Kenttäsairaala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leikkaus meneillään itärintamalla sijaitsevassa saksalaisessa kenttäsairaalassa toisen maailmansodan aikaan vuonna 1943.
Covid-19-potilaiden hoitoa varten Ruotsissa Göteborgin Östra Sjukhus -sairaalan piha-alueelle pystytettyjä kenttäsairaalatelttoja (23.3.2020).

Kenttäsairaala (sotilaslyhenne KS) on sairaala, joka sijaitsee usein sota- tai katastrofialueella.[1][2][3][4] Kenttäsairaalassa hoidetaan usein akuutteja tapauksia, joita ei jostain syystä voida toimittaa pysyviin sairaaloihin. Kriisioloihin rakennetut kenttäsairaalat ovat usein ylikuormitettuja ja puutteellisesti varustettuja. Hoitajia ja lääkäreitä sekä varusteita ja lääkintätarpeita kuten verituotteita voi olla liian vähän suhteessa sairastuneiden, loukkaantuneiden tai haavoittuneiden määrään ja terveydentilaan. Alueen pysyvä terveydenhuollon rakenteet ja perusinfrastruktuuri saattavat kriisioloissa olla valmiiksi puutteellisia tai vauriotuneita.

Suomessa kenttäsairaaloita on esimerkiksi Suomen Punaisella Ristillä (SPR)[1] ja puolustusvoimilla. Sodan aikana myös lottajärjestö varusti kenttäsairaaloita. SPR on toimittanut kenttäsairaalan tai -sairaaloita (usein yhdessä yhteistyötahojen kanssa) useille katastrofi- tai kriisialueelle. Ensimmäinen SPR:n kenttäsairaala henkilökuntineen lähti vuonna 1877 Turkin sotaan.[4]

Näyttöön pohjautuvia toimivia ratkaisuja ja hyviä käytänteitä pyritään huomioimaan myös kenttäsairaaloissa.[5][6] Esimerkiksi kenttäsairaaloihden paikan valintaa pohdittiin lääketieteellisessä kirjallisuudessa jo 1800-luvun lopulla.[7]

Vuoden 2020 aikana erilaiset olemassaoleviin rakennuksiin ja tilapäissuojiin rakennetut kenttäsairaalat ovat olleet laajalti käytetty ratkaisu koronavitusepidemian hoidossa monessa vauraammassakin maassa, jos normaali sairaalakapasiteetti ei ole riittänyt koronapotilaiden hoitamiseen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Marja Kivilompolo: Kenttäsairaala tuo avun nopeasti katastrofialueelle 16.9.2010. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.7.2020.
  2. Merja Helminen ja Arttu Lahdenperä: Punaisen Ristin kenttäsairaalassa hoidetut potilaat Bamin maanjäristyksen jälkeisinä ensimmäisinä viikkoina Lääkärilehti 14/2005 vsk 60, s. 1525 - 1529, laakarilehti.fi. 8.4.2005. Viitattu 24.7.2020.
  3. a b Markus Myllyoja: Messukeskuksista ja stadioneista tuli sairaaloita – tällaisissa tilapäisoloissa koronapotilaita hoidetaan maailmalla, katso kuvat ja videot 17.4.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.7.2020.
  4. a b Historia punainenristi.fi. Viitattu 24.7.2020.
  5. Michael Naor, Ednilson Bernardes: Self-Sufficient Healthcare Logistics Systems and Responsiveness: Ten Cases of Foreign Field Hospitals Deployed to Disaster Relief Supply Chains Journal of Operations and Supply Chain Management, 9 (1): 1-22. 2016. Viitattu 24.7.2020.
  6. Ari K. Leppäniemi: Abdominal War Wounds—Experiences from Red Cross Field Hospitals World Journal of Surgery, 29: S67–S71(2005). 13.4.2005. Viitattu 24.7.2020. (englanniksi)
  7. Edmund Andrews: In future battles where shall the field hospitals be placed? JAMA. 1896; XXVII(11):593-595. 12.9.1896. Viitattu 24.7.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]