Euroopan kansanpuolue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Euroopan kansanpuolue
Perustettu 8. heinäkuuta 1976
Johto Joseph Daul (pj.)
Ideologia kristillisdemokratia
liberaalikonservatismi
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto
Toimisto Rue du Commerce /
Handelsstraat 10, 1000
Bryssel, Belgia
Nuorisojärjestö Euroopan kansanpuolueen nuorisojärjestö
Kotisivu www.epp.eu

Euroopan kansanpuolue (engl. The European People’s Party, lyh. EPP) on vuonna 1976 perustettu eurooppalainen puolue. Sen perustivat kristillisdemokraattiset puolueet. Myöhemmin puolue on laajentanut jäsenkenttäänsä myös konservatiivisiin ja keskusta-oikeistolaisiin puolueisiin.

EPP on ollut Euroopan parlamentin suurin puolue vuodesta 1999, Eurooppa-neuvoston suurin puolue vuodesta 2002 ja se on myös selvästi suurin puolue nykyisessä Euroopan komissiossa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja tulevat molemmat EPP:stä. Monet Euroopan unionin perustajahahmoista tulivat puoleista, jotka myöhemmin perustivat EPP:n. EU:n ulkopuolella EPP:llä on enemmistö Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa. EPP on vuorotellut sen keskusta-vasemmistolaisen kilpailijan, Euroopan sosialidemokraattisen puolueen, kanssa Euroopan suurimpana puolueena.lähde?

EPP:hen kuuluu suuria puolueita kuten Saksan kristillisdemokraattinen unioni (CDU), Ranskan kansanliikkeen unioni (UMP), Espanjan kansanpuolue (PP) ja Puolan kansalaisfoorumi (PO). Näiden lisäksi EPP:llä on jäsenpuolueita lähes kaikissa EU-maissa Iso-Britanniaa lukuunottamatta. Suomesta jäseninä ovat Kansallinen Kokoomus ja Kristillisdemokraatit.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan kansanpuolue on “Euroopan keskustaoikeistolainen poliittinen perhe. Se pyrkii luomaan ihmisiä lähellä olevan arvojen Euroopan, joka perustuu demokratiaan, avoimuuteen ja vastuullisuuteen, sekä vaurauteen, johon päästään edistämällä sosiaalista markkinataloutta.”[1]

EPP:n perustivat 8. heinäkuuta 1976 Luxemburgissa Jean Seitlinger, Belgian silloinen pääministeri Leo Tindemans ja Wilfried Martens. Tindemans oli myös puolueen ensimmäinen puheenjohtaja. Martensista toimi myöhemmin sekä Belgian pääministerinä että EPP:n pitkäaikaisena puheenjohtajana.

On syytä huomauttaa, että jo ennen EPP:n perustamista monet keskusta-oikeistolaiset yhdistykset olivat liikkeellä, ja näitä voidaan pitään EPP:n edeltäjinä. Näihin lukeutavat esimerkiksi 1946 perustettu Nouvelles Equipes Internationales sekä Euroopan kristillisdemokraattien unioni vuodelta 1965. Halutessaan historiaa voi jäljittää aina vuonna 1925 perustettuun Secretariat International des partis démocratiques d'inspiration chrétienne asti.

Tärkeä vaihe EPP:n historiassa tapahtui 1990-luvun loppupuolella kun Sauli Niinistö neuvotteli Euroopan demokraattien unionin (EDU) puheenjohtajana puolueen sulautumisen EPP:hen. Lokakuussa 2002 EDU:n toiminta loppui virallisesti, kun puolue tuli osaksi EPP:tä Estorilissa Portugalissa järjestetyssä tilaisuudessa. Niinistö valittiin tunnustuksena toimistaan EPP:n kunniapuheenjohtajaksi samana vuonna.

EPP:n 37 vuoden historian aikana puolueella on ollut viisi puheenjohtajaa:lähde?

Poliittinen toiminta ja tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittinen manifesti ja puolueohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPP päivitti puolueohjelmansa Bukarestissa vuonna 2012 järjestetyssä puoluekokokuksessa 20 vuoden jälkeen (EPP puoluekokous Ateenassa 1992) ja hyväksyi poliittisen manifestin, joka sisältää puolueen pääarvot ja politiikan tiivistetysti.lähde?

