Euroopan hiili- ja teräsyhteisö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euroopan hiili- ja teräsyhteisö
Nimi muilla virallisilla kielillä:
  • European Coal and Steel Community (englanniksi)
  • Comunidad Europea del Carbón y del Acero (espanjaksi)
  • Europese Gemeenschap voor Kolen en Staal (hollanniksi)
  • Comunità europea del carbone e dell’acciaio (italiaksi)
  • Eυρωπαϊκή Κοινότητα Άνθρακα και Χάλυβα (kreikaksi)
  • Comunidade Europeia do Carvão e do Aço (portugaliksi)
  • Communauté européenne du charbon et de l’acier (ranskaksi)
  • Europeiska kol- och stålgemenskapen (ruotsiksi)
  • Europäische Gemeinschaft für Kohle und Stahl (saksaksi)
  • Det Europæiske Kul- og Stålfællesskab (tanskaksi)
Flag of the European Coal and Steel Community 12 Star Version.svg
EHTY:n perustajajäsenet: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa ja Ranska (Ranskan Algeria oli vuonna 1952 osa Ranskaa).
EHTY:n perustajajäsenet: Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa ja Ranska (Ranskan Algeria oli vuonna 1952 osa Ranskaa).
Perustettu 1952
Lakkautettu 2002
Tyyppi kansainvälinen järjestö, vapaakauppa-alue
Päämaja Bryssel
Strasbourg
Luxembourg
Jäsenet 15 jäsenvaltiota (2002)
Viralliset kielet englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, portugali, ranska, ruotsi, saksa, suomi, tanska
Euroopan komission puheenjohtaja Jean Monnet (1952–1955)
René Mayer (1955–1958)
Paul Finet (1958–1959)
Piero Malvestiti (1959–1963)
Rinaldo Del Bo (1963–1967)

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (lyhenne EHTY[1]) oli vuonna 1952 Pariisin sopimuksella perustettu yhteisö. Sopimus johti hiili- ja teräsalan yhteismarkkinoiden syntyyn niin kutsuttujen kuutosmaiden, eli Alankomaiden, Belgian, Italian, Luxemburgin, Länsi-Saksan ja Ranskan alueella. Yhteisön päämääränä oli myös toisen maailmansodan jälkeisten poliittisten vastakkainasettelujen poistaminen yhteisön jäsenmaiden väliltä.[2]

Yhteisössä teollisuuden tärkeimpien raaka-aineiden hiilen, rautamalmin ja teräksen tullit poistettiin. Tullivapaus toimi pohjana Euroopan myöhemmälle integraatiokehitykselle.[3]

Yhteisön perusajatuksena oli, että jos valtio ei pysty vapaasti saamaan hiiltä ja terästä, se ei myöskään pysty käynnistämään sotaa. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön pohjan muodosti Marshall-avun jakamiseen perustettu lyhytaikainen Euroopan taloudellinen yhteistyöjärjestö (OEEC). EHTY:n toimielimet yhdistettiin vuonna 1967 Euroopan yhteisöjen yhteisiin toimielimiin. EHTY:n perustamissopimuksen voimassaoloaika oli 50 vuotta, ja se päättyi 23. heinäkuuta 2002.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EHTY:n kehitysvaihe.

Toisen maailmansodan päätyttyä valtavana haasteena Euroopassa oli luoda todellinen yhteisvastuullisuus keskenään sotaa käyneiden maiden kesken sekä luoda yhteinen perusta talouskehitykselle elintason nostamiseksi. Alkuperäinen ajatus oli, että nämä tavoitteet saavutetaan siirtämällä näiden maiden hiili- ja terästeollisuuden kehittämistä koskeva päätäntävalta ylikansalliselle elimelle. Taistelu hiilen ja teräksen saannista oli ollut merkittävä osa Euroopan maiden, erityisesti Ranskan ja Saksan, välistä kilpailua. Yhteinen hallinta saattaisi lopettaa kilpailun lopullisesti ja luoda mahdollisuuden hyödyntää resursseja paremmin.

Ajatuksen esitti ensimmäisen kerran Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman lehdistötilaisuudessa 9. toukokuuta 1950. Hänen lausuntonsa katsotaan olleen alkuna Euroopan unionille, ja sen vuoksi 9. toukokuuta on valittu vuosittaisen Eurooppa-päivän ajankohdaksi.

Vuonna 1951 kuusi maata, Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Länsi-Saksa ja Ranska tarttuivat ehdotukseen ja sopivat raskaan teollisuutensa, eli aseteollisuuden kannalta tärkeimmän teollisuuden, järjestämisestä yhteiseltä pohjalta toimivaksi Euroopan hiili- ja teräsyhteisöksi (EHTY). Tätä varten ne siirsivät osan kansallista suvereniteettiaan yhteiselle eurooppalaiselle viranomaiselle, mutta ainoastaan tarkkaan määritellyillä aloilla. Tätä mallia on myöhemmin noudatettu muussakin Euroopan unionin toiminnassa.

Sopimuksen allekirjoittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EHTY perustettiin 18. huhtikuuta 1951 allekirjoitetulla Pariisin sopimuksella. Sopimuksen alkuperäiset allekirjoittajat olivat:

Sopimuksen sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EHTY:n avulla luotiin yhteiset hiili- ja teräsmarkkinat. Yhteisön tehtävänä oli:

  • varmistaa hiili- ja terästuotteiden saanti,
  • taata kaikkien jäsenvaltioiden tasapuolinen pääsy markkinoille,
  • varmistaa hintojen avoimuus,
  • luoda sopivat olosuhteet tuotannon kehittämiselle ja estää mineraalivarojen liikakäyttö,
  • parantaa teollisuuden työntekijöiden elin- ja työoloja,
  • nykyaikaistaa tuotantoa,
  • estää ostajien, tuottajien ja kuluttajien syrjintä,
  • poistaa tullit, kiintiörajoitukset ja kaupasta perittävät maksut.

Näiden asioiden kehittämiseksi hiili- ja terästuotannosta suoritetaan maksua yhteiseen talousarvioon. Se on ainoa olemassa oleva eurooppalainen vero.

Valtiontuet hiili- ja terästeollisuudelle olivat EHTY:ssä periaatteessa kiellettyjä. Joissakin tapauksissa valtiontuet oli sallittu tuotannon lopettamisen helpottamiseksi tai sosiaalikustannuksiin, mutta niihin täytyi saada EHTY:n suostumus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo, Kotus (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Erkkilä, Tero & Tiilikainen, Teija: Avain EU-käsitteisiin, s. 11. UM:n Eurooppatiedotus, 2012. ISBN 978-952-281-017-5.
  3. Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 99. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]