Taksi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taksi ja sen kuljettaja Kashmarissa, Iranissa.

Taksi tarkoittaa yksittäiseen, lyhytaikaiseen käyttöön vuokrattavaa kulkuneuvoa ja kuljettajaa.[1] Kuljettajaa kutsutaan taksinkuljettajaksi, puhekielessä taksikuskiksi. Taksitoiminnan tarkoituksena on etukäteen sovitusti siirtää yksi tai sitä useampi henkilö mahdollisine matkatavaroineen paikasta toiseen korvausta vastaan. Suomessa taksin kuljettajana toimiminen sekä taksiliikenteen harjoittaminen on luvanvaraista. Molempiin tarvitaan eri lupa.

Taksin tunnistaa yleismaailmallisesti esimerkiksi auton katolla olevasta taksikyltistä, autossa olevasta taksamittarista ja hinnastosta tai kuljettajan hallussa olevasta taksiluvasta. Taksit voivat olla myös vain tietyn värisiä, mutta kansallisesti ja taksiyhtiöiden tai -yrittäjien kesken väritykset vaihtelevat huomattavasti. Taksin kuljettajalta saatetaan vaatia muissakin maissa kuin Suomessa ammattiajolupaa.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkinen liikenne tarkoittaa henkilöliikennettä, joka hoidetaan kaikkien käytettävissä olevilla liikennevälineillä. Julkinen henkilöliikenne määritellään Euroopan yhteisön palvelusopimusasetuksessa yleistä taloudellista etua koskeviksi henkilöliikennepalveluiksi, joita tarjotaan yleisölle yhtäjaksoisesti ketään syrjimättä. Taksiliikenne ei siten kuulu palvelusopimusasetuksen mukaiseen julkisen henkilöliikenteen käsitteeseen.

Taksiliikennettä saa harjoittaa henkilöautolla (M1), pakettiautolla (N1), kuorma-autolla (N2 ja N3), kolmipyörällä (L5e), kevyellä nelipyörällä (L6e) tai raskaalla nelipyörällä (L7e). Myös museoajoneuvolla harjoitettava ammattimainen henkilökuljetus edellyttää taksiliikennelupaa tai ilmoittautumista taksiliikenteen harjoittajaksi. Taksiliikennettä ei saa harjoittaa linja-autolla.

Taksiliikenteessä käytettävä ajoneuvo on merkittävä luvanvaraiseen käyttöön. Luvanvaraisessa käytössä oleva ajoneuvo on katsastettava yksityiskäytössä olevaa useammin.

Yksinomaan koululaisia kuljettavassa taksissa käytetään Suomessa usein auton katolla olevan taksivalaisimen päälle asetettavaa kolmion muotoista kupua, jossa on kuvattuna liikennemerkki ”Lapsi” ja teksti ”Koulukyyti/Skolskjuts”. Kupu on poistettava heti kyseisen ajon päätyttyä. Invataksissa voidaan käyttää vastaavaa, invataksin tunnuksella varustettua valaisinta.[2]

Historiaa ulkomailla ja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hevostaksi Vaasassa 1920-luvulla.

1800-luvun ja 1900-luvun taitteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen taksiautoja kaupungeissa saattoi käyttää hevosvetoisen vuokra-ajurin palveluita. Ensimmäiset takseiksi rakennetut, bensiinikäyttöiset ja taksamittarilla varustetut autot valmistuivat vuonna 1897, ja niiden malli oli Daimler Victoria. Taksipalvelut alkoivat Pariisissa vuonna 1899, Lontoossa vuonna 1903 ja New Yorkissa vuonna 1907.[3] Suomessa ensimmäisen taksiluvan autolle sai helsinkiläinen vossikka-ajuri Gustaf Wilhelm Orraeus huhtikuussa 1906, ja saman kevään aikana vastaava lupa myönnettiin myös Kuopioon sähkömonttööri Arthur Åbergille ja Ouluun työmies Wilhelm Nybergille.[4] Orraeuksen auto oli Suomen Autolehdessä vuonna 1939 julkaistun tiedon mukaan merkiltään ranskalainen Richard Brarier, ja Nybergin autona oli Ford.[5] Kenenkään kolmen uranuurtajan oma ura ei muodostunut pitkäksi, sillä Orraeus ja Nyberg lopettivat toimintansa jo saman vuoden syksyllä, eikä ole varmaa, aloittiko Åberg liikennettä lainkaan; tuon ajan sanomalehdistä ja viranomaisten papereista asia ei käy selville. Orraeuksen autoa ajoi hänen poikansa, joka muisteli myöhemmin: "Ei mennyt päivääkään, etteikö kone olisi streikannut."[4]

