Anne Berner

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anne Berner
Anne Berner SuomiAreena-tapahtumassa vuonna 2015.
Anne Berner SuomiAreena-tapahtumassa vuonna 2015.
Suomen liikenne- ja viestintäministeri
Sipilän hallitus
29.5.2015–29.5.2019[1]
Edeltäjä Paula Risikko (liikenneministeri)
Krista Kiuru (viestintäministeri)
Seuraaja Anu Vehviläinen (liikenneministeri)
Kansanedustaja
22.4.2015–16.4.2019
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt 16. tammikuuta 1964 (ikä 55)
Helsinki
Puoliso Pekka Karkkolainen[2]
Tiedot
Puolue Suomen Keskusta

Anne-Catherine Berner (s. 16. tammikuuta 1964 Helsinki)[3] on sveitsiläis-suomalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen[4] sekä Juha Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeri vuosina 2015–2019. Berner valittiin kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskustan sitoutumattomana ehdokkaana Uudenmaan vaalipiiristä.

Berner on sukunsa yrityksen Vallila Interior Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja.[5] Samasta sukunimestä huolimatta hänellä ei ole yhteyksiä muun muassa teknokemian tuotteita valmistavan Berner Oy:hyn tai sen omistajasukuun.[6]

Ennen kauttaan eduskunnassa Berner oli julkisuudessa Leijonan luola-televisiosarjassa, Uusi lastensairaala 2017 -hankkeen vetäjänä ja Uuden lastensairaalan tuki -säätiön hallituksen puheenjohtajana.[7]

Tausta ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berner valmistui kauppatieteiden maisteriksi Svenska handelshögskolanista vuonna 1986. Bernerin kielitaitoon lukeutuvat suomi, ruotsi, saksa, englanti ja ranska.[8]

Vuonna 1989 hänestä tuli Vallila Interiorin toimitusjohtaja isänsä Rudolf Bernerin jälkeen.[9] Hän siirtyi yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2012. Hänen toimitusjohtaja-aikanaan yritys kasvoi noin 10 hengen yrityksestä yli 130 henkeä työllistäväksi yritykseksi.[10][11] Oman yrityksensä lisäksi Berner on toiminut muun muassa Soprano Oyj:n,[12] Kährs Holding AB:n[13] ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen[14] hallituksissa. Hän oli eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen vuonna 2009 ja hallituksen varajäsen 2010–2014 sekä hallituksen jäsen kevääseen 2015.[12]

Vuosina 2005–2008 Berner oli Perheyritysten liiton hallituksen jäsen ja 2009–2012 sen puheenjohtaja.[15] Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan jäsenenä hän toimi 2010–2013 ja puheenjohtajana 2013–2015.[12] Hän on mukana partnerina hallitustyöskentelyä ja omistajuutta kehittävän Boardman Oy:n verkostossa.[16] Berner on aikaisemmin toiminut myös Ajatushautomo Liberan hallituksessa.[17] Berner oli myös yksi liikeideoita arvioivista sijoittajista vuoden 2013 Leijonan luola -televisio-ohjelmassa.[18] Hän oli vastaavassa Draknästet-ohjelmassa Ruotsissa yhtenä ohjelmaformaatin sijoittajana vuonna 2014.[19]

Vuonna 2006 Berner sai Prix Veuve Clicquot -palkinnon vuoden suomalaisena liikenaisena.[20] Suomen Liikemies-Yhdistys nimesi hänet vuoden 2009 liikemieheksi.[5][12] 6. joulukuuta 2014 Berner sai tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan komentajamerkki -kunniamerkin[21]. Berner valittiin vuonna 2014 Stadin Friiduksi[22] sekä Espoon Ellaksi[23]. Ruotsalaisen rahoituspalveluja tarjoavan SEB:n yhtiökokous valitsi 26.3.2019 Anne Bernerin hallituksensa jäseneksi. [24]

Uusi Lastensairaala 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Uusi Lastensairaala

Berner valittiin kesäkuussa 2012 Uusi lastensairaala 2017 -tukiyhdistyksen puheenjohtajaksi. Hankkeen säätiön valtuuskunnan johtoon valittiin presidentti Martti Ahtisaari. Hankkeella haluttiin rakentaa Suomeen uusi lastensairaala, johon Lastenklinikka ja Lastenlinna voivat muuttaa 1940-luvulla rakennetuista tiloistaan.[25][26]

