Euroopan unionin jäsenvaltioiden erityisalueet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Euroopan unionin jäsenvaltioiden erityisalueet ovat Euroopan unionin jäsenvaltion 31 erityisalueetta, jotka historiallisista, maantieteellisistä tai poliittisista syistä nauttivat erityistä asemaa Euroopan unionissa tai sen ulkopuolella. Erityisalueet jakautuvat kahteen luokkaan: 9 ulkoaluetta jotka ovat osa Euroopan unionia, vaikka niiden osalta EU:n lainsäädännöstä on tehty poikkeuksia niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi erillään Manner-Euroopasta, ja 22 merentakaista maata ja aluetta jotka eivät kuulu Euroopan unioniin, vaikka ne tekevät yhteistyötä EU:n kanssa merentakaisten maiden ja alueiden liiton kautta.

Ulkoalueet tunnustettiin Maastrichtin sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä vuonna 1992[1], ja niiden asema vahvistettiin Lissabonin sopimuksessa vuonna 2007.[2] Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa todetaan, että Euroopan unionin ensi- ja toissijaista oikeutta sovelletaan automaattisesti ulkoalueisiin, ellei näiden alueiden erityispiirteiden vuoksi ole säädetty poikkeuksia. Merentakaiset maat ja alueet tunnustetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 198 artiklassa, jonka nojalla ne voivat valita EU:n säännökset työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta ja sijoittautumisvapaudesta ja kehottaa heitä liittymään merentakaisiin maihin ja jotta voitaisiin parantaa yhteistyötä Euroopan unionin kanssa.[3]

Erityisalueet on kaikkiaan noin 6 miljoonaa asukasta, ja niiden pinta-ala on yhteensä noin 2 723 510 neliökilometriä. Suurimman osan tästä pinta-alasta, 2 166 000 neliökilometriä, muodostaa Grönlanti, kun väkiluvultaan suurin niistä on Kanariansaaret, jossa asuu yli kolmasosa kaikkien erityisalueiden asukkaita. Erityisalueista vähiten asukkaita on Pitcairninsaarilla, joissa asuu vain 50 henkeä, pääasiassa Bountyn kapinallisten jälkeläisiä, kun taas pinta-alaltaan pienin on Karibian Saba-saari (13 km2 ).

Kartta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unioniin kuuluvat maat merentakaisinen alueineen ja ulkoalueineen.

Ulkoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoalueet ovat alueita, jotka kuuluvat Euroopan unionin jäsenvaltioon, mutta sijaitsevat kaukana Manner-Euroopasta. Niiden sijainnin vuoksi niiden osalta on tehty poikkeuksia EU:n yleisestä politiikasta, vaikka ne ovat osa Euroopan unionia. Euroopan unionin yhdeksän ulkoaluetta ovat:

Lippu Vaakuna Alue Sijainti Pinta-ala Väkiluku Pääkaupunki Suurin asuinpaikka Viralliset kielet Emämaa
Flag of the Azores.svg
lcenter Azorit Pohjois-Atlantti 2 333 245 746 Angra do Heroísmo,

Horta ja Ponta Delgada

Ponta Delgada portugali Portugalin lippu Portugali
Flag of the Canary Islands.svg
Escudo de Canarias.svg
Kanariansaaret Pohjois-Atlantti 7 493 2 101 924 Santa Cruz de Tenerife
and Las Palmas
Las Palmas espanja Espanjan lippu Espanja
Flag of France.png
French Guyana COA.png
Ranskan Guyana Etelä-Amerikka 83 534 281 612 Cayenne Cayenne ranska Ranskan lippu Ranska
Flag of France.png
BlasonGuadeloupe.svg
Guadeloupe Karibia 1 628 402 119 Basse-Terre Les Abymes ranskan kieli Ranskan lippu Ranska
Flag of Madeira.svg
Coat of arms of Madeira.png
Madeira Pohjois-Atlantti 801 289 000 Funchal Funchal portugali Portugalin lippu Portugali
Flag of France.png
BlasonMartinique.svg
Martinique Karibia 1 128 385 551 Fort-de-France Fort-de-France ranska Ranskan lippu Ranska
Flag of France.png
Coat of Arms of Mayotte.svg
Mayotte Intian valtameri 374 256 518 Dzaoudzi (de jure),
Mamoudzou (de facto)
Mamoudzou ranska Ranskan lippu Ranska
Flag of France.png
Armoiries Réunion.svg
La Réunion Intian valtameri 2511 865 826 Saint-Denis Saint-Denis ranska Ranskan lippu Ranska
Flag of France.png
St Martin Coat.png
Saint Martin Karibia 53 36 286 Marigot Marigot ranska Ranskan lippu Ranska
Yhteensä 99 855 4 864 582

Asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan sekä alku- että toissijaista Euroopan unionin lainsäädäntöä sovelletaan automaattisesti näihin alueisiin, mutta mahdollisia poikkeuksia voidaan tehdä niiden "rakenteellisen, sosiaalisen ja taloudellisen aseman huomioon ottamiseksi". Aiheena tällaisiin poikkeuksiin voi olla niiden syrjäinen sijainti, saaristo-olosuhteet, pieni koko, vaikea topografia, ilmasto ja taloudellinen riippuvuus muutamista tuotteista, joiden pysyvyys ja yhdistelmä rajoittavat vakavasti niiden kehitystä ".[4] Kaikki ovat osa Euroopan unionin tulliliittoa, mutta osa niistä ei kuulu Schengen-alueeseen eikä niissä sovelleta Euroopan unionin arvonlisäveroa.

Seitsemän ulkoaluetta tunnustettiin Maastrichtin sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä vuonna 1992.[5] Lissabonin sopimukseen sisältyi kaksi uutta aluetta (Saint Barthélemy ja Saint Martin) vuonna 2007.[4] Saint-Barthélemy muutti asemaansa ulkoalueesta merentakaiseen alueeksi 1. tammikuuta 2012 alkaen. Mayotte on kuulunut ulkoalueisiin 1. tammikuuta 2014 lähtien.[6]

Portugalin autonomiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azorit ja Madeira ovat Portugaliin kuuluvia saaria tai saariryhmä Atlantilla. Ne kuuluvat erottamattomina osina Portugalin tasavallan alueeseen, mutta molemmilla on jonkin verran itsehallinto-oikeuksia. Vaikka niiden osalta voitaisiin tehdä poikkeuksia EU:n lainsäädännöstä, niin ei ole tehty. Arvonlisävero niissä on kuitenkin pienempi kuin muualla Portugalissa, eivätkä ne kuulu EU:n arvon­lisä­vero­alueeseen.

Kanariansaaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanariansaaret ovat Afrikan rannikon läheisyydessä sijaitseva Espanjaan kuuluva saaristo, joka muodostaa yhden Espanjan 17 itse­hallinto­alueesta eli maan tärkeimmistä ensimmäisen tason hallinnollisista alueista. Ne ovat EU:n arvon­lisä­vero­alueen ulkopuolellaa[7]. Kanariansaaret ovat kaikkien Euroopan unionin erityis­alueista väki­rikkain ja taloudellisesti kehittynein. Syrjäisimpien alueiden tuki- ja tiedotustoimistot sijaitsevat näillä saarilla, Las Palmasin kaupungissa Gran Canarian saarella.

Ranskan merentakaiset departementit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskaan kuuluu viisi merentakaista departementtia: Ranskan Guayana, Guadeloupe, Martinique, Mayotte ja Réunion. Ranskan lainsäädännön mukaan niitä pidetään osaksi tasavallan olennaisina osina. Niissä Euro on laillinen maksuväline;[8], mutta ne eivät kuulu Schengen-alueeseen eivätkä EU:n arvon­lisä­vero­alueeseen.[7]

Mayotte on uusin viidestä merentakaisesta departementista, ja se on muuttunut EU:n merentakaisesta asemasta ulkoalueeksi 31.3.2011. Se tuli ulkoalue ja näin ollen se on osa EU:ta 1. tammikuuta 2014. lähtien[9]

Saint Martin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saint Martin on Ranskan ainoa merentakainen yhteisö, jonka asema on EU:n syrjäisin alue.[10] Kuten Ranskan merentakaisissa departementeissa, euro on laillinen maksuväline myös Saint Martinissa, mutta se ei kuulu Schengen-alueeeseen eikä EU:n arvon­lisä­vero­­alueeseen.