Euroopassa taksamittareita oli tarjolla takseja edeltäneisiin hevosvetoisiin pika-ajureihin jo 1830-luvulla, mutta taksamittarien sarjavalmistus aloitettiin vasta 1890-luvulla. Pohjoismaista edelläkävijä taksamittarien käyttöönotossa oli Ruotsi, ja ne määrättiin Tukholmassa ajurien pakolliseksi varusteeksi jo vuonna 1899. Suomessa ensimmäiset taksamittarit tulivat käyttöön vuonna 1910, ja jo seuraavana vuonna mittari määrättiin Helsingissä taksien pakolliseksi varusteeksi.[6]

Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa takseista käytettiin pitkään nimitystä henkilövuokra-auto. Taksi vakiintui alalla työskentelevien sanastoon 1950-luvun alkuvuosina; Ammattiautoilija-lehdessä takseista alettiin kirjoittaa syksyllä 1950. Uusi sana oli lyhyt ja yhteneväinen kansainvälisen sanaston kanssa. Kielitoimisto hyväksyi uudissanan vuonna 1953, mutta kielsi käyttämästä sitä muotoon taxi kirjoitettuna.[7]

Vuonna 1960 Suomessa oli noin 10 000 taksia, mistä niiden määrä nousi hieman 11 000:n yläpuolelle ja kääntyi laskuun 1960-luvun puolivälin tienoilla. Vuonna 1969 takseja oli enää alle 9 800. Lasku johtui etenkin yksityisautojen määrän rajusta kasvusta vuosikymmenen aikana. Kehittyvä hyvinvointiyhteiskunta, joka panosti etenkin koulutukseen sekä terveys- ja sosiaalipalveluihin, toi takseille kuitenkin uudenlaisia kuljetustarpeita. Koulukyytien tarvetta kasvattivat ensin vuonna 1958 aloittaneet kansalaiskoulut, sitten pienten maaseutukoulujen sulkeminen, kun koulutusta keskitettiin suurempiin yksikköihin. ”Koulukyyti”-kilvet otettiin takseissa käyttöön vuonna 1966. Taksinkuljettajan tehtävänä katsottiin olevan myös koululaisten liikennekasvatus. Vuoden 1964 sairausvakuutuslaki lisäsi taksien sairaskyytien osuutta varsinkin maaseudulla, kun taksia käyttäneen oli mahdollista saada osa taksikuluista korvauksena.[8] Vuoden 1972 kansanterveyslaki kasvatti taksiajojen määrää edelleen, sillä sen myötä taksikuljetusten piiriin tulivat terveyskeskukset kotiuttamiskyyteineen ja sisäisine potilas- ja henkilökuntakuljetuksineen.[9]

Taksisääntelyn vaikutuksia ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräässä vuonna 2006 julkaistussa tutkimusyhteenvedossa todetaan, että teoreettisten ja empiiristen tutkimusten mukaan taksisääntelyn vähentämisellä on monia hyötyjä: alhaisemmat hinnat, koska markkinoilla kilpailee enemmän palveluntarjoajia; alhaisemmat toimintakustannukset, joihin kilpailu kannustaa; kilpailu lisää palvelun laatua ja painetta parantaa mainettaan; lisää innovaatioita kuten jaetut kyydit, vammaisten erikoispalvelut ja muut niche-markkinat; taksipalvelujen kysyntä lisääntyy, koska hinnat laskevat ja laatu paranee. Palvelutaso lisääntyy yleensä eniten köyhimmissä kaupunginosissa. Vaikutus on suurin ruuhkahuippuina ja huonolla säällä.[10]

Suomen taksiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 noin 45 000 koululaista kulki Suomessa päivittäin koulumatkansa taksilla, mikä oli runsaat kuusi prosenttia kaikista peruskoulun ja lukion oppilaista. Suurimmillaan taksia koulumatkoihinsa käyttävien koululaisten määrä oli 1970-luvun puolivälissä, noin 65 000.[11] Taksitoiminnassa sovellettiin alennettua 10 % arvonlisäveroa vuonna 2014.[12]

Kilpailuvirasto vaati toistuvasti etenkin taksien määräsääntelyn purkamista. Se esitti 2010-luvun alkupuolella, että purkamisella päästäisiin eroon pimeistä takseista ja tarjonnan lisääntyessä taksien hinnoitelu laskisi.[13] Kilpailuvirasto katsoi, että määräsääntely johtaa taloudellisten kannustimien vääristymiseen ja kansantaloudellisiin hyvinvointitappioihin, etenkin pienituloisille.[14][15] Myös linja-autoyrittäjät vaativat sääntelyn purkamista vuonna 2015,[16] mutta Taksiliitto vastusti purkamista jo vuotta aikaisemmin.[17]

Taksi Hämeenlinnan rautatieaseman taksitolpalla. Suomessa taksit erottaa muista autoista katolle kiinnitetystä keltaisesta taksikyltistä.