Bernerin johdolla hanketta tukivat yli miljoonan lahjoituksin mm. Supercellin henkilökunta, SOK, Osuuspankki, Hartwall ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto.[27]. Uuden lastensairaalan varainhankintatavoite, 30 miljoonaa euroa, tuli täyteen 26. elokuuta 2014.[28] Uuden lastensairaalan valmistui 2018.[29]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berner valittiin Keskustan sitoutumattomana edustajana 9 691 äänellä kansanedustajaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa.[30] Hänet nimitettiin Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeriksi. Bernerin ministerirooleihin kuuluivat lisäksi ulkoministeriön alaiset pohjoismainen yhteistyö ja Ahvenanmaan asiat. Nimityksen jälkeen Berner ilmoitti ottavansa Keskustan jäsenkirjan.[31] Hän sai runsaasti kritiikkiä ministerikautensa aikana, ja varsinkin vanhan polven keskustalaiset hämmästelivät hänen nousuaan ministeriksi.[32]

Berner ei asettunut ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa,[33] kuten hän jo vuonna 2015 ennakoi[2].

Liikenne- ja viestintäministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bernerin ministerikaudella liikenne- ja viestintäministeriön organisaatiota ja koko hallinnonalaa uudistettiin.[34] Bernerin toimialaan ministerinä kuuluivat Ahvenanmaan maakunnan asiat.[35]

Liikennesektorin markkinoita säätelevän lainsäädännön kokonaisuudistus, liikennepalvelulaki-hanke käynnistyi marraskuussa 2015. Laki kokoaa yhteen liikennemarkkinoiden lainsäädännön. Uuden lain taustalta löytyy liikenteen digitalisaatio ja halu mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja, kuten saumattomat, usean eri liikennemuodon matkaketjut. Liikennepalvelulaki tuli osin voimaan 1.7.2018,[36] [37] mutta esimerkiksi väylärahoituksen uudistusehdotus ja autoveron poistaminen ei edennyt, ja taksiuudistus on saanut paljon kritikkiä.[32]

Liikennepalvelulain lisäksi Bernerin vastuulla oli Sipilän hallituksen norminpurku.[38][39][40]selvennä

Hallituskauden aikana Berner johdolla uudistettiin postilakia, ajokorttilakia, tieliikennelakia, maantielakia, yksityistielakia ja katsastuslakia.[41],[42],[43],[44],[45],[46],[47],[48],[49] [50],[51]

Bernerin ministerikaudella hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta 10. huhtikuuta 2017. Ministeriö asetti asiantuntijatyöryhmän selvittämään ja arvioimaan keinoja, joilla liikenne voidaan muuttaa hiilivapaaksi vuoteen 2045 mennessä.[52] Yhtenä ilmastoon liittyvänä tavoitteena oli kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä ja vähentää liikenteen päästöjä. Hänen ministerikaudellaan[53]

Berner oli mukana FinEst Link -aloitteessa, jonka tavoitteena on kehittää Helsingin ja Tallinnan välistä liikkumista: hankkeen puitteissa selvitetään Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin taloudellisia edellytyksiä ja vaikutuksia.[54]

Bernerin ministerikauden merkittävin rahoituserä liittyi liikenneverkon korjausvelkaan. Berner esitteli helmikuussa 2016 teitä ja ratoja koskevan korjauspaketin, jonka loppusaldo oli 600 miljoonaa euroa. Kokonaan virkamiestyönä valmisteltu kohteiden valinta sai laajaa kiitosta ammattipiireissä.[55][56]

Kevään 2016 kehysriihessä Berner kertoi johdollaan käynnistettävistä seitsemästä merkittävästä liikennehankkeesta.[57] Hankkeiden joukossa olleet uudet joukkoliikennehankkeet Raide-Jokeri ja Tampereen raitiotiehanke saivat kiitosta myös oppositiolta.[58][59]

Marraskuussa 2015 Berner vastasi opposition välikysymykseen, joka koski hallituksen suunnitelmaa avata raideliikenne kilpailulle. Berner puolusti suunnitelmaa, jonka uskoi sekä laskevan hintoja että lisäävän raideliinteen suosiota.[60][61][62] Eduskunta äänesti hallituksen luottamuksen puolesta äänin 95–77.[63]

