Euroopan unionin väestö

EU:n väestötiheyden keskiarvo on 114 ihmistä/km², joten se on maailman tiheimmin asuttuja alueita.

Kartogrammi Euroopan unionin jäsenvaltioiden väkiluvuista (alueiden pinta-alat) ja väestötiheydestä (väritys). Puolet kaikista EU:n asukkaista on keskittynyt Saksaan, Ranskaan, Isoon-Britanniaan ja Italiaan.

Euroopan unionin väestö on keskittynyt epätasaisesti 27 jäsenmaan alueelle.

1. tammikuuta 2012 Euroopan unionin väestö oli noin 502,4 miljoonaa ihmistä. Monien jäsenvaltioiden väestömäärän oletetaan kääntyvän laskuun tulevina vuosikymmenillä, tosin uusia valtioita suunnitellaan liittyvän EU:hun 20 vuoden aikana.

Jäsenmaista asutuin on Saksa, jossa asuu noin 81,8 miljoonaa ihmistä, ja vähiten asuttu on Malta, jossa asuu 0,4 miljoonaa. Euroopan unionin keskimääräinen hedelmällisyysluku on alhainen, 1,5. Korkeimmat hedelmällisyysluvut ovat Irlannilla (16,876 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä) ja Ranskalla (13,013 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä). Matalin hedelmällisyysluku on Saksalla (8,221 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä).

Euroopan unionin 27 jäsenmaan väkiluku ja pinta-ala (1. tammikuuta 2012)

Jäsenvaltio	Väkiluku	Väkiluku  % EU:sta	Pinta-ala km2	Pinta-ala % EU:sta	Väestötiheys Ihmistä/km2
Euroopan unioni	502 422 614	100	4 324 782	100	116,0
Alankomaat	16 730 348	3,33	41 526	0,9	396,9
Belgia	11 094 850	2,21	30 510	0,7	352,0
Britannia	63 256 141	12,59	244 820	5,5	251,7
Bulgaria	7 327 224	1,46	110 912	2,5	68,5
Espanja	46 196 276	9,19	504 782	11,4	93.4
Irlanti	4 582 769	0,91	70 280	1,6	64,3
Italia	59 394 207	11,82	301 320	6,8	199,4
Itävalta	8 443 018	1,68	83 858	1,9	99,7
Kreikka	11 290 067	2,25	131 940	3,0	85,4
Kypros	862 011	0,17	9 250	0,2	86,6
Latvia	2 041 763	0,41	64 589	1,5	35,0
Liettua	3 003 641	0,6	65 200	1,5	51,4
Luxemburg	524 853	0,1	2 586	0,1	190,1
Malta	417 520	0,08	316	0,0	1 305,7
Portugali	10 542 398	2,1	92 931	2,1	114,4
Puola	38 538 447	7,67	312 685	7,1	121,9
Romania	21 355 849	4,25	238 391	5,4	90,2
Ranska	65 327 724	13	643 548	14,6	99,6
Ruotsi	9 482 855	1,89	449 964	10,2	20,6
Saksa	81 843 743	16,29	357 021	8,1	229,9
Slovakia	5 404 322	1,08	48 845	1,1	110,8
Slovenia	2 055 496	0,41	20 253	0,5	101,4
Suomi	5 401 267	1,08	337 030	7,6	15,8
Tanska	5 573 894	1,11	43 094	1,0	128,1
Tšekki	10 505 445	2,09	78 866	1,8	132,8
Unkari	9 932 000	1,98	93 030	2,1	107,8
Viro	1 294 486	0,26	45 226	1,0	29,6

Suurimmat kaupunkialueet

Pääartikkeli: Luettelo Euroopan unionin urbaanialueista väkiluvun mukaan

Euroopan unionin alueella on huomattava määrä maailmankaupunkeja. Sen alueella sijaitsee 13 maailman 60 maailmankaupungista, mukaan lukien Lontoo, Pariisi, Rooma, Madrid ja Bryssel. Alla on lista EU:n kymmenestä suurimmasta hallinnollisesta kaupungista ja kymmenestä suurimmasta kaupunkialueesta. Väkiluvut ovat vuoden 2005 arvioita.^lähde?

