Mikko Kärnä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikko Kärnä
Mikko Kärnä.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 8. joulukuuta 1980 (ikä 38)
Espoo
Poliitikko
Puolue keskusta
Asema kansanedustaja (2015–2018, 2019–)
Vaalipiiri Lapin vaalipiiri
Aiheesta muualla
Virallinen sivu

Mikko Kärnä (s. 8. joulukuuta 1980 Espoo)[1] on suomalainen poliitikko ja virkamies. Ennen nousuaan eduskuntaan varasijalta Kärnä työskenteli Enontekiön kunnanjohtajana vuodesta 2012.[2] Hän oli ehdolla keskustan listalta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Lapin vaalipiiristä, mutta jäi varasijalle. Hän nousi eduskuntaan europarlamentaarikko Paavo Väyrysen päätettyä jatkaa Euroopan parlamentissa.[3] Kärnä joutui jättämään eduskuntapaikkansa 11. kesäkuuta 2018[4] Väyrysen palattua eduskuntaan kesäkuussa 2018.[5] Kärnä valittiin kansanedustajaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 6 480 äänellä.[6]

Koulutus ja työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärnä varttui Puolangalla Kainuussa.[7] Lapsena hän on kertonut harrastaneensa muun muuassa ansalangalla metsästystä[8], joka on nykyisin laitonta lukuun ottamatta riekon ja kiirunan metsästystä Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntien alueella[9]. Hän valmistui ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta vuonna 1998 ja suoritti varusmiespalveluksensa Kainuun rajavartiostossa vuonna 1999.[1] Vuonna 2004 Kärnä valmistui upseeriksi Helsingin Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hän työskenteli Lapin rajavartiostossa vuosina 2004–2010 ja eteni kapteeniksi ollessaan Ivalon rajavartiostossa. Vuosina 2010–2011 Kärnä työskenteli Inarissa Kalottikeskuksen vs. toiminnanjohtajana. Vuodesta 2011 hän on työskennellyt Enontekiön kunnalla, ensin kehittämispäällikkönä ja sitten vs. kunnansihteerinä ja kunnanjohtajana.[1]

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustan Enontekiön kunnallisjärjestö esitti Kärnää ehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleihin[10] ja Keskustan Peräpohjolan piiri nimesi hänet ehdokkaaksi syyskokouksessaan 18. lokakuuta 2014.[11] Kärnä sai vaaleissa 3 205 ääntä.[12]

Eduskunnassa Kärnä työskenteli vuosien 2015 ja 2018 välillä hallintovaliokunnan, ympäristövaliokunnan ja lakivaliokunnan jäsenenä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsenenä ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenä.[13] Lisäksi Kärnä oli Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston jäsen[14] ja poliisiasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.[15] Hän on ollut myös Enontekiön neuvottelukunnan jäsen[16] ja toiminut aiemminmilloin? Lapin elokuvakomission johtoryhmän jäsenenä.[1] Kärnä osallistui keskustan kansanedustajana hallitusneuvotteluihin kunta-asioissa yhdessä Matti Vanhasen kanssa.[17]

Kannanottoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärnä kertoo ole­van­sa "ta­pak­ris­tit­ty" ja luo­kit­te­lee it­sen­sä ag­nos­ti­kok­si. Hän katsoo, että kou­lu­jen jou­lu­juh­lat, su­vi­vir­si ja muut pe­rin­teet ovat osa suo­ma­lais­ta kult­tuu­ri­pe­rin­töä. Hänen mukaansa kir­kol­la on tär­keä yh­teis­kun­nal­li­nen teh­tä­vä.[18]

Kärnä on vaatinut purutupakan myynnin laillistamista Suomessa. Hänen mukaansa use­at EU-maat kier­tä­vät uni­o­nin nuuskan­myyn­ti­kiel­toa myy­mäl­lä nuus­kaa pu­ru­tu­pak­ka­na. Kärnän mielestä ei ole järkevää, että verotulot menevät Ruotsiin, mut­ta Suomi mak­saa nuus­kan ai­heut­ta­mat hai­tat.[19]

Kärnä haluaisi metsästäjätutkinnon osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa ja katsoo, että eränkäynnin opettaminen sekä metsästäjätutkinnon suorittamisen mahdollistaminen peruskouluissa tukisivat lasten elävää luontosuhdetta. Kärnä on kannustanut kuntia ottamaan mallia Rovaniemestä ja Oulusta, jossa on tehty aloitteet metsästyksen ottamisesta mukaan peruskoulun opetussuunnitelmaan.[20]

