Keskustelu:Taksi

Taksin taksoista ja lisämaksuista voisi tehdä taulukon joskus. Muistaakseni lisämaksua saa periä myös suksista (mennee kai tuohon tavarankuljetukseen), eläimistä (taitaa olla 2e nykyään) sekä avustamislisä (pääasiassa invataksit). Kommentin jätti Eph (keskustelu – muokkaukset).

Maahanmuuttajat

Hienoa poliittista korrektiutta varsinkin tässä osassa. Upeaa!

Artikkeli, joka on sisällöltään suomalaisen taksin vastainen poliittinen pamfletti - neutraaliutta korostavassa sanakirjassa - kertoo alussa keskittyvänsä taksiin erityisesti Suomessa. Ja mitäpä on sisältönä muun kuran seassa? No tietenkin väittämä maahanmuuttajien työllistymisen hankaloitumisesta taksisääntelyn takia, käyttäen lähdettä, joka kertoo yhdysvaltalaisten kaupunkien taksipolitiikan ongelmista.

Noin kun puhutaan siitä, millaisia ihmisiä taksialalle työllistyy, pitää muistaa että ajoluvan hakijan rikostausta tarkistetaan. Taksialalla pitää myös osata puhua suomea, ymmärtää puhuttua suomea, osata kirjoittaa ja lukea suomea. Lisäksi taksinkuljettajaksi haluava joutuu yleensä maksamaan omaa rahaa koulutuksestaan. Kaiken muun hyvän päälle alalla ei saa palkkaa ellei tee työtä. Siitä kaikesta voi päätellä tosiasiallisia syitä siihen, kuka alalle työllistyy ja kuka ei.

Nyt joku roti. Artikkeli kaipaa erittäin paljon jalostamista. Tässä mainitussa kohdassa on lähde, joka ei sisällä tekstin väitettä tukevaa perustelua. Osio olisi parasta poistaa kokonaan.

Ja ei, minä en tätä tee. Mielestäni se, joka tietoisesti kirjoittaa poliittista propagandaa tietosanakirjaan, joutaa myös korjaamaan sotkunsa.  –Kommentin jätti 91.133.35.234 (keskustelu – muokkaukset)

Se malline kertoo, että artikkelin _pitäisi_ _kertoa_ taksista yleiseltä kantilta. Siis on virhe, että kerrotaan liikaan Suomen kantilta muualla kuin Suomen taksi otsikoinnin alla. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. huhtikuuta 2012 kello 23.49 (EEST)

Artikkelin suurin ongelma ei ole yllä mainittu vaan se, että se on täysin väärällä nimellä. Tämä artikkeli ei ole "taksi" vaan "Suomen taksiliikenne". Taksia tässä ei käsitellä käytännössä lainkaan. Sääntelykappaleessa on sitten taas referoitu melko yksipuolisesti yhtä tutkimusta, mahtaneeko oikeastaan olla edes tietosanakirjamateriaalia. --TBone (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 07.37 (EEST)

Jatkoa

Mistähän tämän artikkelin tiedot ovat peräisin? Miksi Suomen taksista puhuttaessa omia mielipiteitä perustellaan muiden maiden yksittäisissä kaupungeissa tapahtuneilla yksittäisillä tilanteilla kuten: "Samuel R. Staleyn mukaan taksisääntely aiheuttaa myös korruptiota. Esimerkiksi Washingtonissa 39 henkilöä sai syytteen lahjonnasta. Kun kaupunki alkoi rajoittaa taksien määrää, syytteen mukaan taksiyhtiöt alkoivat lahjoa viranomaisia."

"Määräsääntelyä vähentäneissä maissa taksien saatavuus, odotusajat ja kuluttajatyytyväisyys ovat parantuneet ja hinnat laskeneet" Varmasti löytyy tällainenkin tutkimustulos, mutta eniten on omiin silmiini osunut juuri päinvastaisia tietoja. Sääntelyn purkaneissa maissa on pääsäntöisesti hinnat lähteneet käsistä kaikkiin suuntiin, vakiintuen myöhemmin alkutilannetta kalliimmalle tasolle, muuttuen silti tilanteen mukaan (esim turisteilta enemmän), mistä johtuen ihmiset turvautuvat mieluiten isoihin yhtiöihin, jotka lupaavat kiinteät hinnat. Myös taksien laatu on romahtanut, mistä esimerkkinä Tukholman taksit. Maassa, jossa asiakkaita takseille riittää lähes rajattomasti, on varmasti järkevää olla rajoittamatta taksien määrää, mutta pienessä maassa, kuten Suomessa, jossa asiakkaista on pulaa noin 300 päivää vuodessa, ei takseja voi lisätä enempää tolpille jonottamaan.