Saint Martin ja Saint Barthélemy irrotettiin Ranskan merentakaisesta Guadeloupen departementista 22. helmikuuta 2007, jotta he tekisivät uusia ulkomaisia yhteisöjä. Tämän seurauksena niiden EU-asema oli epäselvä jonkin aikaa. Ranskan parlamentin laatimassa raportissa ehdotettiin, että saaret pysyisivät EU: ssa ulkolueilla,[11] Euroopan komission asiakirjojen mukaan ne ovat Euroopan yhteisön ulkopuolella.[12] Saarten oikeudellinen asema selkiytyi Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan, sillä tuolloin niistä tuli ulkoalueita.[13] Saint Barthélemy kuitenkin lakkasi olemasta ulkoalue ja muutettiin EU:n merentakaiseksi alueeksi 1. tammikuuta 2012.

Merentakaiset maat ja alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merentakaiset maat ja alueet ovat riippuvaisia alueita, joilla on erityinen suhde johonkin EU:n jäsenvaltioon. Niiden asemaa kuvataan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, eivätkä ne kuulu EU:n tai Euroopan yhteismarkkinoiden piiriin. Merentakaisten maiden ja alueiden yhdistys perustettiin EU:n taloudellisen kehityksen ja yhteistyön parantamiseksi,[14] ja siihen kuuluvat useimmat merentakaiset maat ja alueet lukuun ottamatta kolmea, joilla ei ole pysyvää asutusta.


Lippu Vaakuna Alue Sijainti Pinta-ala Väkiluku Pääkaupunki Suurin siirtokunta Viralliset kielet Emämaa
Flag of French Polynesia.svg
Coat of arms of French Polynesia.svg
Ranskan Polynesia Tyynenmeri 4167 275 918 Pape'ete Fa'a'ā ranska Ranskan lippu Ranska
Flag of FLNKS.svg
Emblem of New Caledonia.svg
Uusi-Kaledonia Tyynenmeri 18 576 268 767 Nouméa Nouméa ranska Ranskan lippu Ranska
Flag of Curaçao.svg
Coat of arms of Curaçao.svg
Curaçao Karibia 444 160 337 Willemstad Willemstad hollanti, papiamento, englanti Alankomaiden kuningaskunnan lippu Alankomaiden kuningaskunta
Flag of Aruba.svg
Coat of arms of Aruba.svg
Aruba Karibia 179 104 822 Oranjestad Oranjestad hollanti papiamento Alankomaiden kuningaskunnan lippu Alankomaiden kuningaskunta
Flag of Bermuda.svg
Coat of arms of Bermuda.svg
Bermuda Pohjois-Atlantti 53 63 779 Hamilton St. George's englanti Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the Cayman Islands.svg
Coat of arms of the Cayman Islands.svg
Caymansaaret Karibia 264 60 765 George Town George Town englanti Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of Greenland.svg
Coat of arms of Greenland.svg
Grönlanti Pohjois-Atlantti 2 166 086 56 483 Nuuk Nuuk grönlanti Tanskan lippu Tanska
Flag of Sint Maarten.svg
Coat of arms of Sint Maarten.svg
Sint Maarten Karibia 37 33 609 Philipsburg Lower Prince's Quarter hollanti, englanti Alankomaiden kuningaskunnan lippu Alankomaiden kuningaskunta
Flag of the Turks and Caicos Islands.svg
Coat of arms of the Turks and Caicos Islands.svg
Turks-ja Caicossaaret Karibia 616 31 458 Cockburn Town Providenciales englanti Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the British Virgin Islands.svg
Coat of arms of the British Virgin Islands.svg
Brittiläiset Neitsytsaaret Karibia 153 28 054 Road Town Road Town englanti Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of Bonaire.svg
Blason de Bonaire (Antilles néerlandaises).svg
Bonaire Karibia 294 18 905 Kralendijk Kralendijk hollanti Alankomaiden kuningaskunnan lippu Alankomaiden kuningaskunta
Flag of Anguilla.svg
Coat of arms of Anguilla.svg
Anguilla Karibia 91 14 764 The Valley The Valley englanti Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of France.png
Coat of arms of Wallis and Futuna.svg
Wallis ja Futuna Tyynimeri 142 11 899 Mata-Utu Mata-Utu ranska Ranskan lippu Ranska
Flag of France.png
Blason St Barthélémy TOM entire.svg
Saint Barthélemy Karibia 25 9 279 Gustavia Gustavia ranska Ranskan lippu Ranska
Flag of Saint-Pierre and Miquelon.svg
Armoiries SaintPierreetMiquelon.svg
Saint-Pierre ja Miquelon Pohjois-Atlantti 242 6 080 Saint-Pierre Saint-Pierre Ranskan lippu Ranska
Flag of Montserrat.svg
Coat of arms of Montserrat.svg
Montserrat Karibia 102 4 900 Plymouth (de jure)
Brades (de facto)
Brades englanti Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of Saint Helena.svg
Coat of arms of Saint Helena.svg
Saint Helena Etelä-Atlantti 121 4 534 Jamestown Half Tree Hollow englanti Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the Falkland Islands.svg
Coat of arms of the Falkland Islands.svg
Falklandinsaaret Etelä-Atlantti 12 200 3 398 Port Stanley Stanley englanti Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of Sint Eustatius.svg
Sint Eustatius wapen.svg
Sint Eustatius Karibia 21 3 193 Oranjestad Oranjestad hollanti Alankomaiden kuningaskunnan lippu Alankomaiden kuningaskunta
Flag of Saba.svg
Saba wapen.svg
Saba Karibia 13 1 991 The Bottom The Bottom hollanti Alankomaiden kuningaskunnan lippu Alankomaiden kuningaskunta
Flag of the Pitcairn Islands.svg
Coat of arms of the Pitcairn Islands.svg
Pitcairn Tyynimeri 47 50 Adamstown Adamstown englanti Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the French Southern and Antarctic Lands.svg
Armoiries des Terres australes et antarctiques françaises.svg
Ranskan Etelä- ja Etelämantereen maat Intian valtameri & Etelämanner 439 781 0 Saint-Pierre Port-aux-Français (tukikohta) ranska Ranskan lippu Ranska
Yhteensä 2 643 654 km2 1 162 985
Huomautukset

