen Ristin tehtävänä on tukea viranomaisia äkillisissä onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Se kouluttaa ihmisiä varautumaan äkillisiin tilanteisiin.[66] Järjestön vapaaehtoiset tarjoavat äkillisissä onnettomuustilanteissa psykosiaalista tukea. Se ylläpitää valtakunnallista psykologien valmiusryhmää. Tarvittaessa avataan auttava puhelin. SPR osallistuu Sekaisin-chatin toimintaan ja ylläpitää Rikosuhripäivystystä. Käytännön apua on esimerkiksi ihmisten evakuoiti ja evakuoitujen rekisteröinti, hätämajoituksen ja kuljetusten järjestäminen sekä avustustarvikkeiden jakaminen. Järjestö koordinoi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa.[67]

Osa ensiapuryhmäläisistä osallistuu myös hälytystehtäviin osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua järjestäen ensiapua ja osallistuen kadonneen henkilön etsintöihin.[58] Materiaalista apua annetaan esimerkiksi tulipalotilanteiden jälkeen katastrofirahaston varoin. Tarvittaessa järjestö voi käyttää myös kenttäsairaaloita ja muita nopean toiminnan yksiköitä myös kotimaassa. Käytössä on myös kansainvälinen henkilöreservi.[67]

Esimerkkejä kotimaan isoista avustustilanteista, joissa Suomen Punainen Risti on osallistunut avustustyöhön (mukana myös ulkomailla tapahtuneita onnettomuuksia, joissa on uhreja Suomesta)
Vuosi Tilanne
1976 Lapuan patruunatehtaan räjähdys[68]
1994 Sally Albatrossin pohjakosketus[69]
1994 Autolautta Estonian uppoaminen[70]
1996 Jokelan junaonnettomuus[71]
1998 Jyväskylän junaturma[72]
2002 Myyrmannin räjähdys, Vantaa[73]
2004 Konginkankaan bussiturma[74]
2004 Kaakkois-Aasian tsunami[75]
2007 Jokela koulusurmat[76]
2008 Kauhajoen koulusurmat[77]
2008 Benalmádenan linja-autoturma, Espanja[78]
2010 Kerrostalon tulipalo, Tampere[79]
2013 Laukaan Vihtavuoren evakuointi[80]
2014 Jamijärven lento-onnettomuus[81]
2018 Kainuun sähkökatkot[82]
2018 Kuopion bussiturma[83]
2019 Kerrostalon tulipalo, Pori[84]
2019 Kuopion kouluhyökkäys[85]
2020 Koronapandemia[86]
2020 Senioritalon tulipalo, Jyväskylä[87]
2023 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto, itäraja[88]
2024 Viertolan koulusurma, Vantaa[89]

Maahanmuuttajatyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestö tekee työtä haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien parissa. Näitä ovat turvapaikan hakijat, tilapäisen suojelun piirissä olevat, kiintiöpakolaiset ja paperittomat. Järjestö tekee myös henkilötiedustelua, jossa yhdistetään konfliktien, luonnonkatastrofien ja kriisitilanteiden erottamia perheitä. Henkilötiedustelua johtaa Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Perheiden yhdistämisessä Suomen laki rajaa oikeutta perheiden yhdistämiseen. Lain mukaan oikeus koskee ydinperhettä, aviopuolisoa ja alaikäisiä lapsia.[90]

Rasisminvastaisessa työssä vastustetaan rasismia. Se vahingoittaa rasismin kohteiksi joutuneita, mutta myös koko yhteiskuntaa. Punaisen Ristin toiminta on kaikille avointa, esteetöntä, syrjimätöntä ja rasismista vapaata. Valtakunnallinen rasisminvastainen viikko järjestetään maaliskuussa.[91]

Nuorisotoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reddie Kids on varhaisnuorisokerho 7–12-vuotiaille. Sen tarkoitus on tuottaa säänneltyä kerhotoimintaa jossa varhaisnuoret pääsevät leikin ja kevyen ryhmätoiminnan avulla tutustumaan Punaiseen Ristiin sekä sen toimintamuotoihin, kuten ensiapuun. Ryhmiä ohjaavat yli 15-vuotiaat koulutetut ohjaajat.[92]