Hallinnollinen kaupunki	Miljoonaa asukasta (2005)	Kaupunkialue	Miljoonaa asukasta (2005)
Lontoo	7,5	Pariisi	10,2
Berliini	3,4	Lontoo	8,6
Madrid	3,1	Ruhr	7,3
Rooma	2,7	Madrid	5,4
Pariisi	2,2	Milano	4,3
Bukarest	1,9	Barcelona	4,2
Hampuri	1,8	Ateena	3,8
Varsova	1,7	Berliini	3,7
Budapest	1,7	Napoli	3,0
Wien	1,7	Milano	3,1

• 

  Lontoo

• 

  Pariisi

• 

  Berliini

• 

  Madrid

• 

  Barcelona

Väestöön vaikuttavat asiat

Muuttoliike

EU:n alueella tapahtuu vuosittain jonkin verran EU:n sisäistä muuttoliikettä, etenkin:

• Teollisuusalueilta Benelux-maista, Isosta-Britanniasta ja Saksasta lämpimille alueille Espanjaan, Portugaliin, Etelä-Ranskaan ja Italiaan
• Itäisen EU:n köyhemmistä valtioista läntisen EU:n rikkaampiin valtioihin (Iso-Britannia, Irlanti, Saksa, Alankomaat, Ranska, Italia, Portugali, Espanja)

Brittien muuttoliike Etelä-Eurooppaan ja erityisesti Espanjaan on hyvin vahvaa, ja EU:n kansalaiset kattavatkin suuren osan Espanjan maahanmuuttajista. EU:n sisäiset muuttajat tulevat pääasiassa Länsi-Euroopasta, mutta erityisesti Isosta-Britanniasta. Britannian hallinto arvioi että todellinen Espanjassa asuvien brittien määrä on paljon suurempi kuin virallisissa tiedoissa annetaan ymmärtää, jopa 800 000–1 000 000 ihmistä.

Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan Espanja on länsieurooppalaisten suosituin muuttokohde.

Maahanmuutto ja maastamuutto

Euroopan unionin alueelle kohdistuva maahanmuutto on suurempaa kuin maastamuutto. Maahanmuutto on yleinen puheenaihe monissa EU:n jäsenmaissa, kuten Belgiassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa.

Espanja on valtio, jonne muuttaa vuosittain suurin määrä laittomia maahanmuuttajia Afrikasta johtuen sen läheisistä rantaviivoista Marokon kanssa. Afrikkalaiset maahanmuuttajat koittavat päästä maahan laivoilla. Syyskuun 2006 ensimmäisenä viikonloppuna yli 1 300 laitonta maahanmuuttajaa saapui laivalla Kanariansaarille. Arvioiden mukaan 50 000–70 000 laitonta maahanmuuttajaa jatkaa matkaansa Espanjasta eteenpäin muualle Eurooppaan vuosittain. Tämän ongelman takia on rakennettu muureja kuten Ceutan raja-aita. Laiton maahanmuutto on tärkeä kysymys Espanjan politiikassa, ja myös suuri ihmisoikeuskysymys, sillä moni ihminen kuolee matkalla. Espanja on vastaanottanut eniten maahanmuuttajia EU:n alueella viimeisten kuuden vuoden aikana. Espanjan maahanmuuttajien määrä on noussut 2,8 miljoonaan melko lyhyessä ajassa. Espanjan maahanmuuttajaväestö on auttanut Espanjan taloutta täyttämällä avoimia työpaikkoja.

Esimerkiksi Irlannissa ja Portugalissa maahanmuuttoa ei nähdä suurena puheenaiheesta, mahdollisesti johtuen siitä, että valtioilla on pitkä maastamuuttohistoria. Myös Espanjasta lähti maastamuuttajia erityisesti 1960-luvulla, mutta silti maahanmuutosta keskustellaan valtiossa runsaasti.

Maahanmuuttajia EU:n kansalaisista oli vuonna 2008 3,1 per 1 000 asukasta.

Uskonto

Euroopan unionin alueella on merkittävä määrä erilaisia uskontoja, mikä johtuu alueen värikkäästi historiasta. Alueen suurin uskonto on kristinusko, pääasiassa roomalaiskatolisuus, protestanttisuus ja ortodoksisuus. Joillakin EU:n jäsenmailla ei ole valtionkirkkoa johtuen ateistien suurestä määrästä (esimerkiksi Tšekki, Viro ja Alankomaat).

Teismi menettää kannatustaan EU:n alueella hitaasti ateismille. Euroopan valtioissa on käynnissä huomattava kirkosta eroaminen, ja hitaampi jumalaan tai jumaliin uskovien ihmisten prosentuaalinen määrän lasku. Eurobarometer 2010 -kyselyssä selvisi, että keskimäärin 51 % EU:n kansalaisista uskoon jumalaan, 26 % henkiin tai elämänvoimaan, 20 % eivät kumpaankaan edellä mainitusta ja 3 % kieltäytyi vastaamasta.

Kirkosta eroaminen on huomattu EU:n jäsenmaista erityisesti Alankomaissa, Belgiassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tšekissä ja Isossa-Britanniassa.