Sääntelyn ja taksitoiminnan vapautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipilän hallituksessa toiminut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner purki taksisääntelyn vuonna 2018, ja näin sallittiin vapaa kilpailu alalla. Taksitoiminnan vapautuessa henkilöiden kuljettamiseen henkilöautolla maksua vastaan tarvitaan edelleen lupa, mutta määrä- ja hintasääntelystä luovuttiin.[18]

Liikennepalvelulain voimaan tulemisen jälkeen taksien hinnoittelu tuli vapaaksi ja yritykset saivat hinnoitella taksi eli henkilö- ja tavarakuljetukset miten haluavat. Aiemmin Suomessa taksikyydin sallittu enimmäishinta muodostui ennen lain muutosta perusmaksusta, matkataksasta ja odotustaksasta sekä mahdollisista lisistä tai oli erillisen sopimuksen mukainen. Vanhakantainen hinnoittelu on edelleen monien käytössä. Perusmaksun määrä riippui lähtöajasta: iltaisin, öisin ja sunnuntaisin lähtömaksu on korkeampi. Matkataksan suuruus riippui kyydissä olevien määrästä. Yhdestä kahteen henkilöä matkustaa niin sanotulla 1-taksalla, kolmesta neljään henkilöä matkustaa 2-taksalla, viidestä kuuteen henkilöä matkustaa 3-taksalla ja yli kuuden hengen seurueet 4-taksalla. Odotusmaksua peritään asiakasta odottaessa, liikennevaloissa seistessä tai ruuhkissa sekä matkataksan sijasta vauhdin ollessa alle 28,5 kilometriä tunnissa. Mahdollisia lisiä voivat olla muun muassa ennakkotilaus-, tavarankuljetus-, lentokenttä-, paari- ja avustamislisät. Valtioneuvosto vahvisti aikanaan taksien enimmäistaksat vuosittain.[19] Uudistuksen myötä luovuttiin myös kiintiöistä, asemapaikka-, liikennöinti- ja päivystysvelvoitteista sekä taksivalojen käytöstä. Kuljettajaa sitoi aikaisemmin vaitiolovelvollisuus kuulemistaan asiakkaiden liikesalaisuuksista ja henkilökohtaisista asioista, mutta sitoomus poistui vuonna 2018 voimaan tulleen taksiuudistuksen myötä. Uudistuksen jälkeen taksamittaria ei enää ole laissa määritelty, vaan hinnoitteluperusteeksi riittää jokin sitä vastaava laite, kuten tablettitietokone. Lakiuudistuksessa toteutuivat taksialan pahimmat painajaiset, sanoivat useimmat pitkään alalla olleet taksinkuljettajat.[20]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimukset sekä hinnat taksimarkkinoilla ovat osoittaneet, että Suomessa taksien hintojen nousu on ollut sääntelyn vapautuksen jälkeen kansainvälisestikin vertaillen suurta. Taksimarkkinoiden hinnanmuutoksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon myös lähtötaso. Hintapaineita on saattanut syntyä enimmäishintasääntelyn ajalta.[21] Tilastokeskuksen mukaan taksimatkat olivat koko maan kuluttajahintavertailussa huhtikuussa 2019 yhdeksän prosenttia kalliimpia kuin huhtikuussa vuotta aikaisemmin. Hinnat voivat nykyään olla mitä tahansa, ja usein asiakkaan on mahdotonta tietää, mihin taksa perustuu: matkustusajankohtaan, taksin tilaustapaan, alueen kysyntään vai liikenneruuhkaan. Taksa voi perustua toki myös siihen, että sellaiseksi taksiyrittäjä on hintansa halunnut määritellä. Esimerkiksi 20 euron matkasta saatetaan hinnoittelun vapautumisen jälkeen laskuttaa 250 euroa.[20]