"Irlannissa taksikilpailun vapauttaminen vähensi huomattavasti asiakkaiden odotusaikoja, lisäsi yritysten määrää ja teki liberalisoinnin suosituksi yleisön keskuudessa. Kuskien ja autojen taso ei ole laskenut. Irlannin kokemukset puoltavat sitä, että taksikilpailu tulisi välittömästi vapauttaa täysin, ei vain vähentää sääntelyä." Irlannissa on uutisoitu taksikuljettajien "huumekuolemaepidemiasta", sillä sääntelyn loputtua taksien määrä räjähti moninkertaiseksi, mutta asiakasmäärä pysyi samana, jolloin saadakseen samaa palkkaa kuin sääntelyn aikana, joutuivat kuskit ajamaan lähes kellon ympäri. Tähän he pystyivät vain huumeiden voimalla, joka aiheutti yliannostuskuolemia. Tokikaan samaa ei ole tapahtunut läheskään kaikissa sääntelyn lopettaneissa maissa, mutta tapahtumat toimivat ääriesimerkkinä siitä, mihin suuntaan sääntelyn lopettaminen vie. Taksit kokivat myös ennennäkemättömän konkurssiaallon johtuen tarjonnan ja kysynnän vääristymisestä.

Mitä hintoihin tulee, Suomessa on tällä hetkellä käytössä hintakattojärjestelmä, eli taksamittari pyörittää maksimihintaa. Kuljettaja/yrityksen omistaja voi alentaa hintoja halutessaan. Näin harvoin tapahtuu, koska kuten mainittua, asiakkaista on pulaa, ja kulut täytyy saada katettua. Millä perusteella taksiala on yksi säännellyimmistä aloista Suomessa? Kaikki, mikä liittyy alkoholiin, terveydenhuolto, lentoliikenne jne ovat tarkemmin säänneltyjä.

Ajatus siitä, että asiakasmäärät nousisivat taksihintojen tippuessa, on absurdi, sillä Suomessa julkinen liikenne on tehty niin edulliseksi ja kattavaksi, että se on rankattu yhdeksi maailman parhaimmista, eivätkä näin ollen taksit voi kilpailla hinnoissaan julkisen liikenteen kanssa. (Poikkeuksena VR, sillä 8 henkeä ajaa tilataksilla esim Lahti-Helsinki välin halvemmalla, kuin junalla)

Mahtava, koko MIELIPIDEKIRJOITUKSEN paras päätelmä: "Kilpailuviraston mukaan sääntely tekee taksialalle pääsemisen vaikeaksi, mikä tuottaa pimeitä takseja.[1] Pahimmillaan nämä ryöstävät[1] tai raiskaavat[2] asiakkaan. Viraston mukaan sääntely purkamalla päästäisiin eroon pimeistä takseista.[1] Siten pimeistäkin takseista tulisi laillisia takseja." Pimeät taksit eivät halua edes olla takseja, taksit kun joutuvat noudattamaan lakia ja maksamaan veroja yms. Suomessa pimeät taksit ovat vain muutaman ekstraeuron perässä, eivät työn. Taksialalla on selvää työvoimapulaa, mistä syystä useinmiten työnantajat maksavat uusien kuljettajien koulutuksen. Ensin todetaan pimeiden taksien ryöstävän ja raiskaavan asiakkaita, ja heti perään kerrotaan, kuinka pimeistäkin takseista voisi tulla laillisia takseja!

Maahanmuuttajien työllistymistä taksiin tuetaan kaikin mahdollisin tavoin, mikä toki aiheuttaa välillä asiakkaissa ja kuskeissa närää, sillä kuljettajan vajavainen kielitaito sekä paikallistuntemus haittaavat työntekoa. Kuten jo mainittua, alalla on työvoimapula, mikä tarkoittaa, että vaikka miten paljon taksiautoja saataisiin liikenteeseen, ei se muuttaisi kuljettajien määrää, eikä yksi kuljettaja fysiikan lakien mukaan voi ajaa kuin yhtä autoa kerrallaan. Kuskien määrää lisätäkseen, pitäisi päättävän tahon poistaa myös vaatimukset kuljettajan suhteen. Vaatimuksia tällä hetkellä ei ole kuin riittävä suomenkielen taito, terveys, paikallistuntemus, sekä puhdas rikosrekisteri. Kielitaidon suhteen on jo tehty selkeitä lievennyksiä eikä paikallistuntemustakaan vaadita kuin perustasolla, eli jos ei haluta sairaskohtauksia liikenteessä, on seuraava vaihtoehto rikostaustaa omaavien työllistäminen taksiin. Ottaen huomioon kuinka paljon taksit ajavat koulukyytejä, vanhuksia, naisia ja humaltuneita ihmisiä, ja kuinka paljon taksit ovat tekemisissä rahan ja asiakkaiden maksuvälineiden kanssa, voidaan laskea kuljettajan rikostausta todelliseksi riskiksi turvallisuuden kannalta.