Maahanmuuttajat ovat tuoneet EU:n alueelle muita uskontoja kuten islam, hindulaisuus, buddhalaisuus ja sikhiläisyys. Juutalaisuudella on pitkä historia Euroopassa, ja monissa valtioissa asuu perinteisesti juutalaisvähemmistö. Kirkolla on perinteisesti ollut paljon valtaa Euroopassa, mutta nyt valta on vähenemässä.

Kieli

Euroopan unionilla on 23 virallista kieltä, eli sen 27 jäsenvaltion puhutuimmat kielet. Iiri, bulgaria ja romania saivat virallisen kielen aseman kun kaksi viimeksi mainittua liittyivät unioniin 1. tammikuuta 2007.

Englanti on EU:n puhutuin kieli, sillä 51 prosenttia EU:n asukkaista ovat englannin kielen taitoisia. Saksa puolestaan on EU:n puhutuin äidinkieli, sillä sitä puhuu äidinkielenään 18 % unionin väestöstä.

Tulevaisuuden ennusteita

Arvioiden mukaan Euroopan unioni saattaa joutua tulevaisuudessa vaikeuksiin ikääntyvän väestön ja yleisen väkiluvun laskemisen takia.

EU:n keskimääräinen hedelmällisyysluku on matala, vain 1,47, sillä jatkuvan väestönkasvun ylläpitämiseen vaaditaan hedelmällisyysluvuksi noin 2. Euroopan unionin väkiluku alkaa siis luultavasti laskemaan, ja keskimääräinen ikä puolestaan nousemaan. Väestömäärän laskua on pyritty rajaamaan ottamalla EU:n alueelle maahanmuuttajia, mistä on ollut paljon kiistelyä. Kuitenkin, vuonna 2008 keskimääräisesti vuodessa syntyneitä per 1 000 ihmistä oli 10,9, mikä on 0,3 enemmän kuin vuonna 2008. Tämä luku on noussut hitaasti vuodesta 2004 kaikissa jäsenmaissa Saksaa lukuun ottamatta. Keskimääräisesti vuodessa kuolleita per 1 000 ihmistä on 9,7. Tämä luku on pysynyt melko vakaana useiden vuosien ajan.

Matalan hedelmällisyysluvun takia Euroopan unionin eläköityneitä työntekijöitä ei voida aina korvaamaan nuorilla työntekijöillä. Lähitulevaisuudessa EU:n alueella syntynee ns. "eläkepommi", jolloin eläköityneen väestön määrä kasvaa hyvin nopeasti.

Matala hedelmällisyysluku merkitsee myös tulevaisuudessa EU:n väkiluvun kääntymistä laskuun, mikäli maahanmuuttoa ei oteta lukuun. Tämä voi tarkoittaa talouskasvun taantumista tai jopa talouskriisejä. Myös media, YK ja joidenkin maiden hallitukset ovat huomanneet ongelman.

Jos Turkki liittyisi EU:hun, sillä olisi jäsenmaista toiseksi korkein väkiluku Saksan jälkeen.

Tilastoja

• Väestörakenne (2006)
  • 0–14 vuotta: 16,03 % (miehiä 37 608 010/naisia 35 632 351)
  • 15–64 vuotta: 67,17 % (miehiä 154 439 536/naisia 152 479 619)
  • 65 vuotta ja enemmän: 16,81 % (miehiä 31 515 921/naisia 45 277 821)
• Syntymiä: 10,9 syntymää/1 000 asukasta 2008
• Kuolemia: 9,7 kuolemaa/1 000 asukasta 2008
• Nettomaahanmuutto: 3,1 maahanmuuttajaa/1 000 asukasta 2008
• Avioliittomäärä: 4,9 avioliittoa/1 000 asukasta 2007
• Eromäärä: 2,0 eroa/1 000 asukasta 2005
• Sukupuolijakauma: (2006)
  • Syntymiä: 1,06 mies(tä)/nainen
  • Alle 15 vuotta: 1,06 miestä/nainen
  • 15–64 vuotta: 1,01 miestä/nainen
  • Yli 65 vuotta: 0,69 miestä/nainen
  • Yhteensä: 0,96 miestä/nainen
• Imeväiskuolleisuusluku: 4,5 kuollutta/1 000 elävänä syntynyttä
• Eliniänodote: (2005)
  • Keskimääräinen: 78,9 vuotta
  • Miehet: 75,8 vuotta
  • Naiset: 81,9 vuotta

Aiheesta muualla

• Berliner Morgenpost: Wo Europas Bevölkerung wächst – und wo sie schrumpft (kartta väkiluvun muutoksista alueittain 2001–2011)