Petteri Orpo
Antti Petteri Orpo (s. 3. marraskuuta 1969 Köyliö) on suomalainen poliitikko ja Suomen pääministeri vuodesta 2023. Orpo on toiminut Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien.[4] Orpo on viidennen kauden kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiristä.[5]
Orpo on suorittanut valtiotieteiden maisterin tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 2002. Hän tuli valituksi eduskuntaan vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Aikaisemmin Orpo on toiminut maa- ja metsätalousministerinä (2014−2015), sisäministerinä (2015−2016) ja valtiovarainministerinä (2016−2019).[6]
Orpon johtama kokoomus sai eniten paikkoja huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa, mikä mahdollisti hänelle hallituksen muodostamisen perussuomalaisten, ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien kanssa. Orpon hallitus painottaa talouspoltiikan kurinalaisuutta, talouskasvua työllistämistoimien avulla sekä kansallisen turvallisuuden vahvistamista Suomen Nato-jäsenyyden ja Venäjän kanssa vallitsevien jännitteiden vuoksi.[7] Orpon hallitus on asettanut etusijalle Suomen julkisen velan suhteellisen osuuden pienentämisen, työvoimaosauuden lisäämiseen tähtävään sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen sekä vahvan tuen jatkamisen Ukrainalle Venäjän aggressiota vastaan.[8][9]
Varhainen elämä ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petteri Orpo syntyi Köyliössä, satakuntalaisessa maalaiskunnassa marraskuussa 1969. Hänen vanhempansa ovat Hannu ja Maija Orpo, jotka molemmat työskentelivät opettajina. Hän on nuorimmainen kolmesta sisaruksesta ja hänellä on kaksi vanhempaa sisarta.[10] Hänen isänsä Hannu Orpo oli aktiivinen paikallispolitiikassa toimien seitsemän kautta Köyliön kunnanvaltuustossa kokoomuksen edustajana. Hannu Orpo sai vuonna 1989 kunnallisneuvoksen arvonimen. Isoisä Antti Selim Orpo puolestaan oli perustamassa Marttilan kokoomusta vuonna 1918.[11]
Orpo valmistui ylioppilaaksi Säkylän seudun lukiosta vuonna 1989. Tämän jälkeen hän aloitti opinnot Turun yliopistossa vuonna 1990 ja valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2002.[12][13] Hänen pääaineensa oli taloustiede ja pro gradu -tutkielmansa hän teki aiheesta ”Kuntien palvelutuotannon perusteet ja sen uudelleen järjestäminen.”[14][15] Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Orpo toimi T-klubin, eli taloustieteellisten opiskelijoiden ainejärjestön, hallituksessa. Tämän jälkeen hän toimi Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä sekä hallituksen jäsenenä, jossa hän vastasi erityisesti koulutuspolitiikasta.[16]
Opiskeluaikanaan Orpo toimi Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) pääsihteerinä vuosina 1994–1996 sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n pääsihteerinä vuosina 1997–1998. Tämän jälkeen hän työskenteli Varsinais-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtajana vuoteen 2001 ja sisäasiainministeri Ville Itälän erityisavustajana 2002–2003. Ennen valintaansa kansanedustajaksi Orpo työskenteli Turun Aikuiskoulutuskeskuksen yrityspalvelujohtajana vuosina 2005–2007.[5]
Poliittinen toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnallispoliitikkona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnallispolitiikassa Orpo on toiminut Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1996–2000 ja uudelleen vuodesta 2005. Vuosina 1999–2002 ja 2005–2007 hän oli myös Turun kaupunginhallituksen jäsen, mutta erosi tehtävästä aloittaessaan kansanedustajana. Orpo oli vuosina 2012–2014 Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja. Orpo on ollut myös Varsinais-Suomen kokoomuksen puheenjohtaja vuosina 2005–2012.[5]
