Hyvän hallinnon periaatteet
 | Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Hyvän hallinnon periaatteet turvaavat yksilön oikeusturvan ja takaavat julkisen hallinnon toiminnan laadun, avoimuuden sekä lainmukaisuuden.[1]
Keskeiset käsitteet, kuten yhdenvertaisuus, puolueettomuus, suhteellisuus ja luottamuksensuoja, velvoittavat viranomaisia kohtelemaan asiakkaitaan tasapuolisesti ja toimimaan huolellisesti.
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa hyvän hallinnon periaatteet on määritelty hallintolaissa (434/2003)[2], ja niihin kuuluvat:
- Yhdenvertaisuusperiaate: Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti, johdonmukaisesti ja syrjimättömästi.[3]
- Tarkoitussidonnaisuuden periaate: Toimivallan käyttö on rajattu vain lainmukaisiin tarkoituksiin, eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin.
- Objektiviteettiperiaate (puolueettomuus): Toiminnan on oltava puolueetonta ja asiallista. Muun muassa valittaessa johonkin virkaan henkilöä, ei viranomainen saa suosia ystävää tai muuta läheistään valinnassa.[4]
- Suhteelisuusperiaate: Viranomaisen on mitoitettava oikein suhteessa tavoiteltuun päämäärään; oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä.[5]
- Luottamuksensuojaperiaate: Viranomaispäätöksiin ja titoihin on voitava luottaa. Esmimerkiksi verottaja ei voi jatkuvasti muutella tekemiään päätöksiä ja vastaavasti lainhuutotietoihin on voitava luottaa.[6]
- Palveluperiaate ja neuvonta: Asiointi viranomaisessa on järjestettävä joustavasti, ja asiassa on annettava tarpeellista neuvontaa.[7][8]
- Hyvä kielenkäyttö: Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.[9]
- Viivytyksetön käsittely: Hallintoasiat pitää käsitellä ilman aiheetonta viivytystä.[10]
Oikeus hyvään hallintoon on perustuslailla suojattu perusoikeus, ja se on keskeinen osa myös Euroopan unionin oikeutta.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mitä on hyvä hallinto? Oikeusasiamies. Viitattu 13.2.2026.
- ↑ Hallintolaki Oikeusministeriö. Arkistoitu 16.12.2025. Viitattu 13.2.2026.
- ↑ Yhdenvertaisuusperiaate hyvän hallinnon periaatteena Minilex. Viitattu 13.2.2026.
- ↑ Hyvän hallinnon periaatteet Laki24. 11.5.2015. Viitattu 15.2.2026.
- ↑ Hyvän hallinnon perusteet Kuntaliitto. Viitattu 13.2.2026.
- ↑ Mitä tarkoittaa luottamuksensuojaperiaate? Minilex. Viitattu 13.2.2026.
- ↑ Hallintolaki | 434/2003 | Lainsäädäntö | Finlex www.finlex.fi. Viitattu 13.2.2026.
- ↑ Hyvän hallinnon neuvontavelvollisuus Valtioneuvoston oikeuskansleri. 6.2.2014. Viitattu 15.2.2026.
- ↑ Asuinpaikasta riippumaton oikeus julkisen palvelun saamisessa ja viranomaisen hyvä kielenkäyttö | 3.4.2009 | Valtioneuvoston oikeuskansleri | Finlex www.finlex.fi. Viitattu 15.2.2026.
- ↑ Oikeusministeriö: [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/c8d5df28-c01b-4f80-bb09-f0ed77ee894e/content 18/2013 Käsittelyn joutuisuus hallinnossa ja oikeussuoja käsittelyn viivästyessä] julkaisut.valtioneuvosto.fi.
- ↑ 41 artikla - Oikeus hyvään hallintoon | European Union Agency for Fundamental Rights fra.europa.eu. 25.4.2015. Viitattu 13.2.2026.