Niin sanottu torpparilaki oli pitkälti Maanmittaushallituksen ylitirehtööri Kyösti Haatajan käsialaalähde?. Torpparilaki astui voimaan lokakuussa 1918. Lunastettavaan torppaan sai kuulua 20 hehtaaria viljelysmaata ja saman verran metsää. Mäkitupa-alue soveltui lunastettavaksi, kun siihen kuului korkeintaan kaksi hehtaaria maata. Vapaaehtoisin kaupoin muodostettavat tilat saivat olla suurempiakin. Myöhemmin lakia laajennettiin koskemaan myös lampuotitiloja.[4]
Kyösti Haataja toimi Kansallisen Kokoomuspuolueen puheenjohtajana vuosina 1926–1932. Eduskunnassa hän istui vuosina 1917–1918 vanhasuomalaisten sekä 1918–1919 ja 1929–1930 kokoomuksen edustajana.[3]
Kyösti Haatajan ainoa lapsi oli hammaslääketieteen professori Johannes Haataja.[5]