Kansanedustajana 2007–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eduskuntaan Orpo valittiin ensimmäisen kerran vuoden 2007 vaaleissa, joissa hän sai Varsinais-Suomen vaalipiirissä 6 069 ääntä.[17] Hän oli vaalikaudella kokoomuksen eduskuntaryhmän kolmas varapuheenjohtaja.[5] Orpo oli historian ensimmäinen vastavalittu kansanedustaja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajistossa. Lisäksi hän toimi talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsenenä.[5]
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Orpo valittiin toiselle kaudelle 11 018 äänellä.[18] Kesäkuusta 2011 hän toimi Kokoomuksen eduskuntaryhmän toisena varapuheenjohtajana, jonka lisäksi hän toimi ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä ja talousvaliokunnan varajäsenenä.[5]
Marraskuussa 2012 Orpo valittiin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi elinkeinoministeriksi siirtyneen Jan Vapaavuoren tilalle.[19]
Maa- ja metsätalousministerinä 2014–2015
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesäkuussa 2014 Orpo siirtyi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen tilalle uuteen Stubbin hallitukseen, kun Alexander Stubb oli valittu kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi ja Suomen pääministeriksi.[20]
Sisäministerinä 2015–2016
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2015 vaaleissa Orpo sai 10 652 ääntä ja valittiin kolmannelle kaudelleen eduskuntaan Varsinais-Suomen vaalipiirin toiseksi suurimmalla äänimäärällä.[21] Vaalien jälkeen hallituksen muodostivat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus. Orpo valittiin hallituksen sisäministeriksi.[22]
Syksyllä 2015 sisäministeriön toimialalla nousi keskeiseksi Euroopan pakolaiskriisin hoitaminen. Orpo peräänkuulutti asiassa Euroopan laajuisia toimia.[23] Orpo ilmoitti ensin, että rajoja ei voi laittaa kiinni, mutta sanoi myöhemmin, että Suomi voisi harkita rajojen sulkemista, mikäli Euroopan tasoista ratkaisua kriisiin ei synny.[24][25]
Vaalien jälkeen kokoomusta ja Petteri Orpoa arvosteltiin koulutuslupauksen pettämisestä. Ennen eduskuntavaaleja Orpo ja kokoomus olivat luvanneet, että koulutuksesta ei leikata. Sipilän hallitus kuitenkin päätti leikata koulutuksesta satoja miljoonia euroa.[26][27]
Valtiovarainministerinä 2016–2019
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orpo ilmoitti 4. toukokuuta 2016 lähtevänsä mukaan kokoomuksen puheenjohtajakisaan kesäkuun 2016 puoluekokouksessa.[28] Alexander Stubbin kokoomuksen johtoon valinneessa puoluekokouksessa vuonna 2014 hän ei asettunut ehdolle vedoten perhesyihin. Tuolloin hän kuvaili ratkaisua elämänsä suurimmaksi päätökseksi.[29] Orpo voitti Stubbin Lappeenrannan puoluekokouksessa 11. kesäkuuta 2016 toisella kierroksella äänin 441,4–361.[30]
Orpo nousi Sipilän hallituksen valtiovarainministeriksi 22. kesäkuuta 2016.
Kesäkuussa 2017 Orpo ja pääministeri Juha Sipilä totesivat, ettei heidän puolueillansa ole edellytyksiä jatkaa hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa, joiden johtoon oltiin valittu Jussi Halla-aho.[31] Hallitus oli kaatua, mutta 20 perussuomalaisten kansanedustajaa perustivat Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän, jonka tuella hallitus jatkoi samalla kokoonpanolla ja hallitusohjelmalla.[32]
Valtiovarainministerinä toimineen Orpon mukaan syntyvyyden lasku Suomessa tulee nostamaan veroastetta, nostamaan eläkeikää ja nostamaan terveydenhuollon ja lasten päivähoidon maksuja, jotka olivat vuonna 2018 valtion verorahoin halventamia.[33]