Merentakaisten maiden ja alueiden liitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merentakaisten maiden ja alueiden liitto on 17.11.2000 perustettu ja Brysselissä toimiva organisaatio. Sen tarkoituksena on parantaa merentakaisten maiden ja alueiden taloudellista kehitystä sekä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa. Brysselissä allekirjoitettiin 25. kesäkuuta 2008 EU:n ja merentakaisten maiden ja alueiden liitton välinen yhteistyösopimus.[15] Nykyinen puheenjohtaja on Turks- ja Caicossaarien pääministeri Sharlene Cartwright Robinson.[16]

Sen jälkeen kun Bermuda heinäkuussa 2014 liittyi merentakaisten maiden ja alueiden yhdistykseen, siihen kuuluu 22 EU:n kaikkiaan 25 merentakaisesta alueesta.[17] Ainoat kolme merentakaista maata, ja aluetta jotka eivät kuulu merentakaisten maiden ja alueiden liittoon, ovat Brittiläinen Etelämantereen alue, Brittiläinen Intian valtameren alue ja Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, mutta niissä ei myöskään ole vakinaista asukaita.[18]

Asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n sopimus on nimenomaisesti kutsunut merentakaisia maita ja alueita liittymään EU:n ja merentakaisten maiden ja alueiden yhdistykseen

.[19] Ne lueteltiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 198. artiklassa, jossa niitä ei kehotettu liittymään merentakaisten maiden ja alueiden yhdistykseen, ja niille myös annettiin mahdollisuus itse päättää, ovatko työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevat EU:n säännökset voimassa myös niissä.[20] sijoittautumisvapautta.[21] Sijoittautumisvapautta rajoittaa kuitenkin TFEU:n 203 artikla ja merentakaisten maiden ja alueiden yhdistyksen annettu neuvoston päätös. Sen 51. artiklan 1. kohdan a-alakohdassa säädetään ainoastaan, että "unioni myöntää merentakaisten maiden ja alueiden yhdistyksen luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille kohtelun, joka ei ole yhtä suotuisa kuin sellaisen kolmannen maan luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden kannalta edullisin kohtelu, joiden kanssa unioni tekee tai on tehnyt taloudellisen yhdentymis­sopimuksen. " Tämä voi jälleen olla 51. artiklan 2. kohdan b-alakohdan mukaisesti rajoitettu. Tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvoitteita ei sovelleta kohteluun, joka myönnetään tutkintojen, lisenssien tai toiminnan vakautta koskevien toimenpiteiden tunnustamista koskevien toimenpiteiden mukaisesti palveluita koskevan yleissopimuksen (GATS) VII artiklan tai GATS-sopimuksen rahoitussopimuksen liitteen mukaisesti.

