Koordinaatit: 62.777°N, 25.7823°E

Konginkankaan linja-autoturma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Konginkankaan linja-autoturma
Ilmakuva onnettomuuspaikalta. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.
Ilmakuva onnettomuuspaikalta. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.
Päivämäärä 19. maaliskuuta 2004
Onnettomuustyyppi yhteentörmäys
Tapahtumapaikka Konginkangas, Äänekoski, Suomi
Matkustajat
Yhteensä 36 + kuljettaja
Kuolleet 23
Loukkaantuneet 14
Eloonjääneet 14

Konginkankaan linja-autoturma on Suomen historian vakavin tieliikenneonnettomuus. Onnettomuus sattui valtatiellä 4 (E75) Äänekosken Konginkankaan pitäjän alueella, Konginkankaan taajaman kohdalla perjantaina 19. maaliskuuta 2004 kello 02.08. Paperirullalastissa ollut Transpoint Oy:n täysperävaunullinen kuorma-auto törmäsi Rukalle laskettelemaan kuljettamassa olleeseen Aurinkobussit Oy:n linja-autoon 20 kilometriä Äänekosken keskustasta pohjoiseen. Linja-autossa oli kuljettajan lisäksi 36 matkustajaa. Onnettomuudessa kuoli 23 henkilöä ja 14 loukkaantui. Kuolleista yksi oli linja-auton kuljettaja ja muut linja-auton matkustajia, joista yksi oli matkaoppaana toiminut matkailuyhtiö Goingto Oy:n toimitusjohtaja. Loukkaantuneista kahden vammat olivat lieviä ja muiden vakavia tai erittäin vakavia.[1] Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja ei loukkaantunut fyysisesti. Suurin osa uhreista sai surmansa välittömästi kuorma-auton perävaunussa olleiden paperirullien vyöryttyä sisään linja-autoon.[2]

Linja-auton ja ajoneuvoyhdistelmän törmäys ei sinänsä ollut Suomessa ennen kokematon tapahtuma, mutta – aiempia onnettomuuksia lainkaan vähättelemättä – seuraukset eivät olleet koskaan ennen muodostuneet näin katastrofaalisiksi.[3] Samalla tieosuudella Laukaan Vehniällä heinäkuussa 1974 sattuneessa alankomaalaisen turistibussin ja rekka-auton törmäyksessä sai surmansa 11 ja loukkaantui liki 20 ihmistä.[4] Edellinen suuronnettomuudeksi luokiteltu linja-autoturma oli sattunut Heinolassa huhtikuussa 1999. Tuolloin turistibussi suistui tieltä moottoritien rampissa, ja neljä matkustajaa sai surmansa. Vuonna 2000 sattuneissa tieliikenneonnettomuuksissa ei ollut kuollut ainuttakaan linja-autossa matkustanutta. Vuonna 2002 linja-auto oli Suomessa ollut osallisena yli kahdessasadassa henkilövahinkoon johtaneessa tieliikenneonnettomuudessa. Näistä 17 oli ollut kuolemaan johtaneita, ja kuolleista kolme oli ollut linja-auton matkustajia.[5] Varsinaisia liikenneonnettomuuksia enemmän linja-autoalalla olivat 2000-luvun alkuvuosina puheenaiheena useat tapaukset, joissa linja-auto oli syttynyt tuleen kesken ajon.[3]

Edeltäneet tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torstai-iltana noin kello 20.30 Transpointin kuorma-autonkuljettaja lähti ajamaan Helsingistä kohti pohjoista. Samaan aikaan Kemissä kuormattiin paperirullia etelään lähdössä olleeseen saman yhtiön omistamaan ajoneuvoyhdistelmään. Autojen kuljettajien oli tarkoitus vaihtaa kuormiaan Keski-Suomessa ja ajaa takaisin lähtöpaikkakunnilleen. Autot kohtasivat Viitasaarella, jossa niiden kontit ja perävaunut vaihdettiin perjantaiyönä noin kello 1.30. Tämän jälkeen Helsingistä lähtenyt kuljettaja aloitti paluumatkan etelään mukanaan runsaan 38 tonnin paperirullakuorma.[6]