Oppositiojohtajana 2019–2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eduskuntavaaleissa 2019 Orpo sai Varsinais-Suomen vaalipiirissä 10 792 ääntä ja tuli valituksi neljännelle eduskuntakaudelleen.[34] Vaalit voittaneen SDP:n hallitustunnustelija Antti Rinne keskusteli hallitusyhteistyöstä pisimpään kokoomuksen kanssa, mutta päätyi kutsumaan hallitusneuvotteluihin keskustan, vihreät, vasemmistoliiton ja RKP:n. Kokoomuksen kynnyskysymyksinä olivat 75 prosentin työllisyystavoite, julkisen talouden tasapainotus 2023 mennessä sekä se, ettei kokonaisveroastetta tai työn verotusta nosteta.[35]
Syyskuussa 2020 Porin puoluekokouksessa Orpo valittiin ilman vastaehdokkaita jatkamaan Kokoomuksen puheenjohtajana vuoden 2022 puoluekokoukseen saakka.[36]
Kalajoen puoluekokouksessa kesäkuussa 2022 Orpo valittiin edelleen yksimielisesti jatkamaan Kokoomuksen puheenjohtajana.[37]
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana 2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun keväällä 2022 eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva kuoli, kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti Orpoa hänen seuraajakseen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ilmoitti, että puolue halusi, että sen puheenjohtaja on keskeisesti mukana Suomen Nato-prosessissa ja että Orpo toimii valiokunnan johdossa nimenomaan Nato-jäsenyyskäsittelyn ajan. Puolueen puheenjohtajan toimimista myös valiokunnan puheenjohtajana pidettiin poikkeuksellisena.[38] Orpo valittiin valiokunnan jäseneksi 22. huhtikuuta 2022 ja valiokunta valitsi hänet puheenjohtajakseen 26. huhtikuuta.[39][40] Orpo kertoi tavoiteaikataulukseen, että Nato-prosessi olisi hoidettu kesään mennessä, jonka jälkeen tehtävään valittaisiin toinen kokoomuksen kansanedustaja.[38] 9. syyskuuta 2022 Orpo väistyi valiokunnan puheenjohtajan paikalta ja hänen seuraajanaan aloitti Antti Häkkänen.[41]
Pääministerinä 2023–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orpon eduskuntavaalien 2023 äänimäärä 17 347 oli koko maan yhdeksänneksi korkein.[42]
Kokoomuksen voitettua eduskuntavaalit 2023 Orpo valittiin 14. huhtikuuta 2023 hallitustunnustelijaksi ja hän kutsui 27. huhtikuuta perussuomalaiset, ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraatit hallitusneuvotteluihin. Hallitusneuvottelut alkoivat 2. toukokuuta ja kestivät 79 päivää aina 15. kesäkuuta saakka.[43]
Hallitusneuvotteluissa syntynyt hallitusohjelma oli nimeltään Vahva ja välittävä Suomi ja sitä kuvattiin yhdeksi Suomen historian oikeistolaisimmista hallitusohjelmista.[44][45] Hallitusohjelma sisältää muun muassa rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille työllisyyden parantamiseksi, julkisen talouden sopeutusohjelman ja 500 miljoonan euron kevennykset ansiotuloverotukseen. Lisäksi hallitusohjelmassa on useita maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä.[44][46]
Eduskunta äänesti Orpon pääministeriksi ja Orpon hallitus aloitti työnsä 20. kesäkuuta 2023.[47][48]

Orpo teki ensimmäisen valtiovierailunsa 25. kesäkuuta Islantiin, jossa järjestettiin Pohjoismaiden pääministerien kesäkokous. Kokouksen vieraana oli myös Kanadan pääministeri Justin Trudeau.[49]
Elokuussa 2023 Orpo pyysi kokoomuksen puoluehallituksen valtuutuksella professori Alexander Stubbia puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaliin.[50] Stubb suostui[51] ja hänet nimettiin lokakuussa 2023 kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa.[52] Hän voitti vaalin ensimmäisen kierroksen tammikuussa 2024 27,2 prosentin ääniosuudella[53] ja päihitti helmikuussa 2024 toisella kierroksella Pekka Haaviston 51,6 prosentin ääniosuudella tullen valituksi tasavallan presidentiksi.[54] Presidentinvaalit olivat Orpolle puoluejohtajana neljännet peräkkäiset voitetut vaalit; kokoomus on ollut ykkönen ennen presidentinvaaleja myös kuntavaaleissa 2021, aluevaaleissa 2022 ja eduskuntavaaleissa 2023.[55][56][57]