Merentakaisissa maissa ja alueissa ei sovelleta EU:n yhteisiä ulkoisia tullitariffeja[22] mutta nämä alueet voivat vaatia tullia EU:sta tuoduille tavaroille .[23] Ne eivät kuulu EU: hun, eikä niihin sovelleta EU:n säännöstöä (Acquis communautaire), vaikka merentakaisten maiden ja alueiden liiton on noudatettava tässä assosiaatiosopimuksessa esitettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä ja menettelyjä (neuvoston päätös 2013/755 / EU).[24] Merentakaisten maiden ja alueiden liiton jäsenillä on oikeus pyytää EU:n rahoitustukea.[25]

Kun Rooman sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 1957, merentakaisia alueita oli kaikkiaan 15: Ranskan Länsi-Afrikka, Ranskan Päiväntasaajan-Afrikka, Saint-Pierre ja Miquelon, Komorit, Ranskan Madagaskar, Ranskan Somalimaa, Uusi-Kaledonia, Ranskan Polynesia, Ranskan etelä- ja Etelämantereen maat , Ranskan Togomaa, Ranskan Kamerun, Belgian Kongo, Ruanda-Urundi, Somalian huoltohallintoalue ja Alankomaiden Uusi-Guinea. Monet näistä kuitenkin itsenäistyivät jo muutamaa vuotta myöhemmin, mutta toisaalta Britannia viimeisine jäljellä olevine siirtomaineen liittyi EEC:hen vuonna 1972. Tämän vuoksi luetteloa on tarkistettu useaan kertaan. Vuonna 2007 se sisälsi 25 merentakaista aluetta, kuten Lissabonin sopimuksessa todettiinkin. Yksi Ranskan alueista, Saint-Barthélemy, muuttui myöhemmin ulkoalueesta merentakaiseksi alueeksi (Saint Barthélemy), kun taas toinen Ranskan alue, Mayotte, muuttui merentakaisesta alueesta ulkoalueeksi. Heinäkuusta 2014 lähtien on edelleen 25 merentakaista aluetta, joista kaksitoista kuuluu Britanniaan, kuusi Ranskaan, kuusi Alankomaihin ja yksi Tanskaan.[26]joista 22 on liittynyt ulkoalueisiin.[17] Kolmella merentakaisilla alueilla , jotka eivät ole osa ulkoalueita (Brittiläinen Etelämantereen alue, Brittiläinen Intian valtameren alue ja Etelä-Georgia ja Etelä-Sandwichsaaret), ei ole pysyvää väestöä.[18]

Ranskan merentakaiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan eteläiset ja antarktiset maat, joihin kuuluvat Intian valtameren erillissaaret ja Ranskan Adélienmaa Etelämantereella), on Ranskan merentakainen alue, mutta sillä ei ole pysyvää väestöä.[27]Sillä on sui generis-asema Ranskassa.[28]

Saint-Pierre ja Miquelon, Saint Barthélemy, Ranskan Polynesia ja Wallis ja Futuna ovat Ranskan merentakaisia yhteisöjä (entisiä merentakaisia alueita), kun taas Uusi-Kaledonia on sui generis -yhteisö. Saint Barthélemy[29] ja Saint-Pierre ja Miquelon käyttävät euroa,[30] kun taas Uusi-Kaledonia, Ranskan Polynesia ja Wallis ja Futuna käyttävät CFP- frangia, joka on euroon sidottu ja Ranskan takaama valuutta. Kollektiivien edustajat ovat Euroopan kansalaisia, koska heillä on Ranskan kansalaisuus, ja Euroopan parlamentin vaalit pidetään yhteisöissä.