Yli 13-vuotiaille Suomen Punaisen Ristin nuorisoryhmät tarjoavat mahdollisuuksia järjestöön tutustumisen lisäksi kouluttautua varhaisnuoriso-ohjaajiksi, sekä päästä mukaan varsinaiseen osastotoimintaan. Ryhmissä käsitellään Punaisen Ristin teemoja osallistujien ja järjestäjien kiinnostuksen mukaan. Teemoja voivat olla esimerkiksi ensiapu ja terveys, pelastuspalvelu, sosiaalipalvelutoiminta, kansainvälisyys ja suvaitsevaisuus. Kansainvälisestä nuorisotoiminnasta kiinnostuneille Suomen Punainen Risti järjestää nuorisodelegaattikursseja joiden jälkeen on mahdollista päästä ulkomaille haastaviin nuorisotoiminnan kehitystehtäviin. Kansainvälisellä yhteistyöllä toteutetaan lisäksi muun muassa leirejä ja tapahtumia.[93]

Erityisesti nuorille suunnattujen toimintamuotojen lisäksi nuorisojäsenet vaikuttavat Suomen Punaisessa Ristissä kaikilla tasoilla. Vuonna 2022 alle 29-vuotiaat nuorisojäsenet muodostivat 4,1 prosenttia järjestön jäsenistöstä.[94]

Suomen Punainen Risti on Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin jäsenjärjestö.[95]

Nuorten turvatalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPR:n Nuorten turvatalot toimivat nuoriin ja perheisiin erikoistuneena kriisityön keskuksena. Nuoret ja heidän perheensä voivat hakeutua turvatalojen palvelujen piiriin milloin tahansa saamaan apua ja asiat pyritään hoitamaan kuntoon yhdessä perheen kanssa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Eri turvataloja yhdistävät samat toimintaperiaatteet. Turvatalot ovat avoinna nuorille etupäässä iltaisin ja öisin, koska asuminen turvatalossa on väliaikaista ja lyhytkestoista. Henkilökunnan tavoittaa myös päivisin puhelimitse. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.[96]

Ruoka-apu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPR järjestää ruoka-apua eri puolilla Suomea. Yhteistyötä tehdään kauppojen, koulujen, keskuskeittiöiden ja lounasravintoloiden sekä myös muiden ruoka-aputoimijoiden kanssa. Ruoka-avun yhteydessä voidaan järjestää myös esimerkiksi yhteisiä ruokailuja, velka- ja terveysneuvontaa.[97]

Terveyden edistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaisen Ristin Terveyspisteissä vapaaehtoiset antavat esimerkiksi neuvontaa, tekevät verenpaineen mittauksia ja tukevat elämän hallinnassa. Vapaaehtoiset järjestävät myös tapahtumia ja ryhmätoimintaa.

SPR:n terveyden edistäminen sisältää päihdetyön, seksuaaliterveyden edistämisen sekä tapaturmien ehkäisyn. Lisäksi vapaaehtoiset ylläpitävät Terveyspisteitä,[98] joissa tarjotaan esimerkiksi maksutonta neuvontaa, tukea ja verenpaineen mittausta.[99] Päihde- ja seksuaaliterveyden vapaaehtoiset toimivat esimerkiksi festareilla sekä vierailevat kouluissa ja oppilaitoksissa. He keskustelevat ihmisten kanssa ja jakavat tietoa.[98]

Vastaanottokeskustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SPR:llä on sopimus Maahanmuuttoviraston kanssa maahanmuuttovarautumisesta. Se perustaa ja ylläpitää vastaanottokeskuksia viranomaisten pyynnöstä. SPR:n piirit ylläpitävät vastaanottokeskuksia. Piirit laskuttavat syntyvät kulut Maahanmuuttovirastolta. Toiminnasta syntyvät tulot järjestö käytää valmiuden kehittämiseen.[100]

Helmikuussa 2023 SPR ylläpiti yhteensä 33 vastaanottokeskusta eri puolila Suomea.[101] Yleisradion MOT:n selvityksen mukaan Euroopan pakolaiskriisin aikana SPR:n vastaanottokeskustoiminta oli suurin yksittäinen valtion maksujen saaja 625 miljoonan euron osuudella vuosina 2015–2020. Pakolaiskriisin alusta lähtien neljän vuoden aikana SPR:n piirit tekivät liikevoittoa yhteensä 24 miljoonaa euroa, ja SPR kolminkertaisti sijoitusomaisuutensa.[102]

Veripalvelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Veripalvelu.
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu vastaa Suomen veripalvelutoiminnasta.