Kesäkuun 2024 puoluekokouksessa Tampereella Orpo valittiin yksimielisesti kaksivuotiskaudeksi jatkamaan Kokoomuksen puheenjohtajana.[58]
Lokakuussa 2025 Orpo tapasi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin yhdessä presidentti Stubbin kanssa Valkoisessa talossa Yhdysvalloissa.[59] Edellisen kerran Suomen pääministeri oli tavannut Yhdysvaltain presidentin Valkoisessa talossa vuonna 2002.[60] Tapaamisen yhteydessä Stubb ja Trump allekirjoittivat aiesopimuksen suomalaisten jäänmurtajien myymisestä Yhdysvalloille.[61][62][63][64]
Näkemykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orpo sijoittuu vaalikonevastausten perusteella keskusta-oikeistoon tai oikeistoon. Ylen vaalikoneessa Orpo ei erotu vahvasti konservatiivina tai liberaalina. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Orpo on keskellä. HS:n vaalikoneeseen Orpon antamissa näkemyksissä korostuu voimakkaimmin oikeistolaiset mielipiteet.[65][66]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orpo avioitui toisen kerran vuonna 2003. Hänen vaimonsa on entinen lentoemäntä, oikeustieteen maisteri ja syyttäjä[67] Niina Kanniainen-Orpo.[5] Heillä on kaksi lasta (s. 2004 ja s. 2006).[15][68][69] Lisäksi heillä on Pessi- ja Taavi-koirat.[70][71] Orpo asuu perheineen Turun Katariinanlaaksossa.[72][73]
Keväällä 2021 Orpo sai 1 270 euron sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hän ajoi ylinopeutta Säkylässä. Alueella oli 80 km/h nopeusrajoitus, mutta Orpo ajoi 101 km/h.[74] Saman vuoden kesäkuussa, pian kuntavaalien jälkeen, Orpo jäi puolentoista kuukauden sairauslomalle sydäninfarktin vuoksi.[75]
Orpo on toivonut sukunimeään taivutettavan genetiivimuodossa Orpon sukunsa pitkän käytännön mukaisesti. Kotimaisten kielten keskuksen suositus on Orvon.[76][77]
Vaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalimenestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eduskuntavaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vaalit | Tulos | Sijoitus | Lähde | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Vertausluku | Lista | Vaalipiiri | ||
| 2007 | Varsinais-Suomi | 6 069 | 16 698 | Valitaan | 4. | 12. | [78] |
| 2011 | 11 018 | 59 645 | Valitaan | 1. | 1. | [79] | |
| 2015 | 10 652 | 68 466 | Valitaan | 1. | 1. | [80] | |
| 2019 | 10 792 | 52 367 | Valitaan | 1. | 2. | [34] | |
| 2023 | 17 432 | 64 179 | Valitaan | 1. | 1. | [81] | |
Aluevaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vaalit | Tulos | Sijoitus | Lähde | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Vertausluku | Lista | Vaalipiiri | ||
| 2022 | Varsinais-Suomi | 3 296 | 55 557 | Valitaan | 1. | 1. | [82] |
Kuntavaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vaalit | Tulos | Sijoitus | Lähde | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Vertausluku | Lista | Vaalipiiri | ||
| 1996 | Turku | 562 | - | Valitaan | [83] | ||
| 2004 | 648 | 3 600 | Valitaan | 6. | 18. | [84] | |
| 2008 | 1 566 | 7 822 | Valitaan | 3. | 7. | [85] | |
| 2012 | 2 277 | 21 558 | Valitaan | 1. | 1. | [86] | |
| 2017 | 2 749 | 21 639 | Valitaan | 1. | 1. | [87] | |
| 2021 | 2 148 | 22 457 | Valitaan | 1. | 1. | [88] | |
| 2025 | 1 840 | 19 746 | Valitaan | 1. | 2. | [89] | |
Vaalirahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orpon vaalikampanjoiden budjetti oli vuoden 2019 eduskuntavaaleissa noin 64 000 euroa ja vuoden 2023 eduskuntavaaleissa noin 76 000 euroa. Orpon vaalikampanjoita ovat rahoittaneet muun muassa Kansallinen Kokoomus (2019; 29 095 euroa, 2023; 22 000 euroa), Varsinais-Suomen Kansallissäätiö (2019; 4 055 euroa), TS-Yhtymä (2023; 6 300 euroa), TKU-Rakennus (2023; 1 610 euroa), Pro Markkinatalous (2023; 6 000 euroa), Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa (2023; 5 000 euroa) sekä Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland (2023; 3 000 euroa).[90][91]
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valkoisen ruusun ritarikunnan suurristi (Suomi, 2024)[92]
Sotilasansiomitali (Suomi)[93]
Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi (Suomi, 2022)[94]
Puolan tasavallan ansioritarikunta (Puola, 2015)[95]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Petteri Orpon vanhemmat iloitsivat vaalituloksesta Köyliössä Alasatakunta. 3.4.2023. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ https://open.spotify.com/episode/6ifb811PUaa3FC4MpF4PDl?si=CCHXrKUoTLmsc9TU9FUQSg,kohdassa 43:08
- ↑ Turku: Petteri Orpo (Kansallinen Kokoomus) Vaalikone 2017. 2017. Yle Uutiset. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ Terhi Toivonen, Annette Blencowe: Orpo nousi kokoomuksen puheenjohtajaksi 11.6.2016. Yle uutiset. Viitattu 11.6.2016.
- ↑ a b c d e f g Petteri Orpo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Petteri Orpo Valtioneuvosto. Viitattu 29.10.2025.
- ↑ Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta Valtioneuvosto. 23.4.2025. Viitattu 29.10.2025.
- ↑ Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, arvioi professori Juho Saari Yle. 18.6.2023. Viitattu 29.10.2025.
- ↑ Prime Minister Orpo: “We need a resilient, competitive and secure Europe” Euroopan parlamentti. 14.3.2024. Viitattu 29.10.2025. (englanniksi)
- ↑ Pääministeriltä koskettava äitienpäiväkuva Ilta-Sanomat. 11.5.2025. Viitattu 29.10.2025.
- ↑ Luukkonen, Ilkka: Petteri Orpo kiersi Suomea, Carl Haglund huolestui ministeristä Senaatintorilla Verkkouutiset. 31.3.2017. Viitattu 29.10.2025.
- ↑ Raeste, Juha-Pekka: Puheenjohtajakisaan lähtenyt Petteri Orpo: ”Kokoomus ei tiedä, mikä on sen suunta” Helsingin Sanomat. 21.5.2016. Arkistoitu 21.5.2016. Viitattu 21.5.2016.
- ↑ Orpo, Antti Petteri Porvarillisen työn arkisto. 19.8.2009. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Kuntien palvelutuotannon perusteet ja sen uudelleen järjestäminen utuvolter.fi. Viitattu 28.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Petteri Orpo: Henkilökuva orpo.fi. Arkistoitu 24.2.2016. Viitattu 25.6.2014.
- ↑ Kuka minä olen Petteri Orpo. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ Valitut ehdokkaat Varsinais-Suomen vaalipiiri 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 14.7.2012.
- ↑ Valitut ehdokkaat Varsinais-Suomen vaalipiiri 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 14.7.2012.
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Petteri Orpo yksimielisesti kokoomusryhmän johtoon HS.fi. 14.11.2012. Arkistoitu 22.10.2015. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Hanhivaara, Jussi: Orpolle maa- ja metsätalousministerin salkku tuli yllätyksenä Yle Uutiset. 23.6.2014. Viitattu 25.6.2014.
- ↑ Varsinais-Suomi – ehdokkaat Eduskuntavaalit 2015 tulospalvelu. Yle. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Liimatainen, Karoliina: Tässä on Suomen hallitus: HS:n henkilökuvat ministereistä ja hallituksen tuore yhteiskuva hs.fi. 27.5.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 21.5.2016. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Ahtokivi, Ilkka: Sisäministeri: Turvapaikkatilanne vaatii yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja Verkkouutiset. 14.9.2015. Viitattu 15.9.2015.
