Kaakkois-Suomen Kokoomus
| Kaakkois-Suomen Kokoomus | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Alue | Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo |
| Toimisto | Kaakkois-Suomen Kokoomus
Kauppalankatu 15 LH 7 45100 Kouvola |
| Johto | Oskari Valtola (pj.) Lilla Saaristo (vpj.) Kai Savolainen (vpj.) Pia Rantanen (toiminnanjohtaja) |
| Kansanedustajia | 4 / 15 |
| Aluevaltuutettuja | 39 / 177 |
| Kunnanvaltuutettuja | 152 / 758 |
| Aiheesta muualla | |
| kaakkois-suomenkokoomus.fi | |
Kaakkois-Suomen Kokoomus on Kaakkois-Suomen vaalipiirin alueella toimiva Kansallinen Kokoomuksen piirijärjestö. Eduskuntavaaleissa piiri asettaa kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ja aluevaaleissa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuustoehdokkaat. Paikallisyhdistyksiä, kunnallisjärjestöjä, jäsenpiirejä ja näiden jäseniä palvelevat piiritoimistot sijaitsevat Kouvolassa ja Mikkelissä.[1]
Piirin puheenjohtajisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaakkois-Suomen kokoomus valitsi syyskokouksessaan 22.11.2025 puheenjohtajiston vuodelle 2026. Piirin puheenjohtajana jatkaa mikkeliläinen kansanedustaja Oskari Valtola. Samoin varapuheenjohtajina jatkavat imatralainen Lilla Saaristo ja kotkalainen Kai Savolainen.[2]
Nykyiset kansanedustajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antti Häkkänen, Mäntyharju (2015–)
- Ville Kaunisto, Kouvola (2019–)
- Jukka Kopra, Lappeenranta (2011–)
- Oskari Valtola, Mikkeli (2023–)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2013 vaalipiiriuudistuksessa Kymen vaalipiiri yhdistettiin Etelä-Savon vaalipiirin kanssa Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi.[3] Tuolloin Etelä-Savon Kokoomuksesta tuli osa Kaakkois-Suomen Kokoomusta. Vuoden 2021 alusta vaalipiiri pieneni kolmella kunnalla, kun Heinävesi lähti Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan, Iitti Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen ja Joroinen Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.[4]
Eduskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaakkois-Suomen vaalipiiristä on valittu 15 kansanedustajaa vuoden 2023 vaaleista lähtien.
Vaalikausi 2019–2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eduskuntavaaleissa 2019 Kaakkois-Suomen kokoomus sai vaalipiirissään yli 5 000 ääntä enemmän kuin edellisissä parlamenttivaaleissa nousten yli 40 000 ääneen. Tulos ei riittänyt uusiin edustajapaikkoihin, mutta Suomen Keskustan kannatuksen romahdus nosti kokoomuksen vaalipiirin kolmanneksi. Puolue hävisi Kymen perussuomalaisille alle prosenttiyksikön erolla ja piti kolme kansanedustajaansa.[5]
Kokoomus jäi hallitusneuvottelujen jälkeen oppositioon. Mäntyharjulaisen Antti Häkkäsen saatua vaaleissa puolueen suurimman äänisaaliin, 20 000 ääntä,[6] hänen arveltiin jo haastavan puheenjohtaja Petteri Orpon.[7] Syyskuun 2020 puoluekokouksessa Orpo ei kuitenkaan saanut haastajia puheenjohtajuudelleen.[8]
Vaalikausi 2023–2027