Uusia taksinkuljettajan ajolupia myönnettiin Traficomin mukaan heinäkuusta 2018 kesäkuuhun 2019 mennessä 4 185, ja uusia taksiliikennelupia 4 377. Kuljettajat ja asiakkaat pitävät uudistusta valtavana virheenä. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan taksilaki uudistettiin, sillä ala oli liian säännelty ja asiakkaat kärsivät korkeista hinnoista ja saatavuusongelmista. Ministeriön mukaan ennen kaikkea kuljettajista oli pulaa. Ministeriö toisteli eri yhteyksissä näkemystään kuljettajapulasta, ja muun muassa maaliskuussa 2019 se totesi, että: "Vanha taksisääntely rajoitti yrittäjyyttä ja esti alan kasvun. Liikennepalvelulain tavoite on lisätä taksipalvelujen käyttöä”. Näin ei kuitenkaan käynyt Taksiliiton toimitusjohtajan Timo Koskisen mukaan, vaan muutoksien jälkeen taksialaa huolettavat eniten harmaa talous, eli laiton liiketoiminta ja veronkierto, kuluttajien luottamuksen murentuminen kuljettajiin ja taksien saatavuus, joka toteutuu eri tavalla eri puolella maata. Eräiden näkemysten mukaan uudistus aiheutti sen, että maaseudulla taksikyytien saaminen on erittäin vaikeaa.[20]

Poliisi on todennut, että taksit olisi helpompi tunnistaa liikenteessä, jos niissä olisi pakolliset tunnisteet. Lisäksi poliisille on tullut palautetta kuljettajien kielitaidosta, ympäristön tuntemuksen puutteista sekä mahdollisesti luvatonttomasta taksiliikenteestä. Ne aiheuttavat asiakkaissa turvattomuuden tunnetta erityisesti isojen kaupunkien rautatieasemilla ja lentokentillä.[20]

Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen ei syytä taksiuudistuksesta vain Berneriä, vaan toteaa, että Sipilän hallitukseen osui pääministeriksi ja liikenne- ja viestintäministeriksi kaksi ääriliberaalia, jotka olivat ommatiltaan toimitusjohtajia. Berner ilmoitti Koskiselle ensitapaamisella, ettei ollut tyytyväinen vanhanaikaisena, ylisäänneltynä pitämäänsä taksiliikenteeseen, jolloin Koskiselle kävi selväksi, että ministeri Berner aikoo vapauttaa markkinan. Koskisen mukaan alalle pitää palauttaa taksamittarit, taksitunnukset ja koulutusvaatimukset. Hän katsoo, että taksamittari oli tehokas tapa kerätä tarvittavat tiedot vero-, sosiaali- ja eläkemaksujen varmistamiseksi.[20]

Alalle tulleet uudet taksinkuljettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun uusi liikennepalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2018 alalle tuli nopeasti paljon uusia, kouluttamattomia kuljettajia.[20][22] Nykyisin yrittäjä- tai taksinkuljettajan koulutusta, kuljettajakokemusta tai paikallistuntemusta ei enää vaadita.[20] Suomen kielen taidon pitäisi olla lain mukaan riittävä, mutta vaatimusta ei yleisesti noudateta.[20] Uudistuksen myötä esimerkiksi ravintoloiden eteen on muodostunut laittomia taksitolppia.[20] Poliisin mukaan uudet taksiyrittäjät ruuhkauttavat toisinaan Helsingin Rautatieaukion niin, että poliisipartiot joutuvat selvittämään tilannetta.[20] Asiakkaista ja kyydeistä taistellaan välillä kuskien nujakointiin asti.[20]

Suomen suurimman taksivälitysyhtiön Taksi Helsingin hallituksen puheenjohtaja Jukka Kuusisto totesi vuonna 2018, että taksipalveluiden laadussa näkyy, että alalle on tullut melko paljon maahanmuuttajia.[22] Maahanmuuttajatausteisten taksinkuljettajien heikko ammattitaito, paikoin olematon kielitaito ja väärinkäsitykset ovat härättäneet julkista keskustelua.[20][23][24] Muun muassa syyskesällä 2021 Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen julkaisi Twitter-palvelussa tiukkasanaisen viestin taksissa saamastaan kohtelusta.[24] Hänen mukaansa Helsinki-Vantaan lentoasemalta taksin saaminen oli ”ihan sutta ja sekundaa”.[24] Malinen kertoi kuljettajastaan, että: "kielitaidoton kuski ja ei löydä Espooseen. Nyt mennään kohti Helsingin keskustaa, edes englantia ei ymmärrä, hokee navigator, navigator".[24] 2020-luvulle tultaessa moni Suomessa opiskellut maahanmuuttaja päätyy taksinkuljettajan töihin.[25]