"Taksiyhtiöiden omistajat muodostavat voimakkaan lobbyn, joka marginalisoi kuskit ja taksinkäyttäjät. [8] Viranomaisia kannattaa myös korruptoida ylläpitämään sääntelyä." Tätä ei tarvinne kommentoida mitenkään. Puhunee puolestaan.

Tällä artikkelilla ei ole mitään tekemistä Suomen taksin kanssa, ainakaan Wikipedian edustaman objektiivisen tiedon mittapuulla. Tämä on faktoja rajusti vääristelevä yhden ihmisen pakina taksialan sääntelystä.

Kaspardos (keskustelu) 18. marraskuuta 2012 kello 09.02 (EET)

Artikkelin parantaminen

Artikkelin loppuosan neutraalius oli kyseenalaistettu ja koska muutosta siihen ei tullut, poistin sen kokonaan. Se pitäisi kirjoittaa kokonaan uudelleen. Loppuosa artikkelista käsitteli alan sääntelyä ja sääntelyn vapauttamista poistamista. Valitettavasti osien yhteydessä ei tarkemmin kerrottu sitä, missä ja koska tehdyt tutkimukset oli tehty. On joltisenkin huono ajatus verrata keskenään miljoonakaupunkien taksiliikennettä ja isoja taksiyhtiöitä esimerkiksi Suomen kaltaisen maiden taksiliikenteeseen, jossa 9500 yrittäjää omistaa yhteensä 10000 autoa eli suurin osa yrityksistä on yhden auton yrityksiä eikä mitään taksiyhtiöitä. Lisäksi Yhdysvaltojen liittovaltion tutkimukset ajalta ennen kieltolakia eivät ehkä ole enää kurantteja. Pääasiallisena lähteenä käytetty artikkeli on varsin ylimalkainen eikä siihen oltu viitatttu riittävällä tarkkuudella, joka vaikeuttaa tarkastamista. -Htm (keskustelu) 3. joulukuuta 2012 kello 07.03 (EET)

Artikkelia muokattaessa on syytä pitäytyä lähteissa eikä tehdä omaa tutkimusta. -Htm (keskustelu) 4. syyskuuta 2013 kello 07.47 (EEST)

Hinnoittelusta pitäisi kuitenkin olla jonkinlaista tekstiä, koska suomalaisen taksimatkan hinta on äärettömän kallis ja se voi tulla yllätyksenä jollekulle. Artikkeliin on syytä saada esim. vertaileva taulukko matkojen hinnoista jonkunlaisen lähteen perusteella, vaikkapa todellisten kuittien mukaan tai jollakin muulla tavalla. Lisäksi on syytä mainita että ulkomailla on mahdollisuus käyttää halvempia pimeitä takseja, mutta Suomessa sellaista mahdollisuutta ei ole tiukan kontrollin vuoksi.--Zindox (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 17.07 (EET)

Taulukot, jotka vertailevat satunnaisen taksimatkan hintaa kuittien perusteella eri maissa luotettavalla tavalla ovat hyvä esimerkki vertailusta, jonka reaalinen informaatioarvo on aika lähellä nollaa. Eikä minusta suomalainen taksi niin kallis ole. Jonkun mielestä on kallista kuljettaa autokuorma romua pihasta kaatopaikalle tai pesukone pakulla muutossa asunnosta toiseen - tyypillisesti sitä mieltä ovat ihmiset joiden kokemusmaailma on jossain määrin vajavainen. - Pimeä taksi on samanlainen säästökeino kuin vaikka varastaa auto ja ajaa sillä minne tarvitsee. Ei parane jäädä kiinni.-Htm (keskustelu) 22. marraskuuta 2013 kello 18.36 (EET)

Edellinen puheenvuoro on täydellistä hölynpölyä. Ei siinä mistään varastamisesta ole kysymys vaan siitä että asioita voidaan halutessa järjestää edullisemmin. On päivän selvää, jos saman pituinen taksimatka samalla taksalla maksaa Suomessa 100 euroa ja toisessa vastaavan matkan saa 50 eurolla niin tällöin rahaa on säästynyt. On yleismaailmallinen ilmiö että taksi on yleensä halpa, mutta tämä ei päde jostakin kumman syystä Suomessa.--Zindox (keskustelu) 23. marraskuuta 2013 kello 05.19 (EET)

Pimeän taksin edullisuus perustuu ilmeisesti siihen, että jätetään suorittamatta joitain maksuja. Ei veroja, ei eläkkeitä, ei vakuutuksia. -Htm (keskustelu) 23. marraskuuta 2013 kello 08.11 (EET)