- ↑ Pettersson, Maria: Nyt ministeri Orpo väläyttääkin rajojen sulkemista – mitä se tarkoittaisi? hs.fi. 21.9.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 24.10.2015. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ Claramunt, Alberto: ”Suomi ei voi laittaa rajojaan kiinni” Verkkouutiset. 18.8.2015. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ Salminen, Solmu: Näytimme Petteri Orpolle kuuluisan kuvan petetystä koulutuslupauksesta – kokoomuspomon ilme jähmettyi Iltalehti. 18.5.2018. Viitattu 23.3.2019.
- ↑ Toivonen, Hannu: Hallitus leikkasi koulutuksesta yli 690 miljoonaa Kaleva. 17.3.2019. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ Nyt se on varmaa: Orpo haastaa Stubbin Iltalehti. 4.5.2016. Viitattu 4.5.2016.
- ↑ Orpo ei pyri kokoomuksen johtoon Turun Sanomat
- ↑ Blencowe, Annette & Virkkunen, Jussi: Orposta uusi kokoomuksen puheenjohtaja yle.fi. 11.6.2016. Yle Uutiset. Viitattu 11.6.2016.
- ↑ IS-STT: Sipilä ja Orpo: Ei edellytyksiä jatkaa perussuomalaisten kanssa hallituksessa Ilta-Sanomat. 12.6.2017. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Sipilä ei jätä hallituksen eronpyyntöä: "Tapaamista ei tarvita" Yle Uutiset. 13.6.2017. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Record-low birth rate threatens Finland's welfare system: Finance... reuters.com. 29 November 2018.
- ↑ a b Eduskuntavaalit 2019: Varsinais-Suomen vaalipiiri, valitut 23.09.2020. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Jenni Tamminen: Kai Mykkänen paljastaa 3 reunaehtoa, jotka ajoivat kokoomuksen ulos hallitusneuvotteluista – ”Tietenkin harmittaa ja tuntuu tyhjältä” Talouselämä. 8.5.2019. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Robert Sundman: Petteri Orpo kukitettiin jatkamaan kokoomuksen johdossa yle.fi uutiset 5.9.2020
- ↑ Turkulainen Petteri Orpo jatkaa Kokoomuksen johdossa, mtv.fi
- ↑ a b Terhi Toivonen & Näveri, Anna: Puolustusvaliokunnan johtoon nouseva Orpo: Puolueen puheenjohtajan oltava Nato-käsittelyssä keskeisesti mukana – Turtiainen pois valiokunnasta 21.4.2022. Yleisradio. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Petteri Orpo valittiin eduskunnan puolustusvaliokuntaan 22.4.2022. Satakunnan Kansa. Viitattu 25.4.2022.
- ↑ Petteri Orposta puolustusvaliokunnan puheenjohtaja 26.4.2022. Turku: Aamuset. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ Antti Häkkänen valittiin puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi Yle Uutiset. 9.9.2022. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ Petteri Orpo - Eduskuntavaalit 2023 vaalit.yle.fi. Viitattu 5.4.2023.
- ↑ STT: Orpon hallitus aloittaa tiistaina toimintansa – Näin päivä etenee Suomenmaa.fi. 19.6.2023. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ a b HS-analyysi | Suomen historian oikeistolaisin hallitusohjelma on cocktail, jossa maistuvat vahvasti kokoomuksen linjaukset Helsingin Sanomat. 16.6.2023. Viitattu 11.3.2024.
- ↑ Lukijoilta | Vahva ja välittävä oikeistohallitus ei pelkää leikata kaikista heikoimmilta ts.fi. 18.7.2023. Viitattu 11.3.2024.
- ↑ Hallitusneuvottelijat 2023: Vahva ja välittävä Suomi : Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 julkaisut.valtioneuvosto.fi. 20.6.2023. Viitattu 11.3.2024.
- ↑ Suomelle uusi hallitus tiistaina 20. kesäkuuta Valtioneuvosto. 19.6.2023. Viitattu 2024-02-06 -FI.
- ↑ Eduskunta valitsi Petteri Orpon pääministeriksi Eduskunta. 20.6.2023. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ Orpo ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen pääministerinä iltalehti.fi. Viitattu 6.2.2024.