Kun Apu-lehden toimittaja oli istumassa taksiin ja tekemässä reportaasia sääntelyn vapauttamisesta, huonosta palvelusta ja maahanmuuttajataustaisista kuljettajista, taksinkuljettaja ohjasin yllättäen ja rivakasti hänet toiseen autoon samalla kun kauempana kolme neljä miestä kävi kiivaalta näyttävää keskustelua kädet huitoen. Autossa ei ollut näkyvillä hinnastoja, ei kuljettajan eikä hänen yrityksensä yhteystietoja, eikä Y-tunnusta, eli Verohallinnon tai Patentti- ja rekisterihallituksen tunnusta rekisteröidystä yrityksestä. Matkan hinta myös erosi noin 10 prosenttia sovistusta, minkä lisäksi kuljettaja antoi toimittajalle kuitin, joka yrityksen olisi pitänyt säilyttää. Saadusta kuitista puuttuivat myös Y-tunnus, myytyjen palveluiden laji ja palveluista suoritettavan arvonlisäveron määrä. Lisäksi kuitissa olisi pitänyt olla tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto. Kuljettaja myös pysähtyi laittomasti risteysalueelle. Pitkään alalla ollut kuljettaja totesi reportaasissa uusista kuljettajista, että: "Liikenteessä ajetaan päätähuimaavaa vauhtia, asiakkaita ei haluta palvella ja reviireistä tapellaan. Asiakkailla on oikeus valita taksinsa, mutta nämä niin sanotut villit kuskit vievät vaikka väkisin. [Helsingin pää]Rautatieasemalla kuskit tappelevat keskenään, repivät asiakkaita käsistä ja hyppivät [autojen] konepeltien päällä".[20]

Vuoden 2021 lopulla poliisi havaitsi Suomessa uuden ilmiön, jossa taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä. Määrä on noussut vuoden 2018 kesästä lähtien. Valtaosa Helsingin poliisilaitoksen tutkimista seksuaalirikoksista epäillyistä taksinkuljettajista on kotoisin Lähi-idän, Etelä-Aasian sekä Itä-Afrikan ja Länsi-Afrikan alueilta. Helsingin poliisin selvitys kattaa törkeät raiskaukset, raiskaukset, raiskauksen yritykset, pakottamiset seksuaaliseen tekoon ja seksuaaliset ahdistelut. Tavallisesti epäillyt seksuaalirikokset on tehty öiseen aikaan joko taksissa, taksin ja asiakkaan kodin välillä tai taksimatkan jälkeen asianomistajan kotona. 23 tapauksen tekijästä yksi oli syntynyt Suomessa.[26]

Helsingin poliisi totesi, että tapausten yleistymisellä näyttää olevan aika selvä ajallinen yhteys taksiuudistukseen. Taksiliiton toimitusjohtaja Koskinen totesi ilmiöstä kuultuaan, että: "Tiedot seksuaalirikoksista ovat järkyttäviä ja epämiellyttäviä taksialalle, joka elää kuluttajien luottamuksen varassa. Jos kuluttajat eivät luota alaan, takseja ei käytetä". Taksiyrittäjäksi on päässyt vuoden 2018 taksiuudistuksen jälkeen aiempaa helpommin. Se näkyy nyt Koskisen mukaan myös seksuaalirikosten lisääntymisenä. Tekijöiden joukossa on myös joitakin pimeiden taksien kuljettajia. Helsingin poliisilaitos ei ole selvittänyt taksinkuljettajien rikosepäilyjen määriä ennen vuotta 2017, mutta rikostarkastaja Jari Kosken arvion mukaan määrät eivät ole silloin olleet yhtä suuria kuin viime vuosina. Hän ei muistanut 28-vuotiselta uraltaan, että tämä ilmiö olisi aikaisemmin noussut esiin ja herättänyt keskustelua. Ennen taksiuudistusta vuonna 2017 taksinkuljettajaa epäiltiin kahdesti seksuaalirikoksesta Helsingissä, kun vuoden 2021 aikana niitä oli tapahtunut marraskuun loppuun mennessä yli 20. Helsingin poliisi totesi, että poliisin tietoon tulee todennäköisesti vain osa taksinkuljettajien tekemäksi epäillyistä seksuaalirikoksista.[27] Pikkujoulukauden alla vuonna 2021 Helsingin poliisit iedotti kansalaisia seksuaalisista ahdisteluista takseissa ja nosti esimerkiksi tapauksen, jossa marraskuun lopulla asianomistaja oli ottanut taksin Helsingin päärautatieaseman tienoilta.[28] Kesken matkan kuski alkoi kosketella naista sopimattomasti.[28] Poliisin mukaan nainen pelästyi ja hyppäsi ulos liikkuvasta autosta.[28]

Taksinkuljettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taksinkuljettajan ajoluvan myöntää Liikenne- ja viestintävirasto, ja luvan saannin edellytyksinä ovat muun muassa ammattipätevyyskoulutus sekä terveys.[29] Kuljettajakursseja järjestävät muun muassa taksiyhdistykset ja muut koulutusta tarjoavat yhteisöt.