Veripalvelu hoitaa keskitetysti koko maan veripalvelutoimintaa. Veripalvelun tehtäviin kuuluu muun muassa verenluovutusten järjestäminen, luovutetun veren testaus, verivalmisteiden tuotanto, varastointi ja jakelu sekä verivalmisteisiin liittyvä terveydenhoitoalan henkilöstön koulutus ja konsultaatio.[103]

Veripalvelu ei tavoittele voittoa. Tulonsa Veripalvelu saa valmistamiensa verivalmisteiden myynnistä sekä asiakkailleen tarjoamistaan palveluista, kuten veriryhmä- ja veren hyytymistutkimuksista sekä elin- ja kantasolusiirtoihin liittyvistä kudossopeutuvuustutkimuksista. Veripalvelussa tehdään myös esimerkiksi kaikkien Suomessa raskaana olevien äitien veriryhmävasta-ainetutkimukset.[103] Veripalvelussa toimii lisäksi Kantasolurekisteri.[104]

Ystävätoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävätoiminnan tarkoituksena on välittää ystäviä yksinäisille ihmisille. Yksinäiset ovat esim. vanhuksia, vankeja ja maahanmuuttajia. Toiminta alkoi vuonna 1959 sairaalavapaaehtoistoiminnalla. Seuraavana vuonna kohderyhmiksi tulivat yksin asuvat vanhukset ja vammaiset. Toimintaan on aikojen saatossa kuulunut myös mm. sosiaalisia lomaleirejä, ulkomaan lomamatkoja, katutyötä ja vanhusten toimintaryhmiä.[105]

Kontti-kierrätystavaratalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavaratalo Tampereella 2018.

Kontti-kierrätystavaratalot ovat Suomen Punaisen Ristin kierrätystavarataloja, joissa myydään lahjoituksena saatuja tuotteita. Konttien tulos jaetaan Punaisen Ristin avustustyöhön Suomessa ja maailmalla: 2/3 auttamistoimintaan kotimaassa ja 1/3 katastrofirahastoon.[106] Konttien työpaikat ova pääasiassa työkokeilu- tai palkkatukipaikkoihin oikeutetuille suunnattuja.[107]

Kontti-kierrätystavarataloja toimii yhteensä kahdessatoista kaupungissa: Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.[108]

Soppi kierrätysputiikki on Hämeen ja Varsinais-Suomen piirien ylläpitämä ja sen tuotto käytetään piirien toimintaan.[109] SPR-Kirppikset ovat Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin ylläpitämiä kirppismyymälöitä. Piirin alueella on yhteensä seitsämän kirpputoria. Niiden tuotto käytetään Länsi-Suomen piirin toimintaan.[110] Ne työllistävät palkkatukityöhön, oppisopimuskoulutukseen, työkokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan.[111]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varainhankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Punainen Risti ylläpitää omaa katastrofirahastoaan, jonka varoja käytetään äkillisten onnettomuuksien, katastrofien ja kriisien jälkeiseen avustustoimintaan. Sen varoja ei ole varattu tiettyyn kohteeseen, vaan sieltä voidaan antaa apua nopeasti kotimaahan tai ulkomaille. Lisäksi rahastosta tuetaan muun muassa kehitysyhteistyöhankkeita ja auttamisvalmiuden ylläpitoa.[112] Katastrofirahastoa kerrytetään lahjoituksilla ja erilaisilla keräyksillä, joista suurin on jokavuotinen Nälkäpäivä-keräys.[113] Katastrofirahaston keräyskulut saavat olla korkeintaan 20 prosenttia.[112]

SPR myy esimerkiksi joulukortteja ja ensiaputuotteita. Myyntituotto käytetään järjestön toimintaan kotimaassa.[114] Punainen Risti Ensiapu Oy:n tuotto käytetään valmius- ja ystävätoimintaan[54] sekä SPR Konttien tuotosta osa käytetään alueelliseen auttamistyöhön ja osa tilitetään kastastrofirahastoon.[106]

SPR saa myös julkista rahoitusta useilta eri toimijoilta.[3]

Sijoitusomaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 Suomen Punaisen Ristin rahamarkkinasijoitukset olivat yhteensä 82,5 miljoonaa euroa. Tästä korkorahastojen osuus oli 39,2 miljoonaa ja osakeomistusten arvo 43,3 miljoonaa euroa. Samana vuonna asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden arvo oli yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.[3]

Huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Punaisen Ristin korkeimmista huomionosoituksista säädetään laissa Suomen Punaisesta Rististä (238/2000) ja Tasavallan Presidentin asetuksessa (827/2017).[115] Huomionosoitukset on vuodesta 1933 myöntänyt Tasavallan Presidentti:[116]

Huomionosoitus[115] Kuva Toiminta-aika[115] Erityistä sekä huomionosoituksen maksaja[115]
Suomen Punaisen Ristin ansioristi (SPR ar)[117]
Ansioristi on Suomen Punaisen Ristin kunniamerkki ja se annetaan korkeimmissa johtavissaasemissa suoritetusta epäitsekkäästä, erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta toiminnasta tai poikkeuksellisen huomattavista teoista SPR:n ja välittömästi sen tarkoitusperien hyväksi. Se voidaan myöntää
  • koti- ja ulkomaisille valtioiden päämiehille, hallitusten jäsenille tai poikkeuksellisesti muille huomattaville julkisuuden henkilöille
  • järjestön puheenjohtajille sekä neuvoston ja hallituksen jäsenille
  • Kansainvälisen Punaisen Ristin ja ulkomaisten Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistysten puheenjohtajille tai muille korkeimmille Punaisen Ristin johtohenkilöille
  • poikkeuksellisesti muille koti- ja ulkomaisille henkilöille erittäin huomattavista teoista Punaisen Ristin tarkoitusperien hyväksi.

Ansioristin maksaa Suomen Punaisen Ristin hallitus.

Suomen Punaisen Ristin kultainen ansiomitali (SPR kult.am)[117]
  • Vapaaehtoisilla vähintään 30 aktiivista toimintavuotta
  • Palkatuilla työntekijöillä vähintään 35 palveluvuotta
Kultaisen ansiomitalin maksaa mitalin anoja eli osasto, piiri, laitos tai keskustoimisto. Jos huomionosoituksen anojana on jäsen, vastaa kustannuksista jäsenen oma osasto tai piiri.
Suomen Punaisen Ristin hopeinen ansiomitali (SPR hop.am)[117]
  • Vapaaehtoisilla vähintään 20 aktiivista toimintavuotta
  • Palkatuilla työtekijöillä vähintään 25 palveluvuotta
Hopeisen ansiomitalin maksaa mitalin anoja eli osasto, piiri, laitos tai keskustoimisto. Jos huomionosoituksen anojana on jäsen, vastaa kustannuksista jäsenen oma osasto tai piiri.
Suomen Punaisen Ristin pronssinen ansiomitali (SPR pr.am)[117]
  • Vapaaehtoisilla vähintään 10 aktiivista toimintavuotta
  • Palkatuilla työntekijöillä vähintään 15 palveluvuotta
Pronssisen ansiomitalin maksaa mitalin anoja eli osasto, piiri, laitos tai keskustoimisto. Jos huomionosoituksen anojana on jäsen, vastaa kustannuksista jäsenen oma osasto tai piiri.[115]