Berner toivoo, että hänet muistettaisiin 20 vuoden päästä siitä, että hän on tehnyt kauaskantoisia rohkeita ratkaisuja, jotka hyödyntävät Suomea laajasti.[64]

Pohjoismaisen yhteistyön ministeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Berner oli Suomen Pohjoismaisen yhteistyön ministeri. Vuonna 2016 Suomi toimi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuoden mittaisen kauden.[65] Berner on tehnyt yhteistyöaloitteita mm. digitalisaation edistämisestä ja yhteisten sähköisten matkalippujen käytölle.[66] Bernerin ministerikaudella ovat nousseet esiin Pohjoismaiden yhteiset turvallisuus- ja maahanmuuttokysymykset.[67][68]

Poliittinen mediakritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bernerin ministerinimitys ensimmäisen kauden kansanedustajana herätti arvostelua.[32] Samassa yhteydessä tuotiin myös esiin, että ennen ehdokkuuttaan Keskustan listoilla Berner olisi neuvotellut myös Kokoomuksen ehdokkuudesta.[69]

Elokuussa 2015 Yle uutisoi, että Berner olisi toiminut luxemburgilaisen verokeidasyhtiön hallituksen jäsenenä. Luxemburgiin rekisteröidyn yhtiön taustalla oli ruotsalaisen parkettivalmistaja Kährsin omistava pääomarahasto Triton.[70][71] Berner kertoo olleensa Hartwall Capitalin omistuksessa olevan Karelia-Upofloorin hallituksessa vuonna 2012, jolloin yhtiö fuusioitiin ruotsalaisen Kährsin kanssa. Berner jatkoi uuden emoyhtiön Kährs Holdingin hallituksessa. Berner itse on korostanut, ettei hänellä ole ollut omistusta yhdessäkään konserniin liittyvässä yhtiössä ja maksaneensa saamistaan hallituspalkkioista palkkaverot Suomeen.[72] Berner erosi hallitusjäsenyydestä kansanedustajuuden myötä.[73]

Finavian hallituksen puheenjohtaja Riitta Tiuraniemi erosi joulukuussa 2015 vastalauseena ministeri Bernerin tavalle hoitaa yhtiön omistajaohjausta.[74] Asia liittyi ennen Bernerin ministerikautta vuosina 2009-2011 tehtyjen johdannaiskauppojen jälkiselvittelyyn.[75][76][77] Tapausta selvitettiin lähes puolitoista vuotta, ja asian käsittely päättyi helmikuussa 2017 eduskuntaäänestykseen Bernerin luottamuksesta Finavia-asian hoidossa. Äänestyksessä epäluottamuslausetta tukivat ainoastaan sen laatijat SDP ja Vasemmistoliitto.[78]

Huhtikuussa 2016 Berner esitteli Liikennekaari-hankkeen ensimmäisen vaiheen sidosryhmälausuntoja varten.[79] Laajasta liikennemarkkinoita säätelevästä kokonaisuudesta nousi merkittävää poliittista kritiikkiä erityisesti suunnitelmista keventää taksiliikenteen säädöksiä. Asian merkittävyyttä lisäsi, että kritiikin kärki tuli hallituksen sisältä Perussuomalaisten suunnalta. Suomen Taksiliitto ry oikoi ”julkisuudessa muutaman päivän aikana esiintyneitä virheellisiä käsityksiä taksiliikenteestä” kertomalla muun muassa, että taksilla on jo mahdollisuus liikennöidä oman asemapaikkansa ulkopuolella, että taksit ovat kuljettaneet esimerkiksi postia ja tavaroita jo vuosikymmenten ajan ja että taksin on voinut napata ”lennosta” jo 110 vuotta.[80] Toinen kritiikkiä herättänyt asiakokonaisuus oli suunnitelma yhtiöittää nykyinen liikenneinfra uuteen valtion kokonaan omistamaan "Suomen Liikenneinfra Oyj" -yhtiöön.[81] Väyläyhtiömalliin selvitystyö keskeytyi heti lausuntopyyntökierroksen alettua tammikuussa 2017.[82] Selvitystyötä jatkoi Bernerin johtama parlamentaarinen työryhmä.[83]selvennä