Monet maahanmuuttajat työllistyvät taksialalle. Vuoden 2000 keväällä Helsingissä oli kymmeniä maahanmuuttajataustaisia taksinkuljettajia.[30] Helsingissä alle 2 % kuljettajista on naisia vuonna 2012.[31]

Taksin tilaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa taksin saa joko soittamalla tilausvälityskeskukseen, taksiin tai taksiasemalle tai suoraan taksiasemalta eli niin sanotusti tolpalta. Taksin voi myös saada suoraan liikenteestä eli niin sanotusti lennosta. Ainakin Helsingissä, Tampereella ja Helsingin ympäristön lähitaksissa on mahdollista tilata taksi tekstiviestillä. Oulussa, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Jyväskylässä ja Helsingin ympäristössä lähitaksissa on käytössä Suorataksi-palvelu, jolla saa puhelimella yhteyden suoraan lähimpään vapaana olevaan taksiin ilman taksikeskuksen välitystä. Helsingissä eräille taksitolpille soittaessa puhelu yhdistyy automaattisesti lähimpänä olevaan vapaaseen autoon. Älypuhelimille on myös olemassa omia sovelluksia taksin tilaamisen helpottamiseksi. Tällöin puhelin paikannetaan, asiakas varmistaa osoitteen, ja yhtä näppäintä painamalla tilaus lähtee liikkeelle. Paikannus ei ole täysin luotettava, siksi tilaajan on tarkistettava, että taksi tulee oikeaan osoitteeseen.

Taksilupa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa taksitoiminta on luvanvaraista. Liikenteen harjoittamiseen tarvitaan taksilupa. Luvan myöntää ELY-keskus kuntakohtaisten lukumääräkiintiöiden mukaan. Luvan hakijalla täytyy olla taksiliikenteen yrittäjäkoulutus hyväksytysti suoritettuna. Yhtenä lupaehtona on myös voimassa oleva henkilöauton ammattiajolupa.[32]

Taksiluvan haltija saa ostamastaan ammattimaiseen liikenteeseen käytettävästä uudesta autosta autoveron palautuksen. Palautus oli vuonna 2015 henkilöautosta enintään 4 800 euroa ja esteettömyysvaatimuksen täyttävästa tai koululaiskuljetuksiin tarvittavin lisäturvavöin varustetusta tila-autosta 15 000 euroa. Haltijan saatua autoveron palautuksen, toiminnan väliaikainen keskeyttäminen vaatii poliisiviranomaisen luvan ja mahdollisten vara-autojen käyttämisestä oli ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastoon. Pääsääntöisesti autoveroalennuksen joutuu maksamaan takaisin, mikäli autoa lakataan käyttämästä taksiliikenteeseen, veroalennus kuitenkin kuoleentuu kolmessa vuodessa. Niin sanottu invataksi on kokonaan autoverosta vapaa, kuoleentumisaika on neljä vuotta.[33]

Taksiluvan haltija sitoutuu luvan voimassaoloaikana ympärivuorokautiseen päivystykseen tai vaihtoehtoisesti etukäteen laadittuun ajovuorolistaan asemapaikallaan. Haltijan on raportoiva kalenterivuosittain ELY-keskukselle ajomääristään ja toimitettava tilinpäätös tarkastettavaksi.

Museoajoneuvoksi rekisteröidyllä ajoneuvolla saa kuljettaa henkilöitä maksua vastaan ilman taksilupaa.[34]

Uber[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uber on samannimisen yrityksen kehittämä mobiilisovellusohjelma, jossa älypuhelimella voi tilata paikannukseen perustuvan kyydin.[35] Vuonna 2015 Uber toimi Suomessa vain Helsingissä, ja sillä oli kymmeniätuhansia asiakkaita.[35] Suomen Taksiliitto pitää laittomana halvempaa Uber Pop -palvelua, joka ei edellytä kuljettajalta taksilupaa.[35] Samalla linjalla oli myös Helsingin käräjäoikeus, joka langetti 5. huhtikuuta 2016 tiettävästi Suomen ensimmäisen Uber-kuljettajan saaman tuomion luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta[36]. Tuomion oli 25 päiväsakkoa, ja lisäksi kuljettajaa vaaditaan menettämään rikoksen tuottamana hyötynä 12 250 euroa valtiolle[36]. Muutaman päivän kuluttua Espoon käräjäoikeus antoi toiselle Uber-kuljetuksia ajaneelle miehelle 20 päiväsakon rangaistuksen ja määräsi rikoshyötynä valtiolle maksettavaksi 3 000 euroa[37]. Helsingin hovioikeus totesi 21. syyskuuta 2016 antamissan kahdessa tuomiossa kuljettajien syyllistyneen luvattomaan taksiliikenteen harjoittamiseen ja piti käräjäoikeuksien antamat tuomiot ennallaan[38][39].