Samana iltana Aurinkobussit Oy:n linja-auto lähti Helsingistä Rukalle kello 20.53. Kyydissä oli 27 matkustajaa, joista suuri osa oli nuoria. Autoon otettiin lisää matkustajia matkan varrelta. Perjantain vastaisena yönä kello 1.45 viimeiset kolme matkustajaa nousivat linja-autoon Äänekoskella Hirvaskankaan Esso-huoltoasemalla, minkä jälkeen matka jatkui kohti Kuusamoa.[6]

Onnettomuuden kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantaiyönä hieman kello 2 jälkeen pohjoisesta päin tulossa olleen kuorma-auton perävaunu alkoi heittelehtiä vasemmalle kaartavassa loivassa alamäessä. Mäen alla suoralla tiellä perävaunun takaosa suistui ensin oikealle tien luiskaan. Tämän jälkeen perävaunu nousi takaisin tielle ja ajoneuvoyhdistelmä ajautui vastaantulevan liikenteen kaistoille. Tässä kohdassa tiessä on ohituskaista pohjoisen suuntaan. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan väistöyrityksestä huolimatta perävaunu jatkoi kulkuaan vastaantulevan liikenteen kaistalla. Etelästä päin tulossa ollut linja-auto törmäsi perävaunuun etuseinään. Perävaunun vasen sivu repeytyi auki, jolloin viisi perävaunussa ollutta noin 800 kilogramman painoista paperirullaa sekä perävaunun etuseinä lensivät sisälle linja-autoon murskaten linja-auton etuosan täysin. Sekä ajoneuvoyhdistelmän että linja-auton nopeus törmäyshetkellä oli noin 70 km/h. Törmäyksen voimasta linja-auto sinkoutui taaksepäin noin 40 kilometrin tuntinopeudella.[6]

Tie onnettomuuspaikalla oli erittäin liukas. Paikalla olleiden poliisien kertoman mukaan tiellä oli vaikeuksia pysyä kävellenkään pystyssä. Tietä oli edellisenä iltana suolattu, jotta autojen renkaat purisivat sen peilipintaan. Suola oli kuitenkin tehnyt tien pinnasta entistä arvaamattomamman. Tiellä oli voimassa talviajan nopeusrajoitus 80 km/h.[2] Turmarekan kuljettaja kertoi tien pinnan onnettomuuspaikalla olleen kuiva, kun hän oli ajanut sen ohi matkalla pohjoiseen tuntia aiemmin.[6]

Hätäkeskus sai kello 2.08 ensimmäiset kaksi ilmoitusta onnettomuudesta. Toisen puhelun soitti turmarekan kuljettaja ja toisen ajoneuvoyhdistelmän takana ajaneen henkilöauton kuljettaja, joka on kertonut onnistuneensa vain täpärästi välttämään törmäyksen "samaan kasaan". Hätäkeskuksen päivystäjä arvioi kyseessä olevan suuri tieliikenneonnettomuus, ja sen perusteella onnettomuuspaikalle lähetettiin neljä paloautoa ja neljä ambulanssia, jotka olivat perillä kello 2.21. Poliisi eristi onnettomuuspaikan ja ohjasi liikenteen kiertotielle. Tilanteen vakavuuden selvittyä loukkaantuneita kuljetettiin 70 kilometrin päähän Keski-Suomen keskussairaalaan Jyväskylään kaikkiaan 11 ambulanssilla.[6]

Onnettomuudessa osallisena ollut linja-auto oli vuosimallia 2001 ollut Volvo 9700. Autossa oli lukkiutumattomat ABS-jarrut ja siihen oli juuri onnettomuutta edeltäneenä päivänä vaihdettu uudet renkaat. Auton jokaisella istumapaikalla oli turvavyö. Auton matkamittarilukema onnettomuushetkellä oli 153 378 kilometriä. Onnettomuuden seurausten kannalta ratkaisevaa oli, että linja-auto oli paljon kevyempi kuin toisena osapuolena ollut ajoneuvoyhdistelmä. Huolimatta linja-auton kärsimistä suurista vaurioista onnettomuus osoitti nykyaikaisen linja-auton korirakenteen tukevuuden. Henkilövahingot aiheutuivat linja-auton sisälle sinkoutuneista raskaista paperirullista.[3]

