Yksityistäminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yksityistäminen tarkoittaa omistajuuden siirtämistä julkiselta sektorilta, kuten valtiolta tai kunnalta, yksityissektorille. Yksityistämisen vastakohta on kansallistaminen. Yksityistämisellä voidaan tarkoittaa myös julkisten palveluiden tuotannon siirtämistä yksityisen sektorin hoidettavaksi. Julkisen vallan kontrolli tuotettuun palveluun pyritään yleensä säilyttämään tarvittavassa määrin myös yksityistämisen jälkeen.[1]

Yksityistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Periaatteessa yksityistämisen kohde voi olla mikä tahansa valtion omistukseen kuuluva asia kuten kiinteistöt tai maa. Useimmiten yksityistäminen kuitenkin kohdistuu valtion osittain tai kokonaan omistamiin yrityksiin. Yksityistäminen voidaan suorittaa muutamalla eri tavalla, joihin kuuluvat osakkeiden myyminen, suora myynti, kuponkiyksityistäminen tai liisaaminen. Joskus yksityistämisellä voidaan myös tarkoittaa markkinapääsyn esteiden poistamista, jolloin aiemmin kielletyt tai vahvasti säädellyt liiketoimet muutetaan laillisiksi tavoiksi saada elantoa. Näin on tapahtunut muun muassa entisissä kommunistisissa maissa, joissa kaikki tuotanto ja myyminen on voinut olla valtion piiriin kuuluvaa toimintaa. Toisaalta tämänkaltaista kehitystä on tapahtunut myös markkinatalouksissa sääntelyn purkamisen kautta.

Yksityistämistavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityistämisen toteuttaminen on ollut poikkeavaa. Esimerkiksi yksityistämisen keskittyneisyydessä on ollut suuria eroja. Kiinassa 1990-luvun puolivälissä paikallishallinnoille annettiin vapaat kädet yritysten yksityistämiseen kun taas Suomessa valtion omistusten myyminen on valtion omistaman yhtiön, Solidiumin, vastuulla. Yksityistämisvauhdissa on ollut myös suuria eroja. Siinä missä esimerkiksi Korean valtio on luopunut omistuksistaan pikkuhiljaa, yksityisti Venäjä yrityksensä yhdessä rysäyksessä. Yleensä valtiot myös laativat yksityistämisohjelman, jonka puitteissa päätetään mitkä yrityksen yksityistetään.

Yksityistämisen syyt ja tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityistämisellä voidaan tavoitella valtionyritysten kannattavuuden parantamista, tehokkuuden lisäämistä, valtion menojen vähentämistä ja tulojen lisäämistä sekä kilpailun lisäämistä, tai päinvastaista Usein yksityistäminen on osa laajempia julkisen sektorin uudistuksia, joilla voidaan pyrkiä näihin samoihin tai päinvastaisiin päämääriin.

Yksityistäminen on ollut ja on yhä markkinoiden laajentumisen ilmiö, jota on jossain määrin esiintynyt aina niin kauan kuin valtionomistustakin on ollut. Kuitenkin viime vuosikymmeninä markkinaperiaatteiden leviäminen ja syventyminen tuotannossa ja vaihdossa on johtanut yksityistämisen valtavaan lisääntymiseen siinä määrin, ettei sitä voida pitää talouden kehittymisen luonnollisena vaiheena vaan juuri maailmantalouden laajentumisen ilmentymänä. Valtioiden rooli tässä voidaan nähdä toisaalta vetäytyvänä ja toisaalta mukautumisena markkinatalouden periaatteisiin valtionyritysten listautumisten kautta. Joissain tapauksissa valtiot ovat itse suorittaneet tehostamistoimenpiteet ennen osakeantia saadakseen omistuksilleen paremman hinnan. Esimerkiksi Japanin hallitus toimi näin ennen rautateidensä yksityistämistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nieminen, Ari: Yksityistäminen - Mitä, miksi, miten? Nieminen, Ari. Viitattu 19.11.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.