Taksi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taksi Hämeenlinnan rautatieaseman taksitolpalla
Taksi ja sen kuljettaja Kashmarissa, Iranissa.
Hevostaksi Vaasassa 1920-luvulla.

Taksi[1] tarkoittaa yksittäiseen, lyhytaikaiseen käyttöön vuokrattavaa kulkuneuvoa ja kuljettajaa. Kuljettajaa kutsutaan taksinkuljettajaksi, puhekielessä taksikuskiksi. Toiminnan tarkoituksena on etukäteen sovitusti siirtää yksi tai useampi henkilö mahdollisine matkatavaroineen paikasta toiseen korvausta vastaan. Suomessa luvanvaraisuus rinnastetaan sanan taksi käyttöön.

Taksin tunnistaa yleismaailmallisesti esimerkiksi auton katolla olevasta taksikyltistä, autossa olevasta taksamittarista ja hinnastosta tai kuljettajan hallussa olevasta taksiluvasta. Taksit voivat olla myös vain tietyn värisiä, mutta kansallisesti ja taksiyhtiöiden tai -yrittäjien kesken väritykset vaihtelevat huomattavasti. Taksin kuljettajalta saatetaan vaatia ammattiajolupaa.

Suomen taksiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner aikoo purkaa taksisääntelyn ja sallia vapaan kilpailun alalla. Taksitoiminnan vapautuessa henkilöiden kuljettamiseen henkilöautolla maksua vastaan ei tarvita enää erillistä lupaa ja samalla hintasääntelystä luovutaan.[2]

Enimmäishinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa taksikyydin sallittu enimmäishinta muodostuu perusmaksusta, matkataksasta ja odotustaksasta sekä mahdollisista lisistä tai on erillisen sopimuksen mukainen. Perusmaksun suuruus riippuu lähtöajasta: iltaisin, öisin ja sunnuntaisin lähtömaksu on korkeampi. Matkataksan suuruus riippuu kyydissä olijoiden määrästä. Yhdestä kahteen henkilöä matkustaa 1-taksalla, kolmesta neljään henkilöä matkustaa 2-taksalla, viidestä kuuteen henkilöä matkustaa 3-taksalla ja yli kuuden hengen seurueet 4-taksalla. Odotusmaksua peritään kun odotetaan asiakasta, seistään liikennevaloissa tai ruuhkissa sekä matkataksan sijasta vauhdin ollessa alle 28,5 km/h. Mahdollisia lisiä ovat ennakkotilaus-, tavarankuljetus-, lentokenttä-, paari- ja avustamislisät. Valtioneuvosto vahvistaa taksien enimmäistaksat vuosittain.[3]

Taksitoiminnassa sovelletaan alennettua 10 % arvonlisäveroa vuonna 2014.[4]

Taksin tilaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa taksin saa joko soittamalla tilausvälityskeskukseen, taksiin tai taksiasemalle tai suoraan taksiasemalta ("tolpalta"). Taksin voi myös saada suoraan liikenteestä eli niin sanotusti lennosta. Ainakin Helsingissä, Tampereella ja Helsingin ympäristössä (lähitaksissa) on mahdollista tilata taksi tekstiviestillä. Oulussa, Riihimäellä, Hyvinkäällä, Jyväskylässä ja Helsingin ympäristössä (lähitaksissa) on käytössä Suorataksi-palvelu, jolla saa puhelimella yhteyden suoraan lähimpään vapaana olevaan taksiin ilman taksikeskuksen välitystä. Helsingissä eräille taksitolpille soittaessa puhelu yhdistyy automaattisesti lähimpänä olevaan vapaaseen autoon. Älypuhelimille on myös olemassa omat sovellukset tilaamisen helpottamiseksi. Puhelin paikannetaan, asiakas varmistaa osoitteen, ja yhtä näppäintä painamalla tilaus lähtee liikkeelle.

Taksilupa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa taksitoiminta on luvanvaraista. Liikenteen harjoittamiseen tarvitaan taksilupa. Luvan myöntää ELY-keskus kuntakohtaisten lukumääräkiintiöiden mukaan. Luvan hakijalla täytyy olla taksiliikenteen yrittäjäkoulutus hyväksytysti suoritettuna. Yhtenä lupaehtona on myös voimassa oleva henkilöauton ammattiajolupa.[5]

Taksiluvan haltija saa ostamastaan ammattimaiseen liikenteeseen käytettävästä uudesta autosta autoveron palautuksen. Palautus on vuonna 2015 henkilöautosta enintään 4800 € ja esteettömyysvaatimuksen täyttävästa tai koululaiskuljetuksiin tarvittavin lisäturvavöin varustetusta tila-autosta 15 000 €. Haltijan saatua autoveron palautuksen, toiminnan väliaikainen keskeyttäminen vaatii poliisiviranomaisen luvan ja mahdollisten vara-autojen käyttämisestä on ilmoitettava Liikenteen turvallisuusvirastoon. Pääsääntöisesti autoveroalennuksen joutuu maksamaan takaisin, mikäli autoa lakataan käyttämästä taksiliikenteeseen, veroalennus kuitenkin kuoleentuu kolmessa vuodessa. Niin sanottu invataksi on kokonaan autoverosta vapaa, kuoleentumisaika on neljä vuotta.[6]