Kunniamerkkien keskenäisessä järjestyksessä Suomen Punaisen Ristin ansioristi sijoittuu Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin ja Suomen Leijonan ansioristin jälkeen. Suomen Punaisen Ristin ansiomitalit sijoittuvat Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin, Suomen Valkoisen Ruusun mitalin ja Sotilasansiomitalin jälkeen. Suomen Punaisen Ristin kultainen ansiomitali on ansiomitalien järjestyksessä korkein. Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin ja pronssisen ansiomitalin väliin sijoittuu Mitali inhimillisestä auliudesta (Pro Benignitate Humana).[117]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Punainen Risti: Suomen Punainen Risti punainenristi.fi. Viitattu 19.4.2016.
  2. YTJ: Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 10.2.2010.
  3. a b c d e f g h i Suomen Punainen Risti Vuosikertomus 2022 (pdf) 12.5.2023. Suomen Punainen Risti. Viitattu 22.7.2023.
  4. Yhteystiedot Suomen Punainen Risti. Viitattu 12.3.2015.
  5. a b Suomen Punaisen Ristin hallitus ja valtuusto Suomen Punainen Risti. Viitattu 12.7.2023.
  6. Lyhenneluettelo: S Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.2.2020.
  7. About the Red Cross, www.redcross.fi
  8. Yleiskokous 2020 RedNet. Viitattu 27.11.2020.
  9. Suomen Punaisen Ristin yhteystiedot www.punainenristi.fi. 25.2.2020. Viitattu 1.8.2023.
  10. a b Laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta FINLEX. 7.11.2008. Helsinki. Viitattu 9.2.2010.
  11. a b Laki Suomen Punaisesta Rististä FINLEX. 25.2.2000. Helsinki. Viitattu 5.9.2023.
  12. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Punaisesta Rististä FINLEX. 26.11.1999. Helsinki. Viitattu 9.2.2010.
  13. Patentti- ja rekisterihallitus: Yhdistyslaki prh.fi. 26.5.1989. Viitattu 9.2.2010.
  14. Suomen Punainen Risti: Sääntökirja, s. 112-121. Takomo Tuotanto Oy, 2017: Suomen Punainen Risti, 2017. ISBN 978-951-658-144-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.9.2023).
  15. Tasavallan presidentin asetus Suomen Punaisesta Rististä FINLEX. 1.12.2017. Helsinki. Viitattu 4.9.2023.
  16. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Punaisen Ristin suojelijaksi 28.11.2012. Suomen Punainen Risti. Arkistoitu 17.12.2014. Viitattu 11.3.2013.
  17. Punainen risti: tunnus, joka suojaa Punainen risti. Viitattu 17.12.2014.
  18. Veripalvelulaki FINLEX. 1.4.2005. Helsinki. Viitattu 9.2.2010.
  19. SPR Veripalvelu: Veripalvelu lyhyesti veripalvelu.fi. Arkistoitu 8.3.2010. Viitattu 9.2.2010.
  20. Arno Forsius: Henri Dunant (1828–1910) – sveitsiläinen filantrooppi ja Punaisen Ristin perustaja Ihmisiä lääketieteen historiassa. www.saunalahti.fi. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 15.2.2010.
  21. Henry Dunant: Solferinon muisto. Suomen Punainen Risti, 2002. ISBN 978-951-658-087-9.
  22. a b c d Tämä on Punainen Risti – monta tapaa välittää, s. 5. Suomen Punainen Risti, 2008. ISBN 951-658-135-8.
  23. a b Suomen Punainen Risti: Historiaa redcross.fi. Arkistoitu 11.3.2010. Viitattu 15.2.2010.
  24. Suomen Punainen Risti: Suomen Punaisen Ristin historia punainenristi.fi. Viitattu 2.8.2023.
  25. a b International Comittee of the Red Cross: Centenary of the Red Cross Society of Finland (PDF) International Review of the Red Cross. toukokuu 1977. Geneve. Viitattu 15.2.2010. (englanniksi)
  26. 1870-luku: Turkin sota uhka myös Suomelle Suomen Punainen Risti. Viitattu 12.3.2015.
  27. Yki Hytönen: ”1”, Ihminen ihmiselle – Suomen Punainen Risti 1877-2002, s. 33. Helsinki: Suomen Punainen Risti, 2002. ISBN 951-658-090-4.
  28. Elina Anttila: Suomen Punainen Risti 125 vuotta – elämän ja ihmisarvon puolesta. Pyhäjoen Kuulumiset, 15.5.2002, nro 20, s. 3. Pyhäjoki: Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 15.2.2010.
  29. Punaisen Ristin historia – 1920-luku www.punainenristi.fi. 26.11.2019. Viitattu 1.8.2023.
  30. Punaisen Ristin historia – 1940-luku www.punainenristi.fi. 26.11.2019. Viitattu 1.8.2023.
  31. Veripalvelun historiaa www.punainenristi.fi. 1.1.2020. Viitattu 1.8.2023.
  32. Virtanen, Ritva: Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla, s. 31, 94-96, 114-119, 161, 163. Väitöskirja, Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos. Kuopio: Kuopion yliopisto, 2005. ISBN 951-27-0069-7. Väitöskirjan verkkoversio (pdf) (viitattu 5.4.2020). (suomeksi)
  33. Järvelä, Jukka: Kuuliaiset sisaret maan murroksessa. Super, 2008, 55. vsk, nro 1, s. 10-13. Helsinki: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto. ISSN 0784–6975. Julkaisun verkkoversio. (suomeksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. Suomen Punainen Risti: Suomen Punainen Risti punainenristi.fi. Viitattu 10.3.2014.
  35. Jäsenjärjestöt Opintokeskus Sivis. Viitattu 7.10.2023.
  36. Jäsen­järjestöt Soste. 15.3.2022. Viitattu 21.7.2023.
  37. Suomen Punainen Risti: Helsingin ja Uudenmaan piirin osastot redcross.fi. Arkistoitu 10.1.2010. Viitattu 10.2.2010.
  38. a b c Järjestötoiminta www.punainenristi.fi. 12.5.2020. Viitattu 31.7.2023.
  39. Hytönen, Yki: ”1”, Ihminen ihmiselle – Suomen Punainen Risti 1877-2002, s. 39-40. Suomen Punainen Risti, 2002. ISBN 951-658-090-4.
  40. Piirit ja osastot RedNet. Viitattu 11.7.2023.
  41. Yleiskokous 2023 RedNet. Viitattu 11.7.2023.
  42. Yleiskokous 2020 RedNet. Viitattu 11.7.2023.
  43. Yleiskokous 2017 RedNet. Viitattu 11.7.2023.
  44. Suomen Punaisen Ristin Yleiskokous Turussa RedNet. Viitattu 11.7.2023.
  45. Suomen Punaisen Ristin yleiskokous ja ensiavun SM-kilpailut Lahdessa 11.–12. kesäkuuta News Powered by Cision. 1.6.2011. Viitattu 1.8.2023.
  46. Liikanen tulossa SPR:n johtoon Kaleva. Viitattu 1.8.2023.
  47. SPR pohtii asemaansa Porissa ts.fi. 2.9.2005. Viitattu 1.8.2023.
  48. STT: SPR: Kaikkien valtioiden sitouduttava kansainväliseen tuomioistuimeen Helsingin Sanomat. 1.9.2002. Viitattu 1.8.2023.
  49. SPR:n yleiskokous Haminassa Yle Uutiset. 12.8.1999. Viitattu 1.8.2023.
  50. Punaisen Ristin yleiskokous www.punainenristi.fi. 12.5.2020. Viitattu 21.7.2023.
  51. Suomen Punainen Risti: Suomen Punainen Risti. Lehdet www.punainenristi.fi. 15.5.2020. Viitattu 17.10.2023.
  52. Suomen Punainen Risti, Lehdet Suomen Punainen Risti. Viitattu 8.8.2023.
  53. Tässä ja nyt (PDF) Suomen Punainen Risti. Viitattu 7.12.2015.
  54. a b Punaisen Ristin ensiapu­koulutukset Punainen Risti Ensiapu. 14.6.2023. Viitattu 29.7.2023.
  55. Työpaikan ensiapuvalmius Punainen Risti Ensiapu. Viitattu 29.7.2023.
  56. Sähkötapaturmien ensiapu Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 31.7.2023.
  57. Ensiavun ja terveystiedon kouluttaja ETK®-peruskoulutus Ensiavunkouluttajat. Viitattu 22.7.2023.