- ↑ Orpo pyytää Stubbia kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi, jäsenäänestystä ei järjestetä Helsingin Sanomat. 14.8.2023. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ Presidentinvaalit | Stubb lähtee ehdolle: Kertoi olevansa enemmän huolissaan Suomen sisäisestä tilanteesta kuin ulkoisista uhista Helsingin Sanomat. 16.8.2023. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ Presidentinvaalit | Kokoomus kukitti Stubbin virallisesti presidenttiehdokkaaksi – tämä sanoo tehneensä neljä virhettä Venäjän suhteen Helsingin Sanomat. 28.10.2023. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ Koko maa, ehdokaskohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ Koko maa, ehdokaskohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ Koko maa, tulokset puolueittain tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ Koko maa, tulokset puolueittain Tulospalvelu Vaalit.fi. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ Koko maa, ehdokasasethtajakohtaiset tulokset Tulospalvelu Vaalit.fi. Viitattu 10.3.2024.
- ↑ Päivi Lakka, Tulikukka de Fresnes, Petteri Orpo pitää mahdollisena, että johtaa kokoomuksen vielä seuraaviin eduskuntavaaleihin Yle.fi, uutiset
- ↑ Hetki maailmanpolitiikan keskiössä 10.10.2025. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2025.
- ↑ Orpo tekee historiaa: Edellisestä vastaavasta vierailusta on 23 vuotta ja sillä oli isot seuraukset 7.10.2025. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2025.
- ↑ Trump and Finland’s Stubb approve deal for icebreaker ships 10.10.2025. Reuters. Viitattu 22.10.2025 (englanniksi).
- ↑ Tärkeässä tapaamisessa puhuttiin muustakin kuin murtajista – tämä juttu tiivistää pääkohdat 10.10.2025. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2025 (englanniksi).
- ↑ Yle selvitti: Näin sopimus jäänmurtajista syntyi 18.10.2025. Yle.fi. Viitattu 22.10.2025.
- ↑ Kaiken takana on Trumpin puhelu – ministeriö kertoo, kuinka se jännitti miljardien tilauksen toteutumista 10.10.2025. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2025.
- ↑ Ehdokas arvokartalla Helsingin Sanomat. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ Yle täplitti kansanedustajat arvokenttään Yle. 4.4.2023. Viitattu 5.10.2025.
- ↑ Sara Valavaara: ”Rauhallinen, maltillinen ja vielä kauniskin” – Tämä tiedetään Petteri Orpon vaimosta, jota vaalivoittaja ylisti puheessaan Iltalehti. 3.4.2023. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ Lehtonen, Marko-Oskari: Petteri Orpo paljastaa yllättävän tiedon menneisyydestään – toista kertaa naimisissa! Iltalehti. 15.3.2019. Viitattu 12.1.2020.
- ↑ Sanna Kajander-Ruuth: Petteri Orpo kertoo, missä asiassa vaimo päihittää hänet mennen tullen – eteisessä toistuu usein sama rituaali Ilta-Sanomat. 6.1.2024. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ IL-erikoishaastattelu: Kokoomus päästi ministerit keväällä helpolla, sanoo Petteri Orpo – syksyllä suunta muuttuu: ”Hallitus on sekaisin” iltalehti.fi. Viitattu 11.3.2024.
- ↑ Kokoomus | Petteri Orpon pohjeluu murtui, kun hän ulkoilutti perheen koiria Helsingin Sanomat. 26.1.2022. Viitattu 11.3.2024.
- ↑ Petteri Orpon vaalilehti 2023 by Petteri Orpo - Issuu issuu.com. 21.3.2023. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Maria Kesti: Petteri Orpo rentoutuu Vaarniemessä, Annika Saarikko ei saanut halkoja lentokoneeseen ja Li Andersson ampui ohi Kaarina-lehti. 13.3.2023. Viitattu 11.3.2024.
- ↑ Lehtonen, Marko-Oskari: Petteri Orpo sai sakot – kärähti ylinopeudesta ystävänpäivänä 19.4.2021. Iltalehti. Viitattu 19.4.2021.