Espoolainen Uber-kuljettaja haki tuomiolleen muutosta korkeimmasta oikeudesta, joka otti asian käsittelyyn nimenomaan rikoshyödyn menettämistä koskevan tuomiokohdan osalta.[40] Korkein oikeus antoi ratkaisunsa elokuussa 2018. Oikeus piti espoolaismiehelle luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta annetun sakkotuomion ennallaan, mutta vähensi valtiolle maksettavaksi tulevaa rikoshyödyn menettämiskorvausta 2 800 eurosta 2 100 euroon.[41]

Pimeät taksit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilman taksilupaa ei ole luvallista pyytää palkkiota henkilöautolla tapahtuvasta kuljetuksesta. Luvattomia, niin sanottuja pimeitä takseja liikkuu usein ravintoloiden sulkemisaikaan. Nämä ovat tavallisia henkilöautoja ilman taksin tunnusta katolla, ja useimmiten näissä autoissa ei ole muitakaan taksivarusteita, kuten taksamittaria.

Kilpailuviraston mukaan sääntely tekee taksialalle pääsemisen vaikeaksi, mikä tuottaa pimeitä takseja. Viraston mukaan sääntely purkamalla päästäisiin eroon pimeistä takseista.[13]

2010-luvun alussa Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa oli helppo saada pimeitä takseja, ja monilla niistä on vakioasiakkaita. Esimerkiksi Helsingin rautatieasemalla päivystää jatkuvasti autoja kuskeineen odottamassa kyytien kyselijöitä. Etenkin viikonloppuisin takseista on pulaa ja pimeiden taksien kysyntä suurimmillaan.[42]

