Eino Tikkanen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eino Tikkanen 1920-luvulla.

Eino Alfred Henrik Tikkanen (15. tammikuuta 1889 Kuopio30. toukokuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän käytti nimimerkkejä Poika ja E.T.

Tikkasen vanhemmat olivat kirkkoherra Alfred Ferdinand Tikkanen ja Adele Maria Engström (Jalkanen). Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1912 ja maisteriksi 1914.

Tikkanen oli Helsingin Sanomain toimituksen jäsen ja toimitussihteeri 1913–1916, kokoomuspuolueen puoluesihteeri vuodesta 1918, Suunta-lehdessä toimitussihteerinä vuoteen 1922 ja päätoimittajana 1922–1925 sekä Holger Schildtin kustannusliikkeessä suomalaisen kirjallisuuden osaston johtajana 1925–1927. Hän oli sitten turkulaisen Uusi Aura-lehden päätoimittajana 1927–1937 ja Uuden Suomen toimituksen jäsenenä ja toimitussihteerinä 1937. Tikkanen oli Suomen sanomalehtimiesten liiton varapuheenjohtajana ja Helsingin sanomalehtimiesten yhdistyksen puheenjohtajana 1922–1925. Hän oli myös Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä 1931–1937.

Eino Tikkanen oli naimisissa vuodesta 1927 Aino Alina Kuningaksen kanssa.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eräs savolainen loitsuruno: Sotamiehen sanat. Helsinki 1912.
  • Salomailla: Kyläkuvia ja salotunnelmia: Runoja. WSOY 1915.
  • Suven satu: Runoja. Otava 1917.
  • Kaikki virtaa: Sonetteja. Otava 1919.
  • Aamuhuilu: Kiinalaista lyriikkaa. Mukaillut Eino Tikkanen. Otava 1925.
  • Uusi Aura 1880-1930. Turku 1930.
  • Auran joulu: Joululukemista Varsinais-Suomen kodeille. Toimittanut Eino Tikkanen. Turku 1931.
  • Pöytälaulu Julkisen sanan miehille: Awiiſein ahertajille: Cuin Turun Manufactuurilda ja Wuorityöldä cutzutut ovat Hyödyllisehen Huwituxehen Turuſa ſinä maaliscuun 15 ja 16 päivänä a.D. 1935. Ensimmäinen ylöspano Prändätty Uuden Auran tykönä Turusa 1935. Uusi Aura, Turku 1935.
  • Elonkorjuu: Runoja. WSOY 1941.
  • Myllymatka ja muita novelleja. WSOY 1942.
  • Luumunkukkia: Kiinalaista lyriikkaa kolmen vuosituhannen varrelta. Mukaillut Eino Tikkanen, kuvitus Sylvia Korhonen. Suomen Kirja, Helsinki 1946.
  • Eräs savolainen uudisraivaajasuku: Tikkasten sukuhistorian alkupään selvittelyä. Tikkasten sukuseura, Kuopio 1949, uusi painos 1980.
  • Keltaiselta joelta: Kiinalaista lyriikkaa yli kolmen vuosituhannen varrelta. Mukaillut Eino Tikkanen. WSOY 1950.

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bernhard Estlander: Eugen Schauman: Eräs henkilökuva Suomen taistelusta Venäjää vastaan. Otava 1924.
  • Fredrik Persson: Bromarkin aikakirjat: Romaani. Otava 1925.
  • Fredrik Persson: Unelma kellosta: Romaani. Otava 1925.
  • Nordahl Grieg: Laiva kulkee eteenpäin: Romaani. Schildt 1926.
  • Bertel Gripenberg: Dianan teillä. Schildt 1926.
  • Peter Egge: Savun halki: Romaani. Schildt 1926.
  • Olof Linck: Kesäkausi siouxintiaanien parissa: Kuvitettu tekijän ottamilla valokuvilla. Schildt 1926.
  • Max Mauser: Hai seuraa laivaa: Salapoliisiromaani. Otava 1939.
  • Sven Stolpe: Armoton maailma: Romaani. WSOY 1943.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesikansa, Jyrki: Tikkanen, Eino (1889–1953). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.