- ↑ Hakahuhta, Ari; Toivonen, Terhi: Sairauslomalta palannut Petteri Orpo muisteli sairaalaan lähtöään – Farmaseutin sanat pelastivat hengen: "sinulla on käynnissä sydänkohtaus" Yle.fi. 2.8.2021. Viitattu 5.8.2021.
- ↑ Suominen, Heli: Petteri Orpo kapinoi kielenhuoltoa vastaan hs.fi. 30.5.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.2.2014. Viitattu 25.6.2014.
- ↑ Sukunimien taivutus Kotimaisten kielten keskus. Verkkojulkaisut. Viitattu 18.5.2016.
- ↑ Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat Varsinais-Suomen vaalipiiri 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Eduskuntavaalit 2011: Varsinais-Suomen vaalipiiri, valitut 02.11.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Eduskuntavaalit 2015: Varsinais-Suomen vaalipiiri, valitut 22.09.2020. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Eduskuntavaalit 2023: Varsinais-Suomen vaalipiiri, valitut 5.4.2023. OIkeusministeriö. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ Aluevaalit 2022: Varsinais-Suomen hyvinvointialue 15.02.2022. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Kunnallisvaalit 1996, valitut ehdokkaat statfin.stat.fi. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Kunnallisvaalit 24.10.2004: Valitut ehdokkaat Turku 29.10.2004. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Kunnallisvaalit 26.10.2008: Valitut ehdokkaat Turku 17.11.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Kunnallisvaalit 2012: Turku, valitut 29.11.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Kunnallisvaalit 2017: Turku, valitut 22.09.2020. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Kunnallisvaalit 2021: Turku, valitut 22.06.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
- ↑ Kunnallisvaalit 2025: Turku, valitut 25.06.2025. Oikeusministeriö. Viitattu 26.8.2025.
- ↑ Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta Vaalirahoitusvalvonta. Viitattu 8.10.2025.
- ↑ Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta Vaalirahoitusvalvonta. Arkistoitu 23.3.2023. Viitattu 8.10.2025.
- ↑ Petteri Orpo saa Suomen Valkoisen Ruusun suurristin – katso Suomi-koneesta, ketkä saavat kunniamerkit Yle Uutiset. 3.12.2024. Viitattu 6.12.2024.
- ↑ Toni Wirtanen on ministerisarjaa - katso ylennykset Etelä-Suomen Sanomat. 4.6.2016. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ Jukka Jaloselle komea kunnianosoitus – ministeri Kurvinen myönsi liikunnan ja urheilun ansiomerkit Iltalehti. 26.2.2022. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ Postanowienie Prezydenta Rzeczypospolitej Polskiej z dnia 30 marca 2015 r. o nadaniu orderów Kancelaria Sejmu RP. 2024. Viitattu 10.1.2024. (puolaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petteri Orpo Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta Petteri Orpo Wikisitaateissa- Petteri Orpo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Petteri Orpon kotisivut
- Seuraa kansanedustajaasi: Petteri Orpo (kok.) Yleisradio.
| Edeltäjä: Sanna Marin |
Suomen pääministeri 2023− |
Seuraaja: – |
| Edeltäjä: Matti Vanhanen |
Eduskunnan puhemies 2023 |
Seuraaja: Jussi Halla-aho |
| Edeltäjä: Alexander Stubb |
Suomen valtiovarainministeri 2016–2019 |
Seuraaja: Mika Lintilä |
| Edeltäjä: Alexander Stubb |
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja 2016– |
Seuraaja: – |
| Edeltäjä: Päivi Räsänen |
Suomen sisäministeri 2015−2016 |
Seuraaja: Paula Risikko |
| Edeltäjä: Jan Vapaavuori |
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2012−2014 |
Seuraaja: Arto Satonen |
- Nykyiset kansanedustajat
- Suomen pääministerit
- Suomen valtiovarainministerit
- Suomen sisäministerit
- Suomen maa- ja metsätalousministerit
- Suomen nykyiset ministerit
- Eduskunnan puhemiehet
- Kansallisen Kokoomuksen poliitikot
- Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajat
- Varsinais-Suomen vaalipiiri
- Turun kaupunginvaltuutetut
- Varsinais-Suomen aluevaltuutetut
- Erityisavustajat
- Vuonna 1969 syntyneet