Raivaustyöt onnettomuuspaikalla saatiin päätökseen perjantai-iltana kello 18.30, ja tie avattiin jälleen liikenteelle kello 19.00. Onnettomuusautot siirrettiin Tikkakoskelle jatkotutkimuksia varten.[6]

Auttajien henkiseen jaksamiseen kiinnitettiin huomiota, ja onnettomuutta seuranneena sunnuntaina järjestettyyn jälkipuintitilaisuuteen osallistui lähes 60 henkilöä pelastus-, poliisi- ja terveystoimesta.[7]

Onnettomuuden uhrien muistohartaus pidettiin Helsingin tuomiokirkossa viikkoa myöhemmin, sunnuntaina 27. maaliskuuta 2004. Televisioituun hartauteen osallistui myös valtion johtoa. Jo onnettomuuspäivän iltana oli järjestetty muistohetkiä eri puolilla Suomea, muun muassa Konginkankaan kirkossa.[6]

Onnettomuustutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkijat aloittivat onnettomuustutkinnan jo onnettomuusyönä. Valtioneuvosto asetti 24. maaliskuuta 2004 suuronnettomuuksien tutkintalautakunnan tutkimaan onnettomuutta. Tutkintalautakunta julkaisi 4. kesäkuuta 2004 väliraportin sekä animaation[8] onnettomuuden kulusta. Onnettomuuden tutkintaselostus valmistui 18. lokakuuta 2005[9], ja se julkaistiin 17. marraskuuta 2005.

Kaikkiaan tutkintalautakunta löysi onnettomuudelle 32 syytä. Tutkintalautakunnan mukaan onnettomuuden välittömänä syynä oli ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan osalta ajoneuvon ajohallinnan menetys[10] ja merkittävimpinä taustatekijöinä epäedullisen ajolinjan valinta, ajoneuvon suuri tilannenopeus[10] ja kuljettajan mahdollisesti alentunut vireystila.[11] Tutkintalautakunnan käsityksen mukaan kukaan linja-auton matkustajista ei käyttänyt turvavyötä.[3][12] Linja-auton kuljettajan osalta välittömäksi syyksi todettiin havaintovirhe, jonka seurauksena väistö myöhästyi[2] ja taustatekijänä suuri ajonopeus liukkaalla kelillä, joka vaikeutti vastaan tulevan ajoneuvoyhdistelmän heittelehtimisen havaitsemista aikaisemmin[13] pimeässä ja valaisemattomalla tiellä.[14] Ajoneuvojen osalta tutkijalautakunta totesi, ettei ajoneuvoissa ollut sellaista teknistä vikaa, joka olisi aiheuttanut onnettomuuden syntymisen. Molempien ajoneuvojen reitit oli suunniteltu siten, ettei niitä olisi ollut mahdollista ajaa noudattamalla voimassa olleita nopeusrajoituksia ja kuljettajien ajo- ja lepoaikasäädöksiä.[15] Lisäksi tutkintalautakunta totesi tien pinnan olleen erittäin liukas ja että paikallinen liukkaus oli vaikeasti havaittavaa ja sitä oli vaikea ennustaa.[11]

Tutkintalautakunta antoi 17 turvallisuussuositusta, joista tärkeimpänä voitaneen pitää kuljetuksen vastuun siirtämistä pelkästään kuljettajalta kaikkien kuljetukseen liittyvien osapuolten kannettavaksi. Muita merkittäviä esityksiä ovat muun muassa kuorma-autojen nopeudenrajoittimien suurimman sallitun nopeuden alentaminen 80 km/h:iin sekä ajopiirturin taltioiman nopeustiedon käyttö nopeusrajoituksen rikkomisesta rankaisemiseen.[16] Tutkintalautakunta katsoi linja-auton etupään törmäyskestävyyden riittämättömäksi tämän kaltaisessa onnettomuudessa, mutta ei antanut mitään suosituksia asiantilan parantamiseksi. Sen sijaan Volvo vahvisti 9700-mallinsa korin etupäätä oma-aloitteisesti vuoden 2004 aikana.[3]

Onnettomuuden oikeuskäsittelyssä puolustuksen asiantuntijana käyttämä Tiehallinnon yli-insinööri katsoi tutkijalautakunnan raportin olevan joiltakin osin puutteellinen. Hän sanoi tutkijalautakunnan muun muassa aliarvioineen tien liukkautta ja tieprofiilin merkitystä onnettomuuden kulussa sekä ajopiirturin kiekon analyysin olleen liian ylimalkainen.[17]

Konginkankaan onnettomuutta vastannut linja-autoturma sattui Arbogassa Ruotsissa tammikuussa 2006. Volvo 9900 -linja-auto suistui moottoritieltä ja kaatui kuljettajan saatua sairauskohtauksen. Onnettomuudessa kuoli yhdeksän ihmistä ja useita loukkaantui vakavasti. Henkilövahingot aiheutuivat linja-auton katon painumisesta ikkunalinjan tasalle matkustajien päälle. Huhtikuussa 2008 Espanjan Benalmádenassa rattijuopon ohjaama maastoauto törmäsi moottoritiellä suomalaisia matkailijoita kuljettaneeseen linja-autoon. Yhdeksän linja-auton matkustajaa sai surmansa auton kaatuessa moottoritien keskikaiteen päälle.[18]

Oikeuskäsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turman oikeuskäsittely alkoi Äänekosken käräjäoikeudessa 25. huhtikuuta 2006. Oikeuskäsittelyssä päävastaajana oli ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja, jolle oli annettu syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, 23 kuolemantuottamuksesta sekä neljästä vammantuottamuksesta.

Jutussa esitettiin 42 korvausvaatimusta. Vaaditut korvaukset vaihtelivat noin 3 000 eurosta 50 000 euroon. Yhteensä summa nousi noin 900 000 euroon. Asianomistajia oli 97.

Lisätutkimusten vuoksi syyttäjä teki lisäsyyteharkinnan, jossa ratkaistiin, haastetaanko oikeuteen muitakin vastaajia kuin turmarekan kuljettaja. Näiden tutkimusten perusteella nostettiin syytteet myös Transpoint Oy:n entistä toimitusjohtajaa vastaan. Syytteet nostettiin 23 kuolemantuottamuksesta, kolmesta vammantuottamuksesta ja työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske vaati kuljetusyhtiötä tuomittavaksi yhteisösakkoon sen liiketoiminnassa tapahtuneen työturvallisuusrikoksen vuoksi.[19] Transpoint Oy:n entinen toimitusjohtaja kiisti syytteen.

Äänekosken käräjäoikeus julkisti tuomionsa 31. toukokuuta 2006. Turman aiheuttaneen ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, 23 kuolemantuottamuksesta sekä kolmesta vammantuottamuksesta. Lisäksi kuljetusyhtiö Transpoint tuomittiin 10 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta.[20]

Oikeuskäsittely jatkui 18. joulukuuta 2006 Vaasan hovioikeudessa, sillä ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja valitti tuomiosta. Myös muutamat asianomistajat ilmaisivat tyytymättömyytensä Äänekosken käräjäoikeuden tuomioon, mutta kukaan heistä ei lopulta valittanut tuomiosta.[21]

Hovioikeus säilytti 23. tammikuuta 2007 antamassaan ratkaisussa käräjäoikeuden päätöksen pääosin ennallaan.[22] Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja ei valittanut tuomiostaan korkeimpaan oikeuteen, joten hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.[23]

Uhrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konginkankaan onnettomuudessa kuoli 23 ihmistä. Poliisi julkisti listan sunnuntaina 21. maaliskuuta 2004 iltapäivällä. Uhrien kotipaikkakunnat ja syntymävuodet olivat seuraavat:[24]

Paikkakunta Syntymä-
vuosi
Espoo 1983
Helsinki 1975
Helsinki 1975
Vantaa 1974
Helsinki 1974
Espoo 1974
Espoo 1974
Helsinki 1956
Helsinki 1983
Pylkönmäki 1986
Helsinki 1964
Saarijärvi 1986
Espoo 1986
Helsinki 1974
Helsinki 1983
Espoo 1974
Espoo 1974
Helsinki 1961
Espoo 1983
Helsinki 1978
Järvenpää 1974
Vantaa 1947
Pori 1957

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tutkintaselostus: Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton yhteentörmäys valtatiellä 4 Äänekosken Konginkankaalla 19.3.2004. Helsinki: Onnettomuustutkintakeskus, 2005. Tutkintaselostus A 1/2004 Y. ISSN 1239-5315. ISBN 951-836-164-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.3.2014).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Konginkankaan liikenneonnettomuus on Suomen historian tuhoisin Yle Elävä arkisto. 19.1.2007. Viitattu 30.8.2018.
  2. a b c Tutkintaselostus 2005, s. 15.
  3. a b c d e Timo Lehtonen: Suomen linja-autot: koriteollisuus 2000-luvulla, s. 62. Helsinki: Autokoriteollisuus ry ja Kustantaja Laaksonen, 2017. ISBN 978-952-5805-94-9.
  4. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1975, s. 63. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01580-X.
  5. Minna Soininen: Kuljettaja on tärkein turvallisuustekijä: bussien liikenneturvallisuustutkimus valmistui. Bussiammattilainen 3/2004, s. 42. Helsinki: Linja-autoliitto.
  6. a b c d e f g Jonna Karjalainen, Minna Matintupa ja Sanna Savela: Bussiin vyöryneet paperirullat murskasivat monta nuorta elämää – 15 vuotta sitten arki muuttui liikenteessä ja perheissä peruuttamattomasti 15.3.2019. Yle.
  7. Konginkankaan onnettomuus oli raskas myös pelastajille. Pelastustieto-lehti, 2004, nro 3, s. 6–12. Palo- ja pelastustieto ry. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 19.2.2017.
  8. Citec Information: Konginkangas 19.3.2004 klo 02:08 (videoanimaatio onnettomuudesta) Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 13.3.2007.
  9. Tutkintaselostus 2005, s. XI.
  10. a b Tutkintaselostus 2005, s. 108.
  11. a b Tutkintaselostus 2005, s. 109.
  12. Onnettomuuden tapahtumisen aikaan turvavyö oli määrätty pakolliseksi linja-auton jokaiselle istumapaikalle, mutta sen käyttö ei ollut pakollista. Turvavöiden käyttö, mikäli sellaiset on linja-autoon asennettu, tuli pakolliseksi toukokuussa 2006.(Liikenneministeriön asetus autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista [19.12.2002/1248], liite 1, I osa, kohta 31)
  13. Tutkintaselostus 2005, s. 110.
  14. Tutkintaselostus 2005, s. 111.
  15. Tutkintaselostus 2005, s. I.
  16. Tutkintaselostus 2005, s. 113–117.
  17. Mattila, Ilpo: Tiehallinnon yli-insinööri: Tien huono kunto johti turmaan Helsingin Sanomat. 25.4.2006. Helsinki. Viitattu 13.3.2007.
  18. Lehtonen 2017, s. 62–63.
  19. Lisäsyytteitä Konginkankaan turmassa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen päätös 23.2.2006, dnro R 06/3 (Valtakunnansyyttäjän viraston tiedote) 2.3.2006. Helsinki: Valtakunnansyyttäjänvirasto. Viitattu 13.3.2007.
  20. Siukonen, Timo: Konginkankaan turmarekan kuljettajalle kolme kuukautta ehdollista Helsingin Sanomat. 31.5.2006. Helsinki. Viitattu 13.3.2007.
  21. Konginkangas-kuski valitti tuomiosta Yle Uutiset. 30.6.2006. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 30.8.2018.
  22. Siukonen, Timo: Hovioikeus säilytti ehdollisen vankeustuomion Konginkankaan turmassa Helsingin Sanomat. 23.1.2007. Helsinki. Viitattu 13.3.2007.
  23. Konginkankaan rekankuljettaja ei valita tuomiostaan Yle Uutiset. 19.3.2007. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 19.3.2007.
  24. Pöntinen, Petri: Pahin tapahtui. Suomen Kuvalehti, 2004, nro 13. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.12.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]