Euroopan unionin avaruusohjelma

Euroopan unionin avaruusohjelma (engl. European Union Space Programme) on vuonna 2021 luotu Euroopan unionin (EU) rahoitusohjelma, jonka toimeenpanoa tukee Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto (EUSPA). Se perustuu EU:n avaruusohjelma-asetukseen (EU) 2021/696, ja sen tärkeimpiä osia ovat Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-ohjelmat.

Nykyinen avaruusohjelma pohjautuu EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ministerineuvostojen yhteiskokouksen vuonna 2007 antamaan julkilausumaan Euroopan avaruuspolitiikasta (engl. European Space Policy), joka oli EU:n ensimmäinen avaruustoimintaa käsittelevä poliittinen ohjelma.

Taustaa

Vuoden 2007 julkilausuma

Toukokuussa 2007 EU:n ja ESA:n yhteinen Euroopan avaruusneuvosto (engl. European Space Council) päätti julkilausumasta, jolla linjattiin Euroopan avaruuspolitiikasta (engl. European Space Policy). Sen pääkohtia olivat olivat:

• Avaruusohjelmien tehokkaampi koordinointi ESA:n, EU:n ja jäsenvaltioiden välillä kustannustehokkuuteen saavuttamiseksi ja päällekäisen työn välttämiseksi.
• Eurooppalaisten avaruustoimintojen, kuten Galileon, GMES:n ja satelliittiviestintäjärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen.
• Varmistaa Euroopan itsenäinen pääsy avaruuteen.
• Yhteistyön lisääminen puolustus- ja siviilialojen avaruusohjelmien ja teknologioiden välillä sekä erityisesti siviili- ja puolustusjärjestelmien yhteentoimivuuden tavoittelu.
• Varmistaa, että avaruuspolitiikka on johdonmukaista EU:n ulkosuhteiden kanssa ja tukee EU:n ulkosuhteita. Julkilausumaan yhteydessä linjattiin muun muassa siitä, että GMES-järjestelmän (nykyisin Copernicus-ohjelma) tulisi olla toteutettu ennen vuoden 2008 loppua sekä Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän toteuttamisesta.

Avaruusohjelman tavoitteet

Yleiset tavoitteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston avaruusohjelma-asetuksessa (EU) 2021/696 määritellään EU:n avaruusohjelman tavoitteet. Yleisiä tavoitteita ovat:

• Avaruuteen liittyvän tiedon ja palvelujen tuottaminen, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin sekä tuetaan unionin politiikan painopisteitä ja niihin liittyvää päätöksentekoa, erityisesti ilmastonmuutoksen, liikenteen ja turvallisuuden osalta.
• Yhteiskunnallis-taloudellisten hyötyjen maksimointi edistämällä eurooppalaisten avaruusalan arvoketjujen kehittämistä, pk- ja startup-yritykset mukaan lukien, millä tuetaan talouskasvua ja työpaikkojen luontia, sekä edistämällä avaruusohjelman tuottaman tiedon ja palvelujen laajaa hyödyntämistä, samalla Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaa tukien ja täydentäen.
• Parantaa EU:n ja jäsenmaiden turvallisuutta ja vahvistaa unionin autonomiaa etenkin teknologian osalta.
• edistää EU:n asemaa avaruusalan globaalina toimijana, kannustaa kansainvälistä yhteistyötä ja avaruusdiplomatiaa, vahvistaa EU:n roolia vastattaessa globaaleihin haasteisiin, kuten kestävään kehitykseen sekä lisättäessä tietoisuutta avaruudesta ihmiskunnan yhteisenä perintönä.
• Vahvistaa avaruustoiminnan turvallisuutta ja kestävyyttä toteuttamalla toimenpiteitä, kuten avaruusalusten hävittäminen niiden käyttöiän lopussa sekä ottamalla käyttöön avaruusromun poistamiseen liittyvää teknologiaa.

Erityistavoiteet

Galileo

Pääartikkeli: Galileo

Galileo on maailmanlaajuinen, EU:n rakentama ja ainoa siviilihallinnassa oleva satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS). Hankkeen tarkoituksena on ollut päästä eroon riippuvuudesta Yhdysvaltain GPS-järjestelmästä satelliittipaikannuksessa.

EGNOS

Pääartikkeli: EGNOS

EGNOS eli Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (engl. European Geostationary Navigation Overlay Service) täydentää satelliittipaikannusta korjaus- ja luotettavuustiedoilla Euroopan alueella. Nykyisin EGNOS kattaa vain GPS-järjestelmän, mutta suunnitelmien mukaan vuodesta 2025 alkaen se tukee myös Galileo-järjestelmää.

Copernicus

Pääartikkeli: Copernicus-ohjelma

Copernicus-ohjelma tarjoaa avointa kaukokartoitustietoa maapallosta muun muassa Sentinel-satelliittien avulla. Avaruusohjelma-asetuksen mukaan Copernicuksen tavoitteena on myös tukea EU:n ja sen jäsenvaltioiden politiikan "laatimista, toteuttamista ja seurantaa".

Avaruustilannetietoisuus

EU:n avaruusohjelman tavoitteena on tehostaa avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmän (engl. space surveillance and tracking system, SST) valmiuksia avaruusesineiden ja -romun tarkkailuun, seurantaan ja tunnistamiseen. Näin voidaan myös tarjota avaruussääpalveluita sekä verkostoida jäsenvaltioiden valmiuksia maapallon lähelle tulevilla kohteiden (engl. near-Earth object, NEO) tunnistamiseen.

GOVSATCOM

GOVSATCOM on satelliittiviestintäpalvelu, jonka tavoitteena on tarjota "luotettavia, turvallisia ja kustannustehokkaita" tietoliikenneyhteyksiä muun muassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden viranomaisten ja julkisen vallan käyttöön turvallisuuskriittisissä tehtävissä.

EU:n ja ESA:n avaruusneuvostot

  EU:n ja ESA:n jäsenet

  vain ESA:n jäsenet

  Vain EU:n jäsenet

Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ministerineuvostot muodostivat yhdessä Euroopan avaruusneuvoston. Sen ensimmäinen kokous pidettiin vuonna 2003, ja sen jälkeen kokouksia järjestettiin likimain vuosittain.

ESA:n edeltäjän ESRO:n aikana järjestöä rahoittaneiden maiden vastaavat ministerit kokoontuivat 1960- ja 1970-luvuilla likimain vuosittain tekemään päätöksiä European Space Conference -nimiseen konferenssiin.

Katso myös

• Euroopan avaruusjärjestö
• Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto

Aiheesta muualla

Avaruusneuvostot

• ESAn uutinen vuoden 2003 eli ensimmäisestä avaruusneuvostosta
• Uutinen kesäkuun 2005 eli toisesta avaruusneuvostosta^{[vanhentunut linkki]}
• Uutinen marraskuun 2005 eli kolmannesta avaruusneuvostosta^{[vanhentunut linkki]}
• ESAn uutinen vuoden 2007 eli 4. avaruusneuvostosta
• Resolution on the European Space Policy 22.5.2007
• Geoconnexion-lehden uutinen 5. avaruusneuvostosta (Arkistoitu – Internet Archive)
• 6.avaruusneuvoston - vuonna 2009 - dokumentteja

Avaruuspolitiikka

• European Space Policy Institute (Arkistoitu – Internet Archive)