Rikosuhripäivystys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rikosuhripäivystys (ruots. brottsofferjouren[1]) on palvelu, jonka tarkoituksena on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita kaikille rikoksen uhreille[2]. Rikosuhripäivystyksen tukipalveluissa tarjotaan käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Rikosuhripäivystyksen palveluita ovat muun muassa Auttava puhelin, Juristin puhelineuvonta, henkilökohtaiset tukihenkilöt, chat sekä RIKUnet vastauspalveluverkossa. Rikosuhripäivystyksen toiminta perustuu ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistyöhön.

Tyypillisiä rikoksia, joiden vuoksi Rikosuhripäivystykseen hakeudutaan, ovat lähisuhdeväkivalta, muut pahoinpitelyt, seksuaalirikokset, ryöstöt, henkirikokset, omaisuusrikokset, kunniaan kohdistuvat rikokset, häirintä, vainoaminen ja erilaiset yksilöön kohdistuvat omaisuusrikokset.[3] Vuonna 2013 Rikosuhripäivystyksellä oli noin 38 000 asiakaskontaktia[4]. Rikosuhripäivystyksellä on keskustoimiston lisäksi 7 aluetoimistoa ja 29 palvelupistettä eri puolilla Suomea.

Rikosuhripäivystyksen päärahoitus siirtyi vuoden 2016 alusta valtiolle (oikeusministeriö), koska vuonna 2015 voimaan tullut rikosuhridirektiivi[5] edellyttää jäsenvaltioiden huolehtivan rikoksen uhrien yleisistä tukipalveluista[6]. Myös Raha-automaattiyhdistys tukee Rikosuhripäivystyksen toimintaa. Toimintaa koordinoi Suomen Mielenterveysseura, joka yhdessä muiden toteuttajatahojen kanssa vastaa Rikosuhripäivystyksen toiminnasta. Mielenterveysseuran lisäksi toteuttajatahoja ovat Suomen Punainen Risti, Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Setlementtiliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, ja Kirkkohallitus. Rikosuhripäivystys on aloitti toimintansa vuonna 1994 toteuttajatahojensa yhteistyösopimuksella.

Rikosuhripäivystys kuuluu jäsenenä eurooppalaiseen rikosuhrityön kattojärjestöön Victim Support Europeen (VSE). Järjestössä on yli 20 jäsenmaata ja sen keskustoimisto sijaitsee Brysselissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Brottsofferjouren
  2. Oikeusministeriö - Rikoksen uhri www.oikeusministerio.fi. Viitattu 30.6.2016.
  3. Kenelle palvelut on tarkoitettu? | Rikosuhripäivystys.fi www.riku.fi. Viitattu 30.6.2016.
  4. Rikosuhripäivystys | Rikosuhripäivystys.fi www.riku.fi. Viitattu 30.6.2016.
  5. Ri­kok­sen uh­rin oi­keuk­siin pa­ran­nuk­sia 1. maa­lis­kuu­ta Oikeusministeriö. Viitattu 30.6.2016.
  6. TIETOA RIKOKSEN UHRIN OIKEUKSISTA Oikeusministeriö. Viitattu 30.6.2016.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.