Elokuussa 2017 julkistettiin suunnitelma Suomen junaliikenteen avaamisesta kilpailulle. Bernerin mukaan sen oli tarkoitus parantaa junaliikenteen tasoa. Suunnitelman mukaan ensin kilpailulle oli tarkoitus avata tuottavimmat reitit.[84]selvennä

Berner ei asettunut ehdolle eduskuntavaaleissa 2019, kuten hän sanoi jo vuonna 2015. Hän on ehdolla Skandinaviska Enskilda Bankenin (SEB) hallitukseen.[85][2] Nimitysasia ja sen vaikutus ministerin tehtävään on ollut runsaasti julkisuudessa, ja siitä kerrotut yksityiskohdat vaihdelleet.[86]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bernerin suku on kotoisin Sveitsistä, ja Berner käyttää muiden suvun jäsenten kanssa äidinkieltään sveitsinsaksaa.[5] Berner on sekä Sveitsin että 19. tammikuuta 2015 alkaen myös Suomen kansalainen.[87]

Suomeen muutettuaan Bernerin isoisä Otto Berner perusti Helsingin Vallilaan vuonna 1935 Suomen Silkkituote Oy:n, jonka nimi myöhemmin muutettiin Vallila Interioriksi. Vuonna 1962 yrityksen johtoon siirtyi Bernerin isä.[88]. Berner on kertonut julkisuudessa avoimesti perhetaustastaan ja historiastaan. Hän haaveili aikoinaan lääkärin ammatista ja opiskelikin sitä lyhyen aikaa sveitsiläisessä yliopistossa. Äitinsä sairastuttua vakavasti hän palasi kuitenkin perheen luokse Suomeen, opiskeli Hankenissa kauppatieteen maisteriksi ja otti paikkansa perheyrityksen johdossa vuonna 1989.[89]