  • Arvoista manifesto korostaa seuraavia:
  • Vapaus keskeisenä ihmisoikeutena yhdistettynä vastuuseen
  • Perinteiden kunnioittaminen
  • Solidaarisuus apua tarvitsevia kohtaan, joiden vuorostaan tulee myös itse pyrkiä parantamaan tilannettaan
  • Julkisesta taloudesta huolehtiminen
  • Ympäristönsuojelu
  • Läheisyys-periaate
  • Pluralistinen demokratia ja sosiaalinen markkinatalous

Manifestossa esitellään myös EPP:n tärkeimmät tavoitteet EU:ssa:

  • Poliittinen unioni
  • Euroopan komission puheenjohtajan valitseminen suoralla vaalilla
  • Sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen
  • Perheiden merkitys, koulutuksen ja terveyden edistäminen
  • Yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan vahvistaminen ja maahanmuuttajien integraatio
  • EU:n laajentumisen jatkaminen, parempi Euroopan lähialuepolitiikka, sekä syvempää yhteistyötä maiden kanssa, jotka eivät voi tai eivät halua liittyä EU:hun
  • EU:n yhteisen energiapolitiikan määrittely
  • Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistaminen

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan kansanpuolueen nykyinen puheenjohtaja Joseph Daul.

Puheenjohtajistoon puolueen korkein päättävä elin. Se päättää puolueen poliittisesesta linjasta ja johtaa puhetta puolevaltuustossa. Puheenjohtajiston muodostavat puolueen puheenjohtaja, 10 varapuheenjohtajaa, kunniapuheenjohtajat, pääsihteeri ja taloudenhoitaja. Euroopan parlamentin EPP-ryhmän puheenjohtaja, Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat sekä EU:n korkea edustaja (jos he kuuluvat EPP:n jäsenpuolueeseen) ovat puolueen varapuheenjohtajia virkansa puolensa.lähde?

Nykyinen puheenjohtajisto valittiin vuoden 2012 Bukarestin puoluekokouksessa. 12. marraskuuta 2013 EPP:n puoluevaltuusto valitsi Joseph Daulin puolueen puheenjohtajiksi. Puheenjohtajisto:selvennä

  • Joseph Daul – puheenjohtaja
  • Antonio Lopez-Isturiz White – pääsihteeri
  • Peter Hintze – varapuheenjohtaja
  • Michel Barnier – varapuheenjohtaja
  • Antonio Tajani – varapuheenjohtaja
  • Johannes Hahn – varapuheenjohtaja
  • Mário David – varapuheenjohtaja
  • Jacek Saryusz-Wolski – varapuheenjohtaja
  • Corien Wortmann-Kool – varapuheenjohtaja
  • Lucinda Creighton – varapuheenjohtaja
  • Tobias Billström – varapuheenjohtaja
  • Anca Boagiu – varapuheenjohtaja
  • Ingo Friedrich – taloudenhoitaja
  • José Manuel Barroso – Ex officio varapuheenjohtaja
  • Herman Van Rompuy – Ex officio varapuheenjohtaja
  • Leo Tindemans – kunniapuheenjohtaja
  • Sauli Niinistö – kunniapuheenjohtaja

Puoluevaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoluevaltuusto määrittelee puoleen poliittiset kannat jokaisen puoluekokouksen välillä, päättäen jäsenyyshakemuksista, poliittisista linjoista ja budjetista. Puoluevaltuuston delegaatit tulevat EPP:n jäsenpuolueista, liitännäispuolueista, jäsenjärjestöistä ja ryhmistä.

Puoluevaltuusto kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa.

Puoluekokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoluekokous on Euroopan kansanpuolueen ylin päätöksentekoelin. Puoluekokouksen delegaatit tulevat EPP:n jäsenpuolueista, liitännäispuolueista, jäsenjärjestöistä ja ryhmistä.

Puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous järjestetään joka kolmas vuosi. Tämän lisäksi puoluekokous järjestetään vuosina, jolloin pidetään europarlamenttivaalit (joka viides vuosi). Myös ylimääräisiä puoluekokouksia voidaan järjestää (ja on myös järjestetty). Todellisuudessa puoluekokous kokoontuu siis useammin kuin joka kolmas vuosi.

Puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajiston (joka kolmas vuosi) sekä päättää tärkeimmistä politiikkaohjelmista, vaaliohjelmista ja periaateohjelmasta.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huippukokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPP-päämiehet kokoontuvat säännöllisesti huippukokoukseen ennen Eurooppa-neuvoston kokousta. Huippukokouksen tarkoituksena on löytää yhteinen linja Eurooppa-neuvoston kokousta varten.

Kutsut lähettää EPP:n puheenjohtaja puolueen puheenjohtajistolle, kaikille presidenteille ja pääministereille, jotka ottavat osaa Eurooppa-neuvostoon ja kuuluvat EPP:hen, Euroopan parlamentin puhemiehelle, Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajille kuin myös EU:n korkealle edustajalle, mikäli he kuuluvat EPP:hen, varapääministereille tai muille ministereille, mikäli kyseisen maan pääministeri ei kuulu EPP:hen, ja mikäli EPP-puolue ei ole hallituksessa, kutsu lähetetään johtavalle EPP-puolueelle oppositiossa.

Ministerikokoukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samaan tapaan kuin EPP järjestää huippukokouksia ennen Eurooppa-neuvostoa, puolue järjestää ministerikokouksia ennen Euroopan unionin neuvoston kokouksia. Ministerikokouksiin ottavat osaa aihealueen pohjalta kyseiset ministerit, varaministerit, valtiosihteerit ja Euroopan parlamentin jäsenet.

Ministerikokouksia järjestetään 12 eri aiheen ympärillä:

  • Yleiset asiat
  • Ulkopolitiikka
  • Talous- ja rahapolitiikka
  • Sisäpolitiikka
  • Oikeus
  • Puolustus
  • Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka
  • Teollisuus
  • Maatalous
  • Energia
  • Ympäristö

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPP:llä on useita työryhmiä eri aihealueiden ympärillä sekä tarpeen mukaan. Puolue myös järjestää tapaamisia EPP-taustaisten Euroopan komission jäsenten kanssa, sekä kutsuu komissaareja huippukokouksiinsa ja ministerikokouksiinsa.

Vuoden 2007 Euroopan tason poliittisia puolueita sääntelevän regulaation muutoksen jälkeen EPP, kuten muutkin europuolueet, ovat vastuussa Euroopan laajuisen vaalikampanjan järjestämisestä europarlamenttivaalien yhteydessä. Lissabonin sopimuksen mukaan EPP:llä, kuten muillakin europuoulueilla, on oltava kampanjan yhteydessä ehdokas Euroopan komission puheenjohtajaksi.

Toiminta Euroopan unionin instituutioissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPP:llä on puheenjohtajan paikka kahdessa kolmesta Euroopan unionin instituutiosta: Euroopan komission puheenjohtajana toimii Jean-Claude Juncker (CSV) ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimii Donald Tusk (PO).

Yleiskatsaus Euroopan unionin toimielimiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Organisaatio Toimielin Paikkoja
Euroopan unionin lippu EU Euroopan parlamentti
219 / 751
Euroopan unionin lippu EU Alueiden komitea
125 / 344
Euroopan unionin lippu EU Euroopan komissio
14 / 28
Euroopan unionin lippu EU Eurooppa-neuvosto
(Valtion päämiehet)
12 / 28

Eurooppa-neuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan kansanpuolueella on 11 valtionpäämiestä 28:sta, jotka ottavat osaa Eurooppa-neuvostoon. He kokoontuvat EPP:n huippukokouksiin Eurooppa-neuvoston edellä.

