O. W. Louhivuori

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
O. W. Louhivuori vuonna 1950, kun hänet promovoitiin kunniatohtoriksi.

Oskar Wilhelm (Oskari Wilho) Louhivuori (vuoteen 1905 Lohtander; 18. syyskuuta 1884 Kuopion maalaiskunta1. heinäkuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen professori, kansleri, vakuutusjohtaja ja senaattori.

Louhivuoren vanhemmat olivat sahanhoitaja Mikael Lohtander ja Anna Karoliina Savolainen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1908, lisensiaatin tutkinnon 1915 ja väitteli tohtoriksi 1919. Louhivuori sai Helsingin kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden kunniatohtorin arvon 1950.

Louhivuori oli Ylioppilaiden raittiusyhdistyksen sihteeri raittiustyötä varten oppikouluissa 19041907, Pohjantähden toimittaja 1906, Kylväjän päätoimittaja 1908, Suomen liikemiesten kauppaopiston opettaja 1909, Helsingin maanviljelyslyseon opettaja 19101912, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Salaman tilastomies ja sihteeri 19111915 ja Suomen köyhäinhoidon tarkastaja 19151916. Hän toimi henkivakuutusyhtiö Salaman toimitusjohtajana 19161917 ja 19181936. Louhivuori oli myös Vakuutussanomien toimittajana 19121916, Yhteiskuntataloudellisen aikakauskirjan toimittajana 19091925, Nordisk försäkringstidskriftin Suomen toimittajana 19281931 ja Suomen Vakuutus Oy:n varatoimitusjohtajana 19421953.

Akateemisella urallaan Louhivuori oli Helsingin yliopiston sosiaalisen alkoholiopin opettaja 19111917, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen ja vakuutusopin dosentti 19381948 sekä Kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen, finanssiopin ja tilastotieteen professori 19381952, Kauppakorkeakoulun rehtori 19451952 ja kansleri 19521953.

Politiikassa Louhivuori toimi suomalaisen puolueen kansanedustajana 19171918 ja kokoomuksen kansanedustajana 1918. Hän edusti Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Louhivuori toimi sosiaalitoimituskunnan päällikkönä (senaattorina) Svinhufvudin senaatissa 1917–1918 ja Paasikiven senaatissa 1918.

Louhivuori oli naimisissa Hilja Siviä Soinamon kanssa vuodesta 1909 lähtien. Verneri Louhivuori oli hänen veljensä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uudelle toverille. Kirjoittanut O. W. L. Ylioppilaiden raittiusyhdistys, Helsinki 1905, 3. painos 1913.
  • Lukuopas Ylioppilaiden raittiusyhdistyksen haaraosastojen raittiustutkintoihin osaaottaville. Ylioppilaiden raittiusyhdistys, Helsinki 1906.
  • Toivon joukot: Silmäys nuorison raittiusliikkeen kehitykseen ulkomailla. Raittiuden ystävät, Helsinki 1906.
  • Maalaiskuntien köyhäinhoitorasitus ja henkivakuutus. Salama, Helsinki 1912.
  • Yhteiskunnallinen alkoholikysymys: Raittiuden ystävien opetusvälinetauluja. 3:s sarja, Selitykset ja lähdeluettelo. Raittiuden ystävät, Helsinki 1912.
  • Kansanvakuutuksesta Suomessa: Kansainvälisten sosialivakuutuskongressien kiertokyselyn johdosta laadittu esitys. Suomen työväensuojelus- ja sosialivakuutusyhdistys, Helsinki 1914.
  • Kotimaiset henkivakuutusyhtiöt v. 1913: Taloudelliset tulokset. Salama, Helsinki 1914.
  • Kunnallinen köyhäinhoitorasitus Suomen suurimmissa kaupungeissa ennen nykyistä kunnallishallitusta. Helsingin yliopiston väitöskirja. Taloustieteellisiä tutkimuksia 18. Helsinki 1915.
  • Raittiuden vaatimus siveysopin esineenä. Suomen opiskelevan nuorison raittiusliitto, Helsinki 1916.
  • Suomalaisuuden päivänä 12.V.1916: Juhlapuhe Suomalaisuuden liiton, Helsingin Suomalaisen seuran, Suomalaisen seuran naisjärjestön, Helsingin Nuorsuomalaisen yhdistyksen, Helsingin nuorisoseuran, Helsingin Kansallismielisen nuorison ja Helsingin Suomalaisen työväenliiton toimeenpanemassa kansalaisjuhlassa Ylioppilastalolla. Suomalaisuuden liitto, Helsinki 1916.
  • Punakaartin kapinan syyt: ajatuksia kapinan aikana. Kirja, Helsinki 1920. (Kirjan digitoitu versio (Työväenliikkeen kirjasto: Digitaalinen arkisto).)
  • Henkivakuutus ja yhteiskunta. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1931.
  • ”'Henkivakuutusasiamiehen työn arvo?” Kolme kysymystä henkivakuutuksesta: Salaman asiamieskunnan 25-vuotisjuhlassa Helsingissä Vanhassa Ylioppilastalossa 14.3.1936 pidetyt puheet ja esitelmät. Henkivakuutusyhtiö Salama, Helsinki 1936.
  • Vakuutusoppi. Kansantaloudellinen käsikirjasto 7. WSOY 1937.
  • Vakuutuksen taloudellinen teoria. Eripainos: Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2. nide, 1938. Helsinki 1938.
  • Kansantaloustieteellisen tutkimuksen asema kansantalouden ratsionalisoituessa. Eripainos: Kansantaloudellinen aikakauskirja, 11/1. nide, 1939. Helsinki 1939.
  • Ajankohtaiset taloudellis-poliittiset vaatimukset Euroopan uuden kehityksen puitteissa. Eripainos: Kauppalehti nro 247, 1940. Helsinki 1940.
  • Korporatiivinen talousjärjestelmä: Esitelmä Kansantaloudellisen yhdistyksen kokouksessa marraskuun 1 p:nä 1940. Helsinki 1940.
  • Vakuutusyhtiön peruspääomasta erityisesti nykyistä autovastuulakia silmällä pitäen. Tutkielmia. Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos ja kauppatieteellinen yhdistys 1–2. Helsinki 1940.
  • Suometar 1, Perustaminen ja ensimmäiset vaiheet 1847–1852. Uusi Suomi, Helsinki 1940.
  • Uutta talousjärjestelmää kohti: esitelmiä ja kirjoituksia. Otava 1940.
  • Euroopan talousjärjestelmien uudistussuunnitelmat: Esitelmä yksityisyrittäjäin 6 yleisessä kesäkokouksessa 18/8.42. Helsinki 1942.

Toimittanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vapaa yrittäjätoiminta. Toimittanut O. W. Louhivuori; kirjoittaneet K. O. Alho ym. Fennia, Helsinki 1948

Suomentanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karl Marx: Pääoma: kansantaloustieteen arvostelu. Ensimäinen nide. Ensimäinen kirja: Kapitalistinen tuotanto. Alkuperäisen teoksen kuudennesta painoksesta suomentanut O. W. Louhivuori. Työväen sanomalehti, Helsinki 1913.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Edeltäjä:
Suomen sosiaalitoimituskunnan päällikkö
19171918
Seuraaja:
Eero Erkko