  58. a b Tule mukaan ensiapuryhmään Suomen Punainen Risti. Viitattu 15.12.2015.
  59. Suomen merkittävin humanitaarista apua antava kansalaisjärjestö www.punainenristi.fi. 20.4.2023. Viitattu 30.7.2023.
  60. Näin haet avustustyöntekijäksi ulkomaille www.punainenristi.fi. 16.9.2020. Viitattu 26.7.2023.
  61. Punaisen Ristin logistiikkakeskus www.punainenristi.fi. 10.8.2020. Viitattu 26.7.2023.
  62. Tervetuloa vapaaehtoiseksi www.punainenristi.fi. 21.5.2019. Viitattu 26.7.2023.
  63. Hyväntekeväisyys on hauskaa | NENÄPÄIVÄ – maailman lasten hyväksi Nenäpäivä. Viitattu 30.7.2023.
  64. Mikä Nenäpäivä Nenäpäivä. Viitattu 29.7.2023.
  65. Hyvä Joulumieli -keräys tuo joulun vähävaraisen lapsikerheen kotiin Hyvä Joulumieli -keräys. 7.10.2022. Viitattu 26.7.2023.
  66. Valmiustyö kotimaassa www.punainenristi.fi. 12.11.2019. Viitattu 22.7.2023.
  67. a b Näin autamme kotimaan onnettomuustilanteissa www.punainenristi.fi. 30.9.2020. Viitattu 22.7.2023.
  68. Aika pysähtyi Lapualla kello 7.42 – patruunatehtaan räjähdys täytti uutiset 40 vuotta sitten Yle Uutiset. 13.4.2016. Viitattu 15.10.2023.
  69. Onnettomuustukintakeskus: Tutkintaselostus 1/1994 M/S SALLY ALBATROSSin pohjakosketus Porkkalan edustalla 4.3.1994 turvallisuustutkinta.fi. 10.2.1996.
  70. Jokela Marko Samuli: Punainen Risti aloitti Estonia-keräyksen Helsingin Sanomat. 30.9.1994. Viitattu 15.10.2023.
  71. Onnettomuustutkintakeskus: Junaonnettomuus Jokelassa 21.4.1996 turvallisuustutkinta.fi. Viitattu 15.10.2023.
  72. Onnettomuustutkintakeskus: Junaonnettomuus Jyväskylässä 6.3.1998 A 1/1998 R turvallisuustutkinta.fi. Viitattu 16.10.2023.
  73. Punaisen Ristin historia – 2000-luku www.punainenristi.fi. 27.11.2019. Viitattu 15.10.2023.
  74. 23 ihmistä kuoli bussikolarissa Konginkankaalla Yle Uutiset. 19.3.2004. Viitattu 15.10.2023.
  75. Tsunami johti Suomen Punaisessa Ristissä valtavaan avustusoperaatioon Yle Uutiset. 26.12.2014. Viitattu 15.10.2023.
  76. Oikeusministeriö: Jokelan koulusurmat 7.11.2007 Tutkintalautakunnan raportti turvallisuustutkinta.fi. 26.2.2009. Viitattu 15.10.2023.
  77. Oikeusministeriö: Kauhajoen koulusurmat 23.9.2008 Tutkintalautakunnan raportti turvallisuustutkinta.fi. 17.2.2010. Viitattu 15.10.2023.
  78. 14 turmassa ollutta saapui Suomeen Yle Uutiset. 20.4.2008. Viitattu 15.10.2023.
  79. Yle Tampere: Evakuointipaikalla rauhallista Yle Uutiset. 22.11.2010. Viitattu 15.10.2023.
  80. Rusanen, Jonna: Vihtavuoren räjähdysvaaran takia evakuoidut: Lemmikin ja lasten kohtalo pelotti Keskisuomalainen. 9.10.2013. Viitattu 15.10.2023.
  81. Onnettomuustutkintakeskus: [https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/ilmailuonnettomuuksientutkinta/2014/5etkMcJmr/L2014-02_tutkintaselostus.pdf Tutkintaselostus L2014-02 Kahdeksan laskuvarjohyppääjän kuolemaan johtanut lento-onnettomuus Jämijärvellä 20.4.2014] turvallisuustutkinta.fi. 16.4.2015. Viitattu 15.10.2023.
  82. Pasanen, Antti: SPR liittyi Kainuun sähkökatkojen piinaamien auttajiin - alueelle yli tuhat vesikanisteria, generaattoreita ja satoja patjoja ja huopia Kaleva. Viitattu 15.10.2023.
  83. Punainen Risti avasi henkisen tuen pisteen Kuopion bussiturman johdosta Yle Uutiset. 24.8.2018. Viitattu 16.10.2023.
  84. STT: Poliisin tutkinta estää Porin Keskuskartanon asukkaita palaamasta koteihinsa – Punainen risti kerää lahjoitustavaroita evakuoiduille Ilta-Sanomat. 17.5.2019. Viitattu 15.10.2023.
  85. Kymmenkunta vapaaehtoista ympäri Pohjois-Savoa on matkalla Kuopioon, jotta väkivallanteosta järkyttyneille saadaan kriisiapua Yle Uutiset. 1.10.2019. Viitattu 15.10.2023.
  86. Onnettomuustutkintakeskus: Koronaepidemian ensimmäinen vaihe Suomessa vuonna 2020 turvallisuustutkinta.fi. 30.6.2021. Viitattu 15.10.2023.
  87. Onnettomuustutkintakeskus: Senioritalon tulipalo Jyväskylässä 10.7.2020 turvallisuustutkinta.fi. Viitattu 20.4.2021.
  88. Punaisen Ristin avustustoiminta itärajalla päättyy – Järjestö on valmiina tarjoamaan tukea myös jatkossa www.punainenristi.fi. 30.11.2023. Viitattu 4.4.2024.
  89. Vainio, Olli: Kriisipalvelut ruuhkautuivat www.iltalehti.fi. Viitattu 4.4.2024.
  90. Punainen Risti tukee maahanmuuttajia www.punainenristi.fi. 26.11.2019. Viitattu 27.7.2023.
  91. Tutustu rasisminvastaiseen toimintaan www.punainenristi.fi. 11.11.2021. Viitattu 27.7.2023.
  92. Tule mukaan Reddie Kids -ohjaajaksi Suomen Punainen Risti. Viitattu 21.11.2013.
  93. Kansainvälinen toiminta Suomen Punainen Risti. Viitattu 21.11.2013.
  94. Suomen Punainen Risti: Tilastokirja vuodelta 2022 11.5.2023. Suomen Punainen Risti. Viitattu 31.7.2023.
  95. Jäsenjärjestöt 5.1.2010. Allianssi ry. Viitattu 29.9.2023.
  96. Nuorten turvatalo SPR. Viitattu 29.3.2014.
  97. Tutustu Punaisen Ristin ruoka-apuun www.punainenristi.fi. 13.12.2021. Viitattu 31.7.2023.
  98. a b Maksutonta terveysneuvontaa ympäri maata www.punainenristi.fi. 5.6.2020. Viitattu 29.7.2023.
  99. Ilmaista palvelua Terveyspisteistä www.punainenristi.fi. 1.9.2020. Viitattu 29.7.2023.
  100. Valtio rahoittaa vastaanottotoiminnan www.punainenristi.fi. 12.2.2020. Viitattu 30.7.2023.
  101. Kotoutuminen ja vastaanottokeskukset www.punainenristi.fi. 21.1.2020. Viitattu 5.4.2024.
  102. Lauri Miettinen: MOT selvitti: SPR:n piirit takoivat turvapaikanhaun ruuhkavuosina 24 miljoonan voitot Yle Uutiset. 21.6.2021. Yleisradio. Viitattu 21.6.2021.
  103. a b Veripalvelu lyhyesti Veripalvelu. Viitattu 11.7.2023.
  104. Mikä Kantasolurekisteri? Veripalvelu. Viitattu 11.7.2023.
  105. Ystävien vuosikymmenet. Avun maailma Ajankohta =, {{{Vuosi}}}, 2009. vsk, nro 3, s. 23. Suomen Punainen Risti.
  106. a b Mikä Kontti oikein on? sprkontti.fi. Viitattu 29.7.2023.
  107. Tutustu Konttiin työpaikkana - Tietoa TE-toimistoille | SPR Kontti sprkontti.fi. Viitattu 29.7.2023.
  108. Missä on lähin Kontti Secondhand? sprkontti.fi. Viitattu 4.8.2023.
  109. Soppi kierrätysputiikki RedNet. Viitattu 10.8.2023.
  110. SPR-KIRPPIS SPR-Kirppis. Viitattu 4.8.2023.
  111. Työllistämme | Palkkatukityöt | Työkokeilu | spr-kirppis.fi SPR-Kirppis. Viitattu 4.8.2023.
  112. a b Katastrofirahasto Punainen Risti. Viitattu 17.12.2014.
  113. Nälkäpäivä Nälkäpäivä.fi. Viitattu 17.12.2014.
  114. Tuotteita vapaa-aikaan Punaisen Ristin kaupasta punaisenristinkauppa.fi. Viitattu 27.7.2023.
  115. a b c d e Suomen Punainen Risti: Huomionosoitusohje 15.3.2021 rednet.punainenristi.fi. 15.3.2021. Viitattu 1.8.2023.
  116. Punaisen Ristin historia – 1930-luku www.punainenristi.fi. 26.11.2019. Viitattu 31.7.2023.
  117. a b c d e Keskinäinen järjestys - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 7.8.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Punainen Risti.