Jäsenvaltio Edustaja Titteli Poliittinen puolue Neuvoston jäsen lähtien Kuva
Kypros Anastasiades, NicosNicos Anastasiades Presidentti DISY 28.2.2013 ANASTASIADES Nicos.jpg
Suomen lippu Suomi Alexander Stubb Pääministeri KOK 24.6.2014 Alexander Stubb on February 11, 2011.jpg
Bulgarian lippu Bulgaria Boiko Borisov Pääministeri GERB 7.11.2014 B Borisov 05.jpg
Saksan lippu Saksa Angela Merkel Liittokansleri CDU 22.11.2005 Angela Merkel Juli 2010 - 3zu4.jpg
Unkarin lippu Unkari Viktor Orbán Ministeripresidentti Fidesz 29.5.2010 OrbanViktor 2011-01-07.jpg
Irlanti Kenny, EndaEnda Kenny Taoiseach Fine Gael 9.3.2011 EndaKenny.jpg
Latvia Straujuma, LaimdotaLaimdota Straujuma Ministeripresidentti V 22.1.2014 Laimdota Straujuma 2014.jpg
Puolan lippu Puola Ewa Kopacz Ministerineuvoston puheenjohtaja PO 22.9.2014 JRKRUK 20130829 EWA KOPACZ BUSKO IMG 3148.jpg
Portugalin lippu Portugali Passos Coelho, PedroPedro Passos Coelho Pääministeri PSD 21.6.2011 Pedro Passos Coelho 1.jpg
Romanian lippu Romania Iohannis, KlausKlaus Iohannis Presidentti PNL 21.12.2014 Klaus Iohannis din interviul cu Dan Tapalagă.tif
Espanjan lippu Espanja Mariano Rajoy Pääministeri PP 21.12.2011 Presidente Mariano Rajoy Brey 2012 - La Moncloa.JPG

Euroopan kansanpuolueella on myös muita valtionpäämiehiä, jotka eivät normaalisti ota osaa Eurooppa-neuvoston kokouksiin tai EPP:n huippukokouksiin, koska tuo velvollisuus kuuluu toiselle politiikolle heidän maassaan: Rosen Plevneliev (Bulgaria, GERB), János Áder (Unkari, Fidesz), Bronisław Komorowski (Puola, PO), Aníbal Cavaco Silva (Portugali, PSD), Sauli Niinistö (Suomi, KOK).

Euroopan parlamentissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPP:llä on suurin ryhmä Euroopan parlamentissa. Siihen kuuluu 219 jäsentä. Ryhmän puheenjohtajana Euroopan parlamentissa toimii saksalainen europarlamentaarikko Manfred Weber. Parlamentin 14:sta varapuheenjohtajan paikasta EPP:n ryhmällä on kuusi.

Suomalaiset eurokansanedustajat EPP:n ryhmässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen puolue 2004–2009 1999–2004 1996–1999 1995–1996
Kokoomus Piia-Noora Kauppi Piia-Noora Kauppi Raimo Ilaskivi Riitta Jouppila
Kokoomus Eija-Riitta Korhola Marjo Matikainen-Kallström Marjo Matikainen-Kallström Ritva Laurila
Kokoomus Ville Itälä, 14.3.12 alkaen Petri Sarvamaa Ilkka Suominen Jyrki Otila Pirjo Rusanen
Kokoomus Alexander Stubb, 7.4.08 alkaen Sirpa Pietikäinen Ari Vatanen Kirsi Piha Kyösti Toivonen
Kristillisdemokraatit Sari Essayah. 2009 alkaen Eija-Riitta Korhola
Ranskalainen puolue 2004–2009 1999–2004 1996–1999 1995–1996
Union pour un Mouvement Populaire Ari Vatanen

Eija-Riitta Korhola ei ollut koko kautta kokoomuksen europarlamenttiryhmässä, vaan siirtyi siihen sen jälkeen, kun Suomen Kristillinen Liitto vaihtoi nimensä Suomen Kristillisdemokraateiksi. Eija-Riitta Korhola vaihtoi lopulta myös puoluetta ja tuli valituksi uudelleen eurokansanedustajaksi Kansallisen Kokoomuksen vaalilistalta. Eurokansanedustaja Ari Vatanen vaihtoi ranskalaiseen puolueeseen ja tuli valituksi ranskalaisessa pitkien listojen vaalissa europarlamenttiin. Sirpa Pietikäinen nousi europarlamenttiin Alexander Stubbin siirtyessä ulkoministeriksi[2]. Petri Sarvamaa nousi parlamenttiin Ville Itälän tilalle tämän siirryttyä Luxemburgiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen[3].

