Euroopan yhdentyminen
Euroopan yhdentyminen, myös Euroopan integraatio, tarkoittaa yhdentymisprosessia, jossa kansallisvaltiot yhdistävät voimansa ja luovuttavat osan toimivallastaan Euroopan unionin toimielimille.[1] Historiallisesti yhdentymisen lasketaan saaneen alkunsa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta 18. huhtikuuta 1951. Integraation syvenemisellä tarkoitetaan Euroopan unionin toimivallan laajentumista ja päätöksenteon ylikansallistumista, sen siirtymistä unionin toimielimille.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan yhdentyminen on valtioiden kokonainen tai osittainen teollinen, asiainhoidollinen, laillinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen yhdentymisprosessi. Euroopan yhdentymistä on pääasiassa tapahtunut Euroopan unionin ja sen politiikan kautta. Yksi ensimmäisiä tämän ajatuksen esittäjistä oli Richard von Coudenhove-Kalergi.
Euroopan yhdentyminen on syventynyt sitä mukaa kuin jäsenmailta perussopimusten nojalla alkuperäisille yhteisöille ja myöhemmälle Euroopan unionille siirretty toimivalta on kasvanut. Toimielinjärjestelmän kehittyminen ja unionin politiikka-alojen laajentuminen ovat osaltaan tiivistäneet Euroopan unionia. Historiallisina prosesseina integraation syveneminen ja Euroopan unionin laajentuminen on usein nähty rinnakkaisiksi.[2] Vaikeuksia on alusta lähtien aiheuttanut jäsenmaiden kansallisten etujen ja yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden yhteensovittaminen.[3]
Merkittävinä askelina integraatio-prosessissa voidaan pitää Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisen lisäksi Euroopan atomienergiayhteisön ja Euroopan talousyhteisön perustamista Rooman sopimuksella 25. maaliskuuta 1957. Taloudellinen integraatio eteni hyvin, ja viimeisetkin tullit jäsenmaiden väliltä poistuivat heinäkuun alussa 1968. Poliittisen integraation syventäminen sen sijaan polki paikoillaan lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Syynä oli ennen muuta se, että Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan näkemykset Eurooppa-politiikasta menivät pahasti ristiin. Luxemburgissa ja Haagissa 17. ja 28. helmikuuta 1986 solmittu Euroopan yhtenäisasiakirja sekä 7. helmikuuta 1992 solmittu Maastrichtin sopimus syvensivät integraatiota. Maastrichtin sopimus kasvatti huomattavasti unionin toimivaltaa suhteessa sen jäsenvaltioihin, ja yhteistyö laajeni poliittiseksi integraatioksi.[2][4][5]
Euroopan yhdentyminen on edennyt jäsenmaissa eri tahtiin eli noudattanut niin sanottua eriytyvän yhdentymisen mallia. Euroopan unioniin on muodostunut kova ydin ja ulkokehä. Hyvä esimerkki tästä on Euroopan talous- ja rahaliitto EMU. Osa jäsenmaista noudattaa yhteistä rahapolitiikka, mutta osa taas pitää kiinni omista kansallisista valuutoistaan. Kovia ytimiä voi muodostua myös muiden asioiden, kuten jäsenmaksujen korottamisen, ympärille. [6] Integraation syvenemisestä on keskusteltu esimerkiksi vuoden 2004 laajentumisen yhteydessä. Myös Euroopan talouskriisin yhteydessä on puhuttu integraation syventämisestä keinona ehkäistä tulevia kriisejä.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan yhdysvallat
- Euroopan vapaakauppajärjestö (EFTA)
- Euroopan talousyhteisö (EEC)
- Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU)
- Euroalue, Euroopan keskuspankki (EKP)
- Euroopan talousalue (ETA)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ben Rosamond, Theories of European Integration, Palgrave Macmillan, 2000, s. 21–22.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Satuli, Heli: EU-perusteos. (2. painos) Helsinki: Eurooppatiedotus, 2020. ISBN 978-952-281-621-4 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Erkkilä, Tero & Tiilikainen, Teija: Avain EU-käsitteisiin, s. 14. UM:n Eurooppatiedotus, 2012. ISBN 978-952-281-017-5
- ↑ Hentilä, Seppo: Kylmän sodan, muurien murtumisen ja uuden epävarmuuden aika, s. 1004. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4
- ↑ Hentilä s. 980.
- ↑ Hentilä s. 997.
- ↑ Hentilä s. 1006.
 Artikkelit Euroopan unionista | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Historia |
| ||||||||
| Maantiede | |||||||||
| Hallinto |
| ||||||||
| Politiikka | |||||||||
| Talous | |||||||||
| Kulttuuri | |||||||||
| Luettelot | |||||||||
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