Helsingin poliisin mukaan sakot pimeille takseille ovat lisääntyneet valvonnan lisäämisen myötä: syksyllä 2013 yhteensä 31 kuljettajaa sai sakon pimeästä taksitoiminnasta, kun vuotta aikaisemmin sakkoja oli saanut yhdeksän pimeän taksin kuljettajaa. Vuosina 2008–2012 Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin viittä tapausta, joissa sakotettu ei ollut tyytyväinen saamaansa sakkotuomioon.[43]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Taksi”, Otavan Iso Tietosanakirja 8, s. 1024. Helsinki: Otava, 1966.
  2. Henrik Lundsten (toim.): Tieliikennekirja (45. painos), s. 42. Helsinki: Edita, 1998.
  3. Taxis Cabs Around the World Maps of World. Viitattu 2.4.2015.
  4. a b Kimmo Levä (toim.): Valoa yössä – taksi 100 vuotta: Mobilia-vuosikirja 2006, s. 13–14. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2006.
  5. U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 28. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9.
  6. Levä (toim.), 2006, s. 60.
  7. Levä (toim.), 2006, s. 40.
  8. Levä (toim.), 2006, s. 52–54.
  9. Levä (toim.), 2006, s. 68.
  10. Do Economists Reach a Conclusion on Taxi Deregulation?, Moore, Adrian T and Ted Balaker. Econ Journal Watch, Volume (Issue) 3(1):109-132, January 2006, pages 109,111,112
  11. Kimmo Levä (toim.): Koulutiellä (Mobilia-vuosikirja 2009), s. 62. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2009. ISBN 978-951-98271-5-5.
  12. Arvonlisävero (Lakisääteiset arvonlisäverokannat Suomessa) 14.1.2014. Helsinki: Veronmaksajien keskusliitto ry. Viitattu 28.1.2014.
  13. a b Tiukka sääntely pitää pimeät taksit liikenteessä. Kaleva, 1.7.2011. Kaleva Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.6.2012.
  14. KILPAILUKATSAUS 2: VIISAS SÄÄNTELY – TOIMIVAT MARKKINAT, Kilpailuviraston selvityksiä 1/2011, Kilpailuvirasto, sivut 60,174,176
  15. Kilpailuvirasto haluaa kilpailua taksiliikenteeseen, Yle Uutiset 16.4.2014.
  16. Linja-autoala vaatii voimakkaasti taksisääntelyn purkua – haluaisi leijonanosan taksibisneksestä, Yle Uutiset 2.3.2015.
  17. Taksiliitto vastustaa aloitetta taksilainsäädännön uudistamisesta - "naftaliinista kaivettu esitys", Yle Uutiset 16.4.2014.
  18. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote lvm.fi. 20.9.2016. Viitattu 20.9.2016.
  19. Valtioneuvoston asetus taksiliikenteen kuluttajilta perittävistä enimmäishinnoista (460/2013) 19.6.2013. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 1.12.2013.
  20. a b c d e f g h i j k l m Tällaisen sotkun taksiuudistus sai aikaan – ”Päättäjien pitäisi tulla kokeilemaan vuodeksi, miten tällä elättää perheensä” www.apu.fi. 20.10.2020. Viitattu 25.11.2021.
  21. KKV:n taksimarkkinaselvitys Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 25.11.2021.
  22. a b 180 astetta: ”Ihmisillä on se käsitys, että me ollaan nahkatakkisia mersumiehiä ja sen lisäksi vielä persumiehiä” Yle Uutiset. 31.3.2018. Viitattu 25.11.2021.
  23. Tällaisen sotkun taksiuudistus sai aikaan – ”Päättäjien pitäisi tulla kokeilemaan vuodeksi, miten tällä elättää perheensä” www.apu.fi. 20.10.2020. Viitattu 25.11.2021.
  24. a b c d Ay-johtaja viestitti livenä karusta taksikokemuksesta: ”Sina aja tama auto” verkkouutiset.fi. 26.8.2021. Viitattu 25.11.2021.
  25. Työllisyys | Suomessa on jo nyt tuhansia koulutettuja maahanmuuttajia, joille työpaikkojen ovet eivät aukea: Diplomi-insinööriksi valmistunut Perez Okah työskenteli kaksi vuotta siivoojana Helsingin Sanomat. 3.9.2021. Viitattu 25.11.2021.
  26. Poliisi havainnut ilmiön: Taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista Helsingissä – viimeisin tapaus viime viikonlopulta Yle Uutiset. 24.11.2021. Viitattu 25.11.2021.
  27. Rikosepäilyt | ”Tiedot ovat järkyttäviä” – Taksinkuljettajia epäillään yhä useammin seksuaalirikoksista, Taksiliitto ja poliisi pitävät selitystä itsestäänselvänä Helsingin Sanomat. 25.11.2021. Viitattu 1.12.2021.
  28. a b c Poliisi varoittaa pikkujoulujuhlijoita – taksikuski kosketteli naista, asiakas hyppäsi ulos liikkuvasta autosta Ilta-Sanomat. 2.12.2021. Viitattu 4.12.2021.
  29. Taksinkuljettajan ajolupa Liikenne- ja viestintävirasto. Viitattu 9.9.2020.
  30. TÖITÄ SUOMESTA | Taksikuski tulee kaukaa Helsingin Sanomat. 15.5.2000. Viitattu 25.11.2021.
  31. http://www.image.fi/image-lehti/taksikuskien-suomi
  32. Taksiluvat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 1.12.2013.
  33. Taksiautojen verotus Helsinki: Liikenteen turvallisuusvirasto. Viitattu 2.7.2015.
  34. Taksiliikennelaki (217/2007) 4 § Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy Viitattu = 7.9.2015.
  35. a b c Uber tuli voimalla taksin kulta-apajille pikkujoululiikenteeseen, MTV uutiset 22.11.2015.
  36. a b Koivuranta, Esa: Uber-kuskille tuomio Helsingissä: Sakkoja ja 12 000 euron ansiot valtiolle 7.4.2016. Yle. Viitattu 29.4.2016.
  37. Reinboth, Susanna: Myös Espoon käräjäoikeus tuomitsi Uber-kuskin sakkoihin luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta Hs.fi. 8.4.2016. Viitattu 29.4.2016.
  38. Rautio, Marjattas: Hovioikeus: Uber-taksiliikenne laitonta – kyytien tuotot valtiolle 21.9.2016. Yle. Viitattu 22.9.2016.
  39. Uber-kuljettajat syyllistyivät luvattomaan taksiliikenteen harjoittamiseen (R 16/1141 ja 1175 (PDF) (Helsingin hovioikeuden tiedote) 21.9.2016. Helsingin hovioikeus. Viitattu 22.9.2016.
  40. Toivonen, Terhi: Viekö valtio Uber-kuskin tienestit vai ei? Korkein oikeus käsittelee asian 8.12.2016. Yle. Viitattu 19.8.2017.
  41. Hanhinen, Hanna: Uber-kuskille sakkoja luvattomasta taksiliikenteestä – KKO alensi valtiolle tuomittavan rikoshyödyn 2100 euroon 18.8.2017. Yle. Viitattu 19.8.2017.
  42. Takala, Sami: Pimeillä takseilla on jo vakioasiakkaita Helsingissä. Metro-lehti, 23.8.2010. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.12.2013.
  43. Jompero, Sanna: Pimeiden taksien rinnalle ilmestyivät muiluttajat. Helsingin Sanomat, 1.12.2013. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]