Saint Barthélemy ja Saint Martin erotettiin Ranskan merentakaisesta departementista Guadeloupesta 22 päivänä helmikuuta 2007, jotta muodostettaisiin uusia ulkomaisia yhteisöjä. Tämän seurauksena niiden EU-asema oli epäselvä jonkin aikaa. Ranskan parlamentin laatimassa raportissa ehdotettiin, että saaret pysyisivät EU: ssa ulkoalueina,[11] Euroopan komission asiakirjojen mukaan ne ovat Euroopan yhteisön ulkopuolella.[12] Saarten oikeudellinen asema selvennetään Lissabonin sopimuksen voimaantulosta, jossa ne lueteltiin ulkoalueiksi.[13] Saint Barthélemy kuitenkin lopetti ulkoalueen asemansa ja erosi EU: sta muuttuen merentakaiseksi alueeksi 1. tammikuuta 2012. Muutos tehtiin helpottamaan kauppaa EU:n ulkopuolisten maiden, erityisesti Yhdysvaltojen, kanssa.,[31] Lissabonin sopimuksen määräys, jonka nojalla Eurooppa-neuvosto voi muuttaa Tanskan, Hollannin tai Ranskan alueen asemaa asianomaisen jäsenvaltion aloitteesta.[32]

Alankomaiden merentakaiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusi Alankomaiden aluetta, jotka kaikki ovat Karibian saaria, ovat merentakaisia alueita. Siksi he hyötyvät siitä, että heillä on mahdollisuus omaan vienti- ja tuontipolitiikkaansa EU: hun ja EU: sta, mutta heillä on edelleen mahdollisuus saada erilaisia EU:n varoja (eli Euroopan kehitysrahastosta). Saaren asukkaat ovat EU:n kansalaisia Alankomaiden kansalaisuuden vuoksi, ja heillä on oikeus äänestää Euroopan parlamentinvaaleissa.[33] Aluksi heillä ei ollut äänioikeutta näissä vaaleissa, mutta Euroopan yhteisöjen tuomioistuin myönsi heille tällaiset oikeudet päättäessään, että heidän poissulkemisensa franchising-sopimuksesta oli EU:n lainsäädännön vastaista, koska kaikilla muilla EU:n ulkopuolella asuvilla Alankomaiden kansalaisilla oli äänioikeus.[34] Yksikään saari ei käytä euroa valuuttana. Yhdysvaltain dollaria käytetään Bonairessa, Sint Eustatiussa ja Sabassa, kun taas Curaçao ja Sint Maarten käyttävät omaa yhteistä valuuttaaan Alankomaiden Antillien guldenia ja lopulta Aruban floriinia.[33]

Aruba, Curaçao ja Sint Maarten luokitellaan "kunniksi" Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti, ja niillä on huomattava sisäinen autonomia. Kesäkuussa 2008 Alankomaiden hallitus julkaisi raportin siitä, miten saarten asemaan vaikuttaisi, jos ne liittyisivät EU: hun ulkoalueina.[35][36] Siinä todettiin, että saarten olisi itse harkittava EU:n ulkoalueiden liittymisen etuja ja haittoja ja että mitään ei tehdä, jos saaret eivät nimenomaan pyytäneet sitä..[37]

Bonaire, Sint Eustatius ja Saba (yhdessä nimeltään Alankomaiden Karibia ) ovat Alankomaiden kuntia. Alankomaiden parlamentti tarkistaa niiden nykyisen merentakaisten alueiden aseman ja selvittää, parantaisiko niiden liittyminen EU:hun ulkoalueisiin niiden asemaa.[38] Tämä tehtiin osana Alankomaiden lainsäädännön (WOLBES ja FINBES) suunniteltua uudelleentarkastelua, joka koskee niiden hiljattain toteutettujen uusien julkishallinnon elinten laatua.[39] Lokakuussa 2015 uudelleentarkastelussa todettiin, että nykyiset hallinnolliset ja Euroopan Alankomaiden yhdentymisen oikeudelliset rakenteet eivät toimineet hyvin WolBESin puitteissa, mutta ei esitetty suosituksia siitä, olisiko siirtyminen merentakaisesta alueesta ulkoalueeksi parantanut tilannetta.[40][41][42][43]

Saaret perivät merentaikaisen alueen asemansa Alankomaiden Antilleilta, joka purettiin vuonna 2010. Alankomaiden Antillit jