Veikko Tavastila

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veikko Olavi Tavastila (9. lokakuuta 1922 Jyväskylän maalaiskunta6. toukokuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen poliitikko. Hänen puolueensa oli Kansallinen Kokoomus.[1]

Tavastila osallistui 1940-luvulla jatkosotaan. Sota-ajan jälkeen hän aloitti poliittisen toimintansa Kokoomuksen Nuorten Liitossa ja 1960-luvun alusta alkaen hän työskenteli puolueensa virkailijana. Vuonna 1971 hänet valittiin kokoomuksen puoluesihteeriksi, mitä ennen oli ollut puolueen järjestöpäällikkö. Hän toimi puoluesihteerin tehtävässä Harri Holkerin puheenjohtaja-ajan, vuoteen 1979, jolloin siirtyi Kansaneläkelaitoksen (Kela) johtajaksi. Tavastila toimi Kelan johtajana vuoteen 1989, jolloin jäi eläkkeelle.[1][2]

Tavastilan luottamustehtäviin kuuluivat muun muassa Jyväskylän Hiihtoseuran puheenjohtajuus 1951–1961, Uuden Suomen hallintoneuvoston jäsenyys 1973–1976 ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsenyys. Hän sai kanslianeuvoksen arvonimen vuonna 1977.[3]

Tavastila avioitui vuonna 1948 Kerttu Räsäsen kanssa ja hänellä oli kolme lasta, vuosina 1949, 1950 ja 1958 syntyneet pojat.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hämäläinen, Unto: Kanslianeuvos Veikko Tavastila. Helsingin Sanomat, 7.5.1999. Artikkelin maksullinen verkkoversio Viitattu 23.3.2014.
  2. Heino, Jari: Aina sama kannatus Turun Sanomat. 5.5.2002. Viitattu 7.2.2010 [vanhentunut linkki].
  3. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1978 / Runeberg-projekti. Viitattu 23.3.2014.