Berner on naimisissa ja hänellä on kolme poikaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anne Berner vapautettiin ministeritehtävistään – tilalle ministeri Vehviläinen Ilta-Sanomat. 29.5.2019. Viitattu 29.5.2019.
  2. a b c d Sara Rigatelli, Eetu Pietarinen & Anna Hurtta: Henkilökuva: Rautarouva – miten Anne Berner kipusi Suomi Oy:n huipulle Yle.fi, uutiset. 11.7.2015. Viitattu 20.2.2019.
  3. Anne Berner Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  4. Ruut Tolonen, Jukka Hiiro: Anne Berner keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi – kokoomuskin oli ottamassa listoilleen (digitilaajille) 20.1.2015. HS. Viitattu 17.9.2017.
  5. a b c Riitta Korhonen: Vuoden liikemies on aina töissä 11.9.2009. Talouselämä. Viitattu 2.11.2012.
  6. Miksi hallitus tekee sellaisia päätöksiä kuin tekee? Täti sinivihreä, Anne Bernerin henkilökuva Image. 2015. Viitattu 23.1.2017.
  7. Info, Uusi lastensairaala 2017 -sivusto. Viitattu 24.5.2014.
  8. Eduskunta
  9. Petri Fiilin: Luova ja luotettava perfektionisti, Johtajaprofiili. (Talentum Oyj) Fakta, 31.8.2011, 2011. vsk, nro Elokuu, s. 20–23. Helsinki: Artikkelin heikkolaatuinen skannaus Viitattu 2.11.2012.
  10. Riitta Korhonen: Vuoden liikemies on aina töissä Talouselämä. 11.9.2009. Viitattu 11.4.2016.
  11. Marco Mäkinen Vallilan hallitukseen 8.3.2012. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 2.11.2012.
  12. a b c d Hallinto, Soprano Oyj. Viitattu 24.5.2014.
  13. Kährs Holding AB kahrs.com.
  14. Anne Berner Ilmarisen hallituksen jäsen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.
  15. Anne Berner valittiin Perheyritysten liiton uudeksi puheenjohtajaksi, STT Info 13.11.2008. Viitattu 24.5.2014.
  16. Anne Berner, Boardman Oy. Viitattu 24.5.2014.
  17. Viikon henkilö: Anne Berner, Ajatushautomo Libera. Viitattu 24.5.2014.
  18. Leijonat esittelyssä: Anne Berner, 47, Nelonen.fi 26.11.2012. Viitattu 24.5.2014.
  19. Klas Anderson: Finsk affärskvinna tar plats i svenska Draknästet SVD Näringslivet. 31.1.2015. Viitattu 11.4.2016.
  20. Heikki Haapavaara: Anne Berner – vuoden liikenainen, Kauppalehti 5.5.2006. Viitattu 25.5.2014.
  21. Suomen Leijonan komentajamerkki / Kommendörstecknet av Finlands Lejons orden Anne Bernerille 6.12.2014 Ritarikunnat.
  22. Anne Berner Stadin Friiduksi Helsingin kaupunki.
  23. Anne Berner on Espoon Ella 2014 Länsiväylä. 17.11.2014.
  24. https://www.lvm.fi/-/anne-berner-valittu-seb-n-hallitukseen-1002987 LVM.fi
  25. Ossi Mansikka: Uusi lastensairaala etenee Helsingissä (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 24.3.2015. Viitattu 11.4.2016.
  26. Satu Mustonen: Talousvaikuttajat väsyivät odottelemaan uutta Lastensairaalaa Yle. 19.6.2012. Viitattu 3.4.2016.
  27. Uusi lasten sairaala
  28. Päivi Paulavaara: Lastensairaalan keräyspotti täyttyi juhlapäivänä HS. 27.8.2014. Viitattu 11.4.2016.
  29. Helsingin Sanomat
  30. Vaalit 2015, valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri Oikeusministeriö. Viitattu 21.4.2015.
  31. Anne Berner ottaa keskustan jäsenkirjan Suomenmaa. 30.5.2015. Viitattu 30.5.2015.
  32. a b c Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja, Kaleva 19.2.2019
  33. Anne Berner jättää politiikan Verkkouutiset. 19.2.2019. Viitattu 19.2.2019.
  34. Liikenne- ja viestintäministeriö
  35. Sipilä ja Berner Ahvenamaalle Ts.fi. 4.3.2016. Viitattu 10.4.2016.
  36. Finlex
  37. LVM.fi
  38. Mtv uutiset Norminpurku
  39. Liikenne- ja viestintäministeriö
  40. Riitta Ryynänen: Normitalkoita piisaa: liikenne, ympäristö, terveys, rakentaminen Maaseudun Tulevaisuus. 1.9.2015. Viitattu 11.4.2016.
  41. Valtioneuvosto
  42. Valtioneuvosto
  43. Valtioneuvosto
  44. Liikenne- ja viestintäministeriö
  45. Valtioneuvosto
  46. Liikenne- ja viestintäministeriö
  47. Valtioneuvosto
  48. Liikenne- ja viestintäministeriö
  49. Valtioneuvosto
  50. Valtioneuvosto
  51. Valtioneuvosto
  52. Tekniikan maailma
  53. Mtv uutiset
  54. thebarentsobserver.com
  55. Johanna Juupaluoma: Tieyhdistykseltä sataa kiitosta korjauskohteiden valinnassa – katso kohteet kartalta Ilkka. Viitattu 10.4.2016.
  56. Ilkka Ahtokivi: Hallitukselta 600 miljoonaa teiden ja ratojen kunnostamiseen Verkkouutiset. 5.2.2016. Viitattu 10.4.2016.