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kilpailu suurimman puolueen paikasta Kaakkois-Suomen vaalipiirissä oli hyvin tasainen Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen, Perussuomalaisten ja Kansallisen Kokoomuksen kesken. Kaikki saivat neljä kansanedustajaa, mikä tarkoitti kokoomukselle yhtä lisäedustajapaikkaa edellisiin vaaleihin nähden. Puolueen voidaan katsoa menestyneen vaaleissa erityisen hyvin, sillä vaalipiirin paikkamäärä aleni samaan aikaan 17:stä 15:een. Kokoomus jäi niukasti kolmanneksi keräten yli 50 000 kannattajaa 22 prosentin suosiolla.[9]
Vaaleja seuranneissa hallitusneuvotteluissa kokoomus onnistui muodostamaan Orpon hallituksen. Puolue valitsi puolustusministeriksi Kaakkois-Suomen piiristä Antti Häkkäsen, joka oli toiminut pitkään puolueen varapuheenjohtajana.[10][11] Toukokuussa 2025 Jukka Kopra Lappeenrannasta nousi eduskuntaryhmän ylimääräisessä kokouksessa uudeksi ryhmäpuheenjohtajaksi. Piiriin tuli myös varapuheenjohtajuus, kun kouvolalainen Ville Kaunisto valittiin samalla kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.[12]
Aluevaltuustot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaakkois-Suomen kokoomuksen toiminta-alueella on kolme hyvinvointialuetta, joista Kymenlaakso on väkiluvultaan muita suurempi. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueet ovat väestömäärältään lähes samankokoisia. Kaikkien näiden aluevaltuustot ovat kuitenkin samankokoisia, 59-jäsenisiä.
Vaalikausi 2022–2025
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2022 aluevaaleissa Kymenlaakson aluevaltuustoon valittiin 15 kokoomuslaista. Kokoomus oli Kymenlaakson toiseksi suosituin puolue 23,3 prosentin kannatuksella.[13]
Etelä-Karjalan aluevaltuustoon pääsi 15 kokoomuslaista, mikä oli vain yksi valtuutettu vähemmän kuin SDP:llä. Puolueen 23,5 prosentin kannatus teki siitä toiseksi suurimman puolueen.[14]
Etelä-Savon aluevaltuustoon valittiin 11 kokoomuksen ehdokasta. Puolue sai kolmanneksi eniten kannatusta. Kokoomuksen kannattajia oli 17,9 % äänestäjistä.[15]
Vaalikausi 2025–2029
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluevaaleissa 2025 kokoomuksen vaalimenestys heikkeni hieman ensimmäisistä vaaleista, sillä puolue menetti kaksi valtuustopaikkaa.
Kymenlaakson hyvinvointialueella puolueen paikkaluku pieneni yhdellä 14:ään valtuutettuun. Kannatus oli alentunut yhden prosenttiyksikön 22,3:een, ja sijoitus pysyi ennallaan.[16]
Etelä-Karjalassa valtuutettujen määrä pieneni samoin yhdellä 14:ään. Puolueen sijoitus aleni pykälän kolmanneksi, niukasti keskustan taakse. Kannatusta kertyi 21,9 prosentin verran, vain yksi prosenttiyksikön kymmenys ja alle sata ääntä keskustaa vähemmän.[17]
Sen sijaan Etelä-Savossa edustus pysyi ennallaan 11:ssä. Kokoomuksen äänisaalis hieman väheni, mutta kannatusprosentti nousi 0,2 prosenttiyksikköä. Tämä selittyy sillä, että äänestysprosentin kasvusta huolimatta äänestäjien kokonaismäärä pieneni yli tuhannella.[18]
Kunnanvaltuustot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalikausi 2021–2025
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2021 kuntavaaleissa kokoomus sai Kaakkois-Suomessa 20,7 prosentin kannatuksen ja 150 valtuustopaikkaa. Vahvinta kannatus oli Pyhtäällä, missä puolueen kannatus oli 28,7 %. Vaalipiirin kunnista ainoastaan Enonkoskella käytiin vaalit ilman kokoomusehdokkaita.[19]
Vaalikausi 2025–2029