Taksiluvan haltija sitoutuu luvan voimassaoloaikana ympärivuorokautiseen päivystykseen tai vaihtoehtoisesti etukäteen laadittuun ajovuorolistaan asemapaikallaan. Haltijan on raportoiva kalenterivuosittain Ely-keskukselle ajomääristään ja toimitettava tilinpäätös tarkastettavaksi.

Museoajoneuvoksi rekisteröidyllä ajoneuvolla saa kuljettaa henkilöitä maksua vastaan ilman taksilupaa.[7]

Taksinkuljettaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taksinkuljettajan ajoluvan myöntää paikallinen poliisi ja sen saannin edellytyksinä ovat muun muassa ammattipätevyyskoulutus, riittävä paikallistuntemus sekä terveys.[8] Kuljettajakursseja järjestävät muun muassa taksiyhdistykset ja muut koulutusta tarjoavat yhteisöt. Koulutukseen voi hakeutua myös työ- ja elinkeinotoimiston kautta.

Kuljettajaa sitoo vaitiolovelvollisuus kuulemistaan asiakkaiden liikesalaisuuksista ja henkilökohtaisista asioista.

Esimerkiksi Helsingissä alle 2 % kuljettajista on naisia.[9]

Taksien määrä- ja hintasääntely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailuvirasto on toistuvasti vaatinut etenkin taksien määräsääntelyn purkamista. Tällöin pimeistä takseista päästäisiin eroon ja tarjonnan lisääntyessä saisi halvempiakin kyytejä.[10] Määräsääntely johtaa taloudellisten kannustimien vääristymiseen ja kansantaloudellisiin hyvinvointitappioihin, etenkin pienituloisille.[11][12]

Tutkimusyhteenveto toteaa, että teoreettisten ja empiiristen tutkimusten mukaan taksisääntelyn vähentämisellä on monia hyötyjä: alhaisemmat hinnat, koska markkinoilla kilpailee enemmän palveluntarjoajia; alhaisemmat toimintakustannukset, joihin kilpailu kannustaa; kilpailu lisää palvelun laatua ja painetta parantaa mainettaan; lisää innovaatioita kuten jaetut kyydit, vammaisten erikoispalvelut ja muut niche-markkinat; taksipalvelujen kysyntä lisääntyy, koska hinnat laskevat ja laatu paranee. Palvelutaso lisääntyy yleensä eniten köyhimmissä kaupunginosissa. Vaikutus on suurin ruuhkahuippuina ja huonolla säällä.[13]

Myös bussiyrittäjät vaativat sääntelyn purkamista,[14] mutta Taksiliitto vastustaa.[15]

Uber[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uber on mobiilisovellusohjelma, jossa älypuhelimella voi tilata paikannukseen perustuvan kyydin.[16] Vuonna 2015 Uber toimi Suomessa vain Helsingissä ja sillä oli kymmeniätuhansia asiakkaita.[16] Suomen Taksiliitto pitää laittomana halvempaa Uber Pop -palvelua, joka ei edellytä kuljettajalta taksilupaa.[16] Samalla linjalla oli myös Helsingin käräjäoikeus, joka langetti 5. huhtikuuta 2016 tiettävästi Suomen ensimmäisen Uber-kuljettajan saaman tuomion luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta[17]. Tuomion suuruus oli 25 päiväsakkoa ja lisäksi kuljettajaa vaaditaan menettämään rikoksen tuottamana hyötynä 12 250 euroa valtiolle[17]. Tuomio ei vielä ollut lainvoimainen[17]. Muutaman päivän kuluttua Espoon käräjäoikeus antoi toiselle Uber-kuljetuksia ajaneelle miehelle 20 päiväsakon rangaistuksen ja määräsi rikoshyötynä maksettavaksi valtiolle 3 000 euroa[18].

Paremman kuljettajien ja asiakkaiden kohdentamisen ja ruuhkahinnoittelun ansiosta Uber on tehokkaampi, kuljettajan hukka-ajoa ja -aikaa on vähemmän ja Uberin jonotusajat ovat lähes aina alle 5 minuuttia.[19]

Pimeät taksit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilman taksilupaa ei ole luvallista pyytää palkkiota henkilöautolla tapahtuvasta kuljetuksesta. Luvattomia, niin sanottuja pimeitä takseja liikkuu usein ravintoloiden sulkemisaikaan. Nämä ovat tavallisia henkilöautoja ilman taksin tunnusta katolla ja useimmiten näissä autoissa ei ole muitakaan taksivarusteita, kuten taksamittaria.

