Palokan senioritalon tulipalo

Palokan senioritalon tulipalo syttyi Jyväskylässä 10. heinäkuuta 2020. Parvekkeelta alkanut tulipalo levisi kattorakenteisiin ja rakenteissa olleissa onteloissa myös kahdelle muulle katolle. Savusta ja sammutusvedestä kärsi noin sata asuntoa, mutta itse palo pääsi leviämään vain yhteen asuntoon. Palon leviäminen yllätti pelastusviranomaiset, kun ensimmäisen palon uskottiin olevan jo sammumassa. Tulipalo ajoi noin 170 ihmistä evakkoon pois kodeistaan. Rakennuskokonaisuudessa sijaitsi myös palvelukoti. Neljä evakuoitua loukkaantui lievästi saatuaan evakuoinnin yhteydessä palovammoja. Lisäksi yksi palomies loukkasi kätensä pelastustöissä.

Poliisi tiedotti 13. heinäkuuta 2020 palon syttyneen kerrostalon parvekkeella poltetusta kynttilästä. Onnettomuustutkintakeskus käynnisti samaan aikaan palon tutkinnan.

Pelastustoimet

Hätäkeskus sai ensimmäisen hätäilmoituksen kello 21.29. Ensimmäinen pelastusyksikkö Seppälän paloasemalta tuli paikalle kello 21.35. Kello 21.31 Jyväskylän keskuspaloasemalta hälytettiin sammutusyksikkö RKS101 ja nostolava RKS106. Palokan paloaseman VPK:n sammutusyksikkö RKS131 ja säiliöauto RKS133. Rakennuksen sisällä tehty automaattisen paloilmoittimen panikkeen painamista hätäkeskus ei yhdistänyt jo käynnissä olevaan tehtävään. Niinpä se hälytti kello 21.33 Äänekosken paloaseman nostolavan RKS206 ja palomestarin RKSP32, Vaajakosken paloaseman sammutusyksikön RKS121, Vaajakosken VPK:n yksikön RKS1212 sekä keskuspaloaseman säiliöauton RKS103. Kello 21.35 tulipalo luokiteltiin suureksi rakennuspaloksi. Hälytyksiä jatkettiin. Kello 21.35 hälytettiin keskuspaloaseman vesihuoltoyksikkö RKS1094, Muuramen paloaseman sammutusyksikö RKS181 ja säiliöauto RKS183, Vaajakosken säiliöauto RKS123, Keuruun paloaseman nostolava RKS506 ja palomestari RKSP35, Jämsän paloaseman palomestari RKSP34, Tikkakosken paloaseman sammutusyksikö RKS141 ja säiliöauto RKS143, Säynätsalon paloaseman säiliöauto RKS173 sekä päivystävä palopäällikkö RKSP20. Puolustusvoimat toimitti pelastajien käyttöön paineilmahuoltokontin. Poliiseja paikalla oli yhteensä 16. Paikalla oli myös yli 20 varusmiestä lähinnä poliisin apuna.

Pelastustoiminnan johtaja RKSP20 antoi kello 22.35 mediatiedotteen, jossa palon kerrottiin olevan sammumassa. Tilanne muuttui, ja pelastustoimen johtaja havahtui palon leviämiseen kello 23.15 ja kohteeseen tehtiin lisähälytyksiä. Palo oli levinnyt katto-onteloissa huomaamatta. Sammuttaminen ja raivaaminen jatkui seuraavaan aamuun.

Poliisi hälytti Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tukemaan pelastustoimintaa kello 21.54. Hätäkeskus hälytti Kriisikeskus Mobilen päivystäjän SKS131, joka pyysi hälyttämään sosiaalipäivystäjän, jonka vastuulla onnettomuuden osallisten avustaminen lain mukaan on. Paikalle saapui kaksi sosiaalityöntekijää. Paikalle tuli myös Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin työntekijä. Myöhemmin paikalle saapui kolmas sosiaalityöntekijä. Evakuointikeskuksessa työskenteli myös evakuoidun hoivakodin työnekijöitä. Palon alta evakuoidut koottiin viereiselle koululle, josta heidät ohjattii sosiaalipäivystäjien ohjaamina hätämajoitukseen tai väliaikaisiin hoitopaikkoihin. Hoivakodin asukkaille järjestettiin hoitopaikat yrityksen toisista hoivakodeista. Siirrot tapahtuivat takseilla, Punaisen Ristin ja puolustusvoimien ajoneuvoilla. Osa evakuoiduista majoittatui sukulaisten luokse.

Rakennuksiin tulleiden vahinkojen yhteen laskettu arvo oli useita miljoonia euroja. Savu- ja vesivahinkoja kärsi yhteensä 92 asuntoa. Eniten vaurioituivat yhteiset tilat, julkisivut, kattorakenteet ja parvekkeet. Palovahinkoja tuli vain yhteen asuntoon.

Talojen omistajatahot tukivat evakuoituja asukkaita eri tavoin. Jyväskylän kaupungin sosiaalitoimi pyrki koordinoimaan asukkaiden huoltoa ja majoittamista. Suomen Punainen Risti keräsi evakuoiduille matkapuhelinten latureita. Lisäksi se keräsi tietoa ihmisiltä lahjoitettavissa olevista tavaroista. Tämän jälkeen voitiin yhdistää tiedot käytettävissä olevista lahjoituksista evakuoiduilta esiin tulleisin tarpeisiin, ja vasta tämän jälkeen yhdistettin auttajat ja autettavat. Evakuoiduille tarjottiin myös asiointiapua ja neuvontaa. Myös evakuoitujen muuttoihin osallistuttiin. Apua annettin myös Punaisen Ristin kastasrofirahastosta, jonka varoja käytettiin majoituskuluihin, ruokailukuluihin ja materiaalihankintoihin. Jyväskylän seurakunta käynnisti varainkeruun onnettomuuden uhreille, ja varoilla hankittiin vaatteita, hygieniatarvikkeita sekä myöhemmin myös huonekaluja. Lisäksi seurakunta järjesti myös ohjausta, neuvontaa ja asiointiapua.