  57. Veli-Pekka Leskelä: Seitsemän suurta liikennehanketta käynnistyy Suomen Uutiset. 5.4.2016. Viitattu 11.4.2016.
  58. Berner: Valtiolta tukea Raide-Jokerille ja Tampereen raitiotielle Iltalehti. 5.4.16. Viitattu 10.4.2016.
  59. Ossi Mansikka: Espoo ja Helsinki aloittavat Raide-Jokerin työt niin pian kuin suinkin (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 5.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
  60. Lapin Kansa
  61. Martta Nieminen: Ministeri Berner vakuutti, että korvaavaa liikennettä junareiteille löytyy (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 17.11.2015. Viitattu 10.4.2016.
  62. Hallituksen tavoitteena asiakaslähtöiset ja palvelevat liikennemarkkinat, Valtioneuvosto
  63. Yle uutiset
  64. Junkkari, Marko: Liikenneministeri Berner: Väylien yhtiöittämisen jälkeen autoilijaa laskuttavat tien käytöstä vakuutusyhtiöt, teleoperaattorit ja autokauppiaat (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 24.12.2016. Viitattu 6.1.2017.
  65. Pohjola Norden
  66. Sakari Nupponen: "Pohjoismaihin ja Viroon yhteinen sähköinen matkalippu jo vuoden päästä" Helsingin uutiset. Viitattu 10.4.2016.
  67. Pohjoismaiden maahanmuuttoministerit keskustelivat, Pohjola-Norden
  68. Helena Haavisto: Puolustusministeri Niinistö: Ruotsi on Suomen tärkeimpiä puolustusyhteistyökumppaneita Verkkouutiset. 10.1.2016. Viitattu 10.4.2016.
  69. Anne Berner myöntää sopineensa ehdokkuudesta ensin kokoomuksen kanssa Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2015.
  70. Ministeri Berner mukana veroparatiisiyhtiössä Yle. 15.9.2015. Viitattu 16.9.2015.
  71. Helsingin Sanomat (digitilaajille) (Arkistoitu, vapaa)
  72. Ministeri Berner: "En ole koskaan saanut henkilökohtaista hyötyä veroparatiisiyhtiöstä" Talouselämä. 9.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
  73. Tuomo Pietiläinen: Yle: Anne Berner työskenteli verokeidasyhtiön hallituksessa HS. 15.9.2015. Viitattu 19.9.2015.
  74. Tuomo Pietiläinen: Finavian hallituksen puheenjohtaja erosi protestina ministeri Bernerille Helsingin Sanomat. 14.12.2015. Viitattu 27.12.2015.
  75. Kaija Ahtela: Tarkastusvirasto selvittää Finavia-vastuut nopeasti Kauppalehti. 14.1.2016. Viitattu 11.4.2016.
  76. Anne Berner vastaa ryöpytykseen: ”Ei pidä paikkaansa” Uusi Suomi. 26.12.2015. Viitattu 27.12.2015.
  77. Anne Berner: Ministeri Bernerin vastine Kauppalehti. 23.12.2015. Viitattu 27.12.2015.
  78. Berner sai eduskunnan luottamuksen äänin 110–42 Maaseudun Tulevaisuus. 23.12.2015. Viitattu 24.2.2017.
  79. Berner on oikealla tiellä Kauppalehti. 19.4.2016. Viitattu 19.4.2016.
  80. Laakso, Leena: Taksiliitto: Taksin on voinut napata lennosta jo 110 vuotta kauppalehti.fi. 19.4.2016. Viitattu 19.4.2016.
  81. Teija Sutinen, Paavo Teittinen, Eeva Palojärvi: Sipilä HS:lle: Perussuomalaisten tyrmäämistä liikenne­hankkeista sovittu kehysriihessä (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 19.4.2016. Viitattu 19.4.2016.
  82. Juha-Pekka Raeste: Bernerin selvitys kaatui, mutta liikenteen ongelmat jatkuvat (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 27.1.2017. Viitattu 8.2.2017.
  83. Karoliina Liimatainen: Parlamentaarinen työryhmä alkaa setviä liikenneverkon tulevaisuutta (digitilaajille) Helsingin sanomat. 8.2.2017. Viitattu 8.2.2017.
  84. Esa Koivuranta: Berner junaliikenteen kilpailun avaamisesta: "Huolehditaan, ettei synny kermankuorintaa" – näin tiedotustilaisuus eteni 9.8.2017. Yle Uutiset. Viitattu 10.8.2017.
  85. Miikka Kaskinen: Anne Berner ei hae jatkokautta eduskuntaan – ehdolla SEB-pankin hallitukseen Yle Uutiset. 19.2.2019. Viitattu 19.2.2019.
  86. Maria Stenros, Tulikukka de Fresnes: Erikoinen kertomus – Näin tiedot Bernerin ehdokkuudesta SEB:n hallitukseen muuttuivat parissa päivässä Yle.fi, uutiset. 21.2.2019. Viitattu 22.2.2019.
  87. Nieminen, Martta: Anne Bernerin vaaliehdokkuus puhuttaa keskustassa: Yritysjohtajan kykyä hoitaa köyhien asioita epäillään (digitilaajille) 31.1.2015. Sanoma. Viitattu 9.5.2015.
  88. Vallila Interiorin historia
  89. Anne Berner

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Anne Berner.