Kilpailuviraston mukaan sääntely tekee taksialalle pääsemisen vaikeaksi, mikä tuottaa pimeitä takseja. Viraston mukaan sääntely purkamalla päästäisiin eroon pimeistä takseista.[10]

Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa on helppo saada pimeitä takseja, ja monilla niistä on vakioasiakkaita. Esimerkiksi Helsingin rautatieasemalla päivystää jatkuvasti autoja kuskeineen odottamassa kyytien kyselijöitä. Etenkin viikonloppuisin takseista on pulaa ja pimeiden taksien kysyntä suurimmillaan.[20]

Helsingin poliisin mukaan sakot pimeille takseille ovat lisääntyneet valvonnan lisäämisen myötä: syksyllä 2013 oli kirjoitettu sakot 31:lle, kun vuotta aikaisemmin sakkoja oli saanut yhdeksän pimeän taksin kuljettajaa. Vuosina 2008–2012 Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin viittä tapausta, joissa sakotettu ei ollut tyytyväinen saamaansa sakkotuomioon.[21]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen taksiautoja kaupungeissa saattoi käyttää hevosvetoisen vuokra-ajurin palveluita. Ensimmäiset takseiksi rakennetut, bensiinikäyttöiset ja taksamittarilla varustetut autot valmistuivat vuonna 1897, ja niiden malli oli Daimler Victoria. Taksipalvelut alkoivat Pariisissa 1899, Lontoossa vuonna 1903 ja New Yorkissa vuonna 1907.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Taksi”, Otavan Iso Tietosanakirja 8, s. 1024. Helsinki: Otava, 1966.
  2. Berner esittää: Taksiliikenne pitää avasta kilpailulle - Soini vastustaa Aamulehti. 15.4.2015. Alma. Viitattu 15.4.2016.
  3. Valtioneuvoston asetus taksiliikenteen kuluttajilta perittävistä enimmäishinnoista (460/2013) 19.6.2013. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 1.12.2013.
  4. Arvonlisävero (Lakisääteiset arvonlisäverokannat Suomessa) 14.1.2014. Helsinki: Veronmaksajien keskusliitto ry. Viitattu 28.1.2014.
  5. Taksiluvat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 1.12.2013.
  6. Taksiautojen verotus Helsinki: Liikenteen turvallisuusvirasto. Viitattu 2.7.2015.
  7. Taksiliikennelaki (217/2007) 4 § Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy Viitattu = 7.9.2015.
  8. Taksinkuljettajan ajolupa Poliisi. Viitattu 1.12.2013.
  9. http://www.image.fi/image-lehti/taksikuskien-suomi
  10. a b Tiukka sääntely pitää pimeät taksit liikenteessä. Kaleva, 1.7.2011. Kaleva Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.6.2012.
  11. KILPAILUKATSAUS 2: VIISAS SÄÄNTELY – TOIMIVAT MARKKINAT, Kilpailuviraston selvityksiä 1/2011, Kilpailuvirasto, sivut 60,174,176
  12. Kilpailuvirasto haluaa kilpailua taksiliikenteeseen, Yle Uutiset 16.4.2014.
  13. Do Economists Reach a Conclusion on Taxi Deregulation?, Moore, Adrian T and Ted Balaker. Econ Journal Watch, Volume (Issue) 3(1):109-132, January 2006, pages 109,111,112
  14. Linja-autoala vaatii voimakkaasti taksisääntelyn purkua – haluaisi leijonanosan taksibisneksestä, Yle Uutiset 2.3.2015.
  15. Taksiliitto vastustaa aloitetta taksilainsäädännön uudistamisesta - "naftaliinista kaivettu esitys", Yle Uutiset 16.4.2014.
  16. a b c Uber tuli voimalla taksin kulta-apajille pikkujoululiikenteeseen, MTV uutiset 22.11.2015.
  17. a b c Koivuranta, Esa: Uber-kuskille tuomio Helsingissä: Sakkoja ja 12 000 euron ansiot valtiolle 7.4.2016. Yle. Viitattu 29.4.2016.
  18. Reinboth, Susanna: Myös Espoon käräjäoikeus tuomitsi Uber-kuskin sakkoihin luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta Hs.fi. 8.4.2016. Viitattu 29.4.2016.
  19. Disruptive Change in the Taxi Business: The Case of Uber, Judd Cramer and Alan B. Krueger, National Bureau of Economic Research, Working Paper Series 22083, March 2016, DOI:10.3386/w22083.
  20. Takala, Sami: Pimeillä takseilla on jo vakioasiakkaita Helsingissä. Metro-lehti, 23.8.2010. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.12.2013.
  21. Jompero, Sanna: Pimeiden taksien rinnalle ilmestyivät muiluttajat. Helsingin Sanomat, 1.12.2013. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.12.2013.
  22. Taxis Cabs Around the World Maps of World. Viitattu 2.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta taksi.