Amazonin suurten metsäpalojen yhteydessä vuonna 2019 Kärnä vaati, että Euroopan unioni asettaa brasilialaisen soijan ja lihan tuontikieltoon. Brasilian sademetsissä harjoitettava kaskiviljely on hänen mielestään uhka koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Kärnä pitää Brasilian presidentin Jair Bolsonaron lausuntoja asiasta käsittämättöminä.[21]

Kärnä vaati marraskuussa 2019 viranomaisilta tehokkaampaa ravintolaruuan alkuperävalvontaa, ja nosti esiin uhkasakon mahdollisuuden.[22]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärnä oli naimisissa vuoden 2008 heinäkuusta lähtien Miia Kärnän kanssa, mutta he jättivät toukokuussa 2019 avioerohakemuksen.[23] Heillä on vuonna 2009 ja 2012 syntyneet pojat. Kärnä harrastaa metsästystä ja kalastusta.[24]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d CV (Internet Archivessa, tallennettu 9.9.2018) Lapinpuolustaja.fi. Viitattu 16.9.2019.
  2. Mikko Kärnä on Enontekiön uusi kunnanjohtaja yle.fi. 21.06.2012. Viitattu 03.08.2014
  3. Väyrynen jatkaa Brysselissä, Kärnä eduskuntaan Suomenmaa.fi. 27.4.2015. Viitattu 28.4.2015.
  4. Mikko Kärnä viimeistä päivää kansanedustajana, Paavo Väyrynen palaa tiistaina eduskuntaan Lapin Kansa. 11.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
  5. Paavo Väyrynen palaa tänään eduskuntaan – Mikko Kärnä joutui tyhjentämään työhuoneensa Aamulehti. 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
  6. Valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 29.4.2019.
  7. Heikkinen, Mikko-Pekka: Enontekiön kunnanjohtaja on Ylä-Lapin oma Stubb HS.fi. 28.7.2014. Viitattu 28.4.2015.
  8. Kansanedustaja Mikko Kärnän tyyli kuohuttaa pohjoisessa – mies on saanut jo tukun tappouhkauksia - Aamulehti Aamulehti. 31.7.2016. Viitattu 18.11.2017.
  9. Finlex - Ajantasainen lainsäädäntö: Metsästysasetus 666/1993 Finlex. Edita Publishing Oy. Viitattu 18.11.2017.
  10. Enontekiön keskusta nimesi Mikko Kärnän Suomenmaa. 12.03.2014. Viitattu 03.08.2014.
  11. Peräpohjolan keskusta valitsi viisi ehdokasta Suomenmaa. 18.10.2014. Viitattu 08.11.2014.
  12. Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat Lapin vaalipiiri Vaalit.fi. 22.4.2015 (päivitetty). Oikeusministeriö. Viitattu 6.5.2015.
  13. Kansanedustajat Eduskunta.fi. 30.4.2015. Eduskunta. Viitattu 24.3.2016.
  14. Hallintoelimet – Kemijoki Oy Kemijoki.fi. Kemijoki Oy. Viitattu 24.3.2016.
  15. Valtioneuvosto asetti uuden poliisiasiain neuvottelukunnan Valtioneuvosto.fi. 19.11.2015. Sisäministeriö. Viitattu 24.3.2016. [vanhentunut linkki]
  16. Koskela ja Kärnä neuvottelukuntaan Enontekionsanomat.fi. 17.3.2016. Enontekiön Sanomat. Viitattu 24.3.2016. [vanhentunut linkki]
  17. Hallitusohjelma Lapin puolustajan näkökulmasta Uusisuomi.fi. 27.5.2015. Uusi Suomi. Viitattu 24.3.2016.
  18. Agnostikoksi itsensä luokitteleva Mikko Kärnä puolustaa kirkon tärkeää yhteiskunnallista tehtävää www.suomenmaa.fi. 9.11.2019. Viitattu 15.11.2019.
  19. Kärnä vaatii purutupakan myynnin laillistamista www.suomenmaa.fi. 23.9.2019. Viitattu 23.9.2019.
  20. Mikko Kärnä haluaa metsästäjätutkinnon osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa: "Tukee lasten elävää luontosuhdetta" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 23.9.2019.
  21. Kärnä vaatii tuontikieltoa brasilialaisille tuotteille ja latelee Bolsonarolle madonluvut: "Mies näyttää olevan niin kiero, että pipokin pitää ruuvata päähän" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 23.9.2019.
  22. Keskustan Kärnä vaatii viranomaisilta tehokkaampaa ravintolaruuan alkuperävalvontaa – väläyttää uhkasakkoja Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 15.11.2019.
  23. Mikko Kärnä: Avioero! www.iltalehti.fi. Viitattu 29.10.2019.
  24. Lapin äänekäs puolustaja takoo etelän ihmisille pohjoisen elämän realiteetteja Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 29.10.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]