Jos mennään varsinaiseen asiaan, niin artikkeliin tekemäsi muutokset: suomenkielisessä Wikipediassa ei yleensä ole tarpeen ilmoittaa, mitä jokin sana on jollain muulla kielellä. Väite Suomen taksimatkojen yleisestä huomattavasta kalleudesta verrattuna "maailman" taksimatkoihin oli lähteetön. Samoin auton väriin liittyvä yleistys oli lähteetön. Lisäksi oli muotoilua kaipaavaa tekstiä. -Htm (keskustelu) 23. marraskuuta 2013 kello 08.51 (EET)

Taksilupa

ELY-keskus järjestää taksilupien hakukierroksia 2-3 kertaa vuodessa erilaisilla kriteereillä, joita ulkopuolisen hakijan on erittäin vaikea tietää etukäteen. Taksilupa voidaan myöntää jollakin kierroksella ensikertalaiselle, toisella kierroksella sellaiselle jolla on jo ennestään taksilupia ja kolmannella kerralla esimerkiksi esteettömyys vaatimukset täyttävälle yrittäjälle. Tästä kaivattaisiin maininta artikkeliin.--Zindox (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.10 (EET)

Voitaisiin myös selittää miksi taksilupia ylipäätään on olemassa. Mitä vikaa pimeissä takseissa muka on? Eikö kaikkien auton omistavien ihmisten pitäisi voida kuskata ihmisiä maksua vastaan niin halutessaan? --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.14 (EET)

Artikkelissa on linkki taksilupaa käsittävässä osiossa Ely-keskuksen sivulle, joka käsittelee taksilupaa, se anomista ja myöntämisen edellytyksiä. Siinä kerrotaan myös, että paikallisen tason neuvot löytyvät ko. alueen Ely-keskuksen sivuilta. Linkit ovat sitä varten, että niistä löytyy lisää tietoa. -Htm (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.21 (EET)

Ely-keskuksen mukaan taksiverkoston kattavuus on tärkeää erityisesti ns. hiljaisen liikenteen aikana, haja-asutusalueilla, ja asiointi-, koululais- ja vammaispalvelukuljetuksissa. Selitä se. -Htm (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.25 (EET)

Artikkelissa voitaisiin keskittyä osiin: taksiliikenne, taksiauto ja taksilupa. --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.27 (EET)

Mitä tulee taksiluvan tarpeellisuuteen, niin asiaa pitäisi kysyä Ely-keskuksesta, tai oikeastaan heidän pitäisi julkaista sivuillaan, miksi kyseinen lupa täytyy hankkia. Toinen vaihtoehto on julkaista taksiliikenne lain perustelut, ei kai mitään lakia säädeta hatusta vetämällä. Jokainen säädetty laki ja asetus täytyy perustella tavall tai toisella.--Zindox (keskustelu) 12. joulukuuta 2013 kello 07.08 (EET)

Autoveron palautuksessa on nimenomaan kysymys vilpillisyydestä. Esimerkkinä voi sanoa että taksiyrittäjän puoliso voi olla kodinhoitaja ja taksiyrittäjä saattaa kuljettaa aamupimeässä omalla autollaan asiakkaita paikasta toiseen ja varsinainen taksi on jossakin keikalla. Näitä esimerkkejä on moneen suuntaan. Laiton kuljettaminen on aina poliisiasia ja autoveron palautuksen syy. Kysymys ei ole mistään , että saatetaan periä auroveron alennus takaisin.--Zindox (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 06.04 (EET)

Suomen taksisääntelyn purkaminen

Tuosta voisi kertoa tarkemmin, mitä uudistus tulee olemaan.--85.23.98.247 6. huhtikuuta 2018 kello 20.21 (EEST)

Vanha nimitys taksille

»Suomessa takseista käytettiin pitkään nimitystä henkilövuokra-auto. Taksi vakiintui alalla työskentelevien sanastoon 1950-luvun alkuvuosina»

Olen itsekin riittävän vanha että muistan ajan jolloin ei puhuttu takseista: se oli pirssi. Nykysuomen sanakirja, vuoden 1975 painos:

»pirssi s. ark. vuokra-auto- t. -ajuriasema. Tilata auto pirssistä. -ajuri s. vuokra-ajuri. -auto s. vuokra-auto, taksi. Ajoin p:llä asemalle. -autoilija s. vuokra-autoilija. -autonkuljettaja s. vuokra-autonkuljettaja.»

--Kospo75 (keskustelu) 23. joulukuuta 2021 kello 13.17 (EET)

Sisältöä siirretty

Tiedoksi että kaikki ylläolevat keskustelut koskevat suomalaista taksiliikennettä, joka on nyt siirretty omaan artikkeliinsa. --Savir (keskustelu) 18. helmikuuta 2022 kello 22.14 (EET)