Euroopan unionin ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmansissa maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPP:llä on liitännäis- ja tarkkailijajäsentensä kautta neljä valtionpäämiestä Euroopan maissa, jotka eivät kuulu EU:hun. Myös heidät kutsutaan EPP huippukokouksiin.

Valtio Edustaja Titteli Poliittinen puolue Lähtien Valokuva
Armenia Sargsyan, SerzhSerzh Sargsyan Presidentti HHK 9.4.2008 Serzh Sargsyan.jpg
Bosnia Izetbegović, BakirBakir Izetbegović Kolmihenkisen presidentti-instituution jäsen SDA 10.11.2010 Flickr - europeanpeoplesparty - EPP Summit December 2010 (92).jpg
Makedonia Gruevski, NikolaNikola Gruevski Pääministeri VMRO-DPMNE 27.8.2006 Flickr - europeanpeoplesparty - EPP Congress Bonn (570).jpg
Moldova Leancă, IurieIurie Leancă Pääministeri PLDM 25.4.2013 Iurie Leancă.jpg
Norja Solberg, ErnaErna Solberg Pääministeri Høyre 16.10.2013 31.08.2013, Erna Solberg.2.jpg

Euroopan neuvostossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan kansanpuolueen ryhmä Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa puolustaa sananvapautta, ideoiden vapaata liikkuvuutta ja uskonnollista suvaitsevaisuutta. Ryhmä edistää läheisyysperiaatteen käyttöän, paikallista autonomiaa, sekä puolustaa kansallisia, sosiaalisia ja muita vähemmistöjä. Ryhmän puheenjohtajana toimi espanjalainen Pedro Agramunt.

Euroopan kansanpuolueen ryhmään Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa kuuluu myös jäseniä muista kuin EPP-jäsenpuolueista, kuten Patriotic Union (Liechtenstein), the Progressive Citizens' Party (Liechtenstein), the National and Democratic Union (Monaco) sekä Serbian Progressive Party.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"EPP:n ja samanmielisten" ryhmä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) parlamentaarisessa yleiskokouksessa on järjestön aktiivisin poliittinen ryhmä. Ryhmä tapaa säännöllisesti. EPP ryhmän jäsenet osallistuvat vaalitarkkailutehtäviin ja ovat sitoutuneet edistämään demokraattisia arvoja ja käytäntöjä. Ruotsalainen Walburga Habsburg Douglas on ryhmän puheenjohtaja. Varapuheenjohtajina toimivat: Consiglio Di Nino (Kanada), Vilija Aleknaitė Abramikiene (Liettua), Laura Allegrini (Italia) and George Tsereteli (Georgia).

Ryhmään kuuluu myös jäseniä EPP:n ulkopuolisista puolueista. Näihin lukeutuvat mm. seuraavat: Patriotic Union (Liechtenstein), Union for the Principality (Monaco), Iso-Britannian konservatiivipuolue, Kanadan konservatiivipuolue sekä Yhdysvaltain republikaaninen puolue.

Natossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPP:llä on ryhmä Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Aktiiviseen ryhmän puheenjohtajana toimii saksalainen Karl Lamers, joka toimii myös Naton yleiskokouksen puhemiehenä. Ryhmään kuuluu myös jäseniä Kanadan konservatiivipuolueesta ja Yhdysvaltain republikaanisesta puolueesta.

From left to right: López-Istúriz, McCain & Martens

Suhteet Yhdysvaltain kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPP:llä on läheiset suhteet International Republican Institute (IRI) kanssa. Yhdysvaltain hallituksen rahoittaman järjestön tarkoituksena on edistää demokratiaa ja demokratisoitumista.

EPP:n entinen puheenjohtaja Wilfried Martens kannatti senaattori John McCainia Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 2008 vaaleissa. (McCain on myös IRI:n puheenjohtaja).

Martens ja McCain ottivat vuonna 2011 yhdessä kantaa Ukrainan tilanteeseen, ilmaisten huolensa maan demokratian tilaan ja entisen pääministerin Yulia Tymoshenkon oikeudenkäyntiin, jota värittivät poliittiset motiivit.

Globaalit verkostot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EPP on kahden keskusta-oikeistolaisen globaalin verkoston Euroopan siipi: International Democrat Union (IDU) ja Christian Democrat International (CDI).

Euroopan kansanpuolueen täysjäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]