Kotiin paluu

Viimeiset pahimmin vaurioituneesta senioritalosta evakuoidut pääsivät palaamaan koteihinsa marraskuussa 2021. Korjausten yhteydessä puuttuneet palokatkot lisättiin, ja myös muut havaitut puutteet korjattiin.

Onnettomuustutkinta

Tehdyssä onnettomuustutkinnassa todettiin, että

• Rakennuksen suunnittelu oli ollut puutteellista. Eri suunnitelmia ei yhteensovitettu, ja suunnitelmien kattavuutta ei ollut varmistettu.
• Rakentamismääräykset eivät antaneet normaalista poikkeavalle rakenteelle soveltavia ratkaisuja.
• Työmaan tarkastustoiminta oli ollut puutteellista.
• Parvekejulkisivun ontelon sisäpinta vaihdettiin viranomaisneuvonnan jälkeen palosuojaamattomaksi ilman tarkempaa suunnittelua tai vaikutusten arviointia. Neuvonta ymmärrettiin hyväksyntänä, vaikkei virallista hyväksyntää muutokselle haettu eikä saatu.
• Rakentamismääräyksissä oleva vaatimus julkisivun putoamisen rajoittamisesta ei koske kaikkia rakennuksia.
• Koska pelastustoimen resurssit keskittyivät aluksi rakennusten tyhjentämiseen, ei resursseja riittänyt palon sammutus- ja rajoitustoimiin.
• Komppanian sammutusvesihuolto oli suunniteltu vesihuoltokontin varaan. Pelastuslaitoksissa on järjestelyjä, joissa sama henkilöstö vastaa useammasta yksiköstä ja hälytyksen tultua he itse päättävät, millä yksiköllä lähtevät tehtävälle. Isoissa rakennuspaloissa tämä aiheuttaa ongelmia.
• Katto-onteloiden palojen sammuttaminen oli tehotonta, koska kattorakenteiden läpi ei päästy ontelotilaan.
• Pelastustoimi aloitti laajan evakuoinnin, vaikka itse tulipalo ei sitä vielä edellyttänyt.
• Suunnitelmia evakuoinnista ei ollut laadittu viranomaisyhteistyössä, ja tehtävänjako organisaatioiden kesken oli epäselvää.
• Pelastustoiminnan johtajalla on hoidettavanaan yhtä aikaa myös useita muita haastavia tehtäviä.
• Sosiaalipalvelut koordinoi avustavia tahoja, mutta koordinointi ei koskenut kaikkia toimijoita. Se aiheutti epätietoisuutta asukkaille ja rakennusten omistajatahoille.

Onnettomuustutkinta suositti, että

»Rakennusteollisuus RT ja sen toimialaliitto Talonrakennusteollisuus ry kehittävät työmaan tarkastusmenettelyjä ja tarkastusasiakirjaa paremmin suurelle työmaalle soveltuvaksi. Kun tietty asia merkitään tarkastetuksi, taustalla pitää olla todelliset menettelyt, riittävä dokumentointi ja tosiasialliset edellytykset kunnollisiin tarkastuksiin. [2021-S5]

Rakennustarkastusyhdistys ja pelastuslaitosten kumppanuusverkosto selkiyttävät yhdessä rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen työnjakokäytännöt suurissa rakennushankkeissa. Erityisesti tulee tarkistaa menettelyt, miten pidetään erillään rakenneratkaisujen hyväksyntä ja neuvonta, sekä millaisia muutoksia voidaan sallia ilman lisäsuunnittelua. [2021-S6]

Pelastusopisto ja sisäministeriö huolehtivat, että pelastuslaitoksille laaditaan ja julkaistaan johtamisen suunnitteluperusteet. Ohjeiden tulee sisältää periaatteet, miten laajoissa pelastustehtävissä toteutetaan samanaikaisesti yleisjohtajuus ja pelastusmuodostelmien johtaminen. Lisäksi ohjeiden tulee auttaa varmistamaan viranomaistoiminnan jatkuvuus ja yhteistoiminta pelastustoiminnan päättyessä. [2021-S7]»

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus toisti vuonna 2013 antamansa suosituksen evakuointeihin varautumisesta, että sisäministeriön pitää huolehtia ohjeesta, miten laaja evakuointi toteutetaan käytännössä. [Y2013-02/S5]

Oikeuskäsittely

Kerrostalon rakentajat välttyivät rikosoikeudellisesta vastuusta, koska rakentamisrikkomus vanheni kahdessa vuodessa ja tulipalon syttyessä talon valmistumisesta oli kulunut aikaa yli kaksi vuotta.

Keski-Suomen käräjäoikeus hylkäsi parvekkeellaan kynttilää polttanutta asukasta vastaan nostetut syytteet 17. huhtikuuta 2023 antamassa ratkaisussa, koska Onnettomuustutkintakeskus oli havainnut rakennuksessa useita rakennusvirheitä.