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuntavaaleissa 2025 Kaakkois-Suomen kokoomus sai jokaiseen kuntaan vähintään yhden valtuustopaikan. Eniten edustajia on Kouvolassa (15) ja Mikkelissä (14). Suhteutettuna äänestäneiden määrään Kaakkois-Suomen kokoomuksen vahvin kannatus oli kuitenkin Lemillä, 38,7 prosenttia, koko piirin kannatuksen oltua 21,6 %. Vaalikaudella 2025–2029 piirijärjestöllä on Kaakkois-Suomen vaalipiirissä 152 kunnanvaltuutettua.[20]
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaakkois-Suomen kokoomuksen piirijärjestön puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:
Entisiä kansanedustajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lenita Toivakka, Mikkeli (2007–2019)
- Anu Urpalainen, Imatra (2012–2015)
- Jyri Häkämies, Kotka (1999–2012)
- Reijo Paajanen, Lappeenranta (2003–2011)
- Jari Larikka, Kouvola (2007–2011)
- Pekka Kuosmanen, Kouvola (1995–2007)
- Seppo Lahtela, Hamina (2006–2007)
- Riitta Uosukainen (1983–2003)
- Heikki Järvenpää (1979–1991, 1998–1999)
- Kari Häkämies (1987–1998)
- Anna-Liisa Linkola (1962–1979)
- Juha Rihtniemi (1958–1971)
- Erkki Tuuli (1954–1966)
- Urho Saariaho (1945–1966)
Vaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eduskuntavaalit¹
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Edustajat | Äänet | ||
|---|---|---|---|---|
| 2003 | 3 | 34 912 | 20,4 % | [24] |
| 2007 | 3 | 39 192 | 23,6 % | [25] |
| 2011 | 2 | 30 394 | 18,0 % | [26] |
| 2013 | Vaalipiiriuudistus | [27] | ||
| 2015 | 3 | 38 947 | 15,9 % | [28] |
| 2019 | 3 | 44 224 | 18,1 % | [29] |
| 2023 | 4 | 50 218 | 22,0 % | [30] |
Aluevaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toiminta-alue kattaa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueet.
| Vuosi | Valtuutetut | Äänet | ||
|---|---|---|---|---|
| 2022 | 41 | 35 644 | 21,6 % | [31] |
| 2025 | 39 | 33 823 | 20,8 % | [32] |
¹ = Taulukoiden vaalitulokset: Ennen vuoden 2013 vaalipiiriuudistusta Kymen vaalipiiri, uudistuksen jälkeen Kaakkois-Suomen vaalipiiri. Poikkeuksellisesti vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa käytettiin vielä aiempaa vaalipiirijakoa.[46]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaakkois-Suomen Kokoomus:
- Karhulan Kokoomusnaiset
- Karhula-Kymin Kokoomus
- Kokoomuksen Elimäen kunnallisjärjestö (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kotkan Kokoomus
- Kotkan Kokoomusnaiset
- Kotkan Seudun Kokoomusnuoret (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kouvolan Kokoomus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kymen Lukon Kokoomus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset (Arkistoitu – Internet Archive)
- Länsi-Kotkan Kokoomus
- Pyhtään Kokoomus (Arkistoitu – Internet Archive)
Etelä-Savo | Helsinki | Häme | Kaakkois-Suomi | Kainuu | Keski-Suomi | Lappi | Pirkanmaa | Pohjanmaa | Pohjois-Pohjanmaa | Satakunta | Savo-Karjala | Uusimaa | Varsinais-Suomi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yhdistyksille Kaakkois-Suomen Kokoomus. Viitattu 13.6.2026.
- ↑ Piirin syyskokouksessa valittiin puheenjohtajisto vuodelle 2026. Kaakkois-Suomen Kokoomus. Viitattu 13.6.2026.
- ↑ Vaalipiiriuudistus lyötiin lukkoon eduskunnassa Yle Uutiset. 6.3.2013. Viitattu 14.6.2026.
- ↑ Iitti vaihtaa maakuntaa huomenna – kaikkiaan viisi kuntaa vaihtaa maakuntaa Yle Uutiset. 31.12.2020. Viitattu 14.6.2026.
- ↑ Kaakkois-Suomen vaalipiiri, tulokset puolueittain tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 20.6.2026.
- ↑ Kaakkois-Suomen vaalipiiri, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 20.6.2026.
- ↑ Olli Waris: Kokoomuksen kulisseissa kipinöi: ”Taustalla on puuhattu jo pitkään puheenjohtajan vaihto-operaatiota” Ilta-Sanomat. 24.6.2019. Viitattu 20.6.2026.
- ↑ Petteri Orpo kukitettiin jatkamaan kokoomuksen johdossa, tavoitteena olla seuraava pääministeri – Yle seurasi puoluekokouksen toista päivää Yle Uutiset. 5.9.2020. Viitattu 20.6.2026.
- ↑ Kaakkois-Suomen vaalipiiri, ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 20.6.2026.
- ↑ Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 20.6.2023. Viitattu 20.6.2026.
- ↑ Mäntyharjulaisesta Antti Häkkäsestä kokoomuksen uusi varapuheenjohtaja Yle Uutiset. 13.6.2016. Viitattu 20.6.2026.
- ↑ Erno Laisi: Matias Marttisen seuraaja valittiin Ilta-Sanomat. 13.5.2025. Viitattu 20.6.2026.
- ↑ Kymenlaakson hyvinvointialue, tulokset puolueittain tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Etelä-Karjalan hyvinvointialue, tulokset puolueittain tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Etelä-Savon hyvinvointialue, tulokset puolueittain tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Kymenlaakson hyvinvointialue, ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Etelä-Karjalan hyvinvointialue, ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Etelä-Savon hyvinvointialue, ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Koko maa, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 20.8.2026.
- ↑ Koko maa, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 23.7.2026.
- ↑ jamiela: Piirin puheenjohtajan jouluterveiset Kaakkois-Suomen Kokoomus. 19.12.2024. Viitattu 13.6.2026.
- ↑ pasi.nykanen: Piirikokouksen päätöksiä Kaakkois-Suomen Kokoomus. 26.11.2017. Viitattu 13.6.2026.
- 1 2 pasi.nykanen: Pekka Selenius Mikkelistä Kaakkois-Suomen Kokoomuksen puheenjohtajaksi Kaakkois-Suomen Kokoomus. 10.12.2016. Viitattu 13.6.2026.
- ↑ Kymen vaalipiiri, ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.6.2026.
- ↑ Kymen vaalipiiri, ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.6.2026.
- ↑ Kymen vaalipiiri, ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.6.2026.
- ↑ Vaalipiiriuudistus lyötiin lukkoon eduskunnassa yle.fi. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ Kaakkois-Suomen vaalipiiri, ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.6.2026.
- ↑ Kaakkois-Suomen vaalipiiri, ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.6.2026.
- ↑ Kaakkois-Suomen vaalipiiri, ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.6.2026.
- ↑ Koko maa, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Koko maa, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 17.6.2026.
- ↑ Kymen vaalipiiri, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.6.2026.
- ↑ Kymen vaalipiiri, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.6.2026.
- ↑ Koko maa, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ Vaalipiiriuudistus lyötiin lukkoon eduskunnassa yle.fi. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ Koko maa, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 15.6.2026.
- ↑ Koko maa, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.6.2026.
- ↑ Koko maa, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 14.6.2026.
- ↑ Kymen vaalipiiri, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.8.2026.
- ↑ Kymen vaalipiiri, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.8.2026.
- ↑ Vaalipiiriuudistus lyötiin lukkoon eduskunnassa yle.fi. Viitattu 19.8.2026.
- ↑ Kymen vaalipiiri, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.8.2026.
- ↑ Kaakkois-Suomen vaalipiiri, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.8.2026.
- ↑ Kaakkois-Suomen vaalipiiri, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.8.2026.
- ↑ Koko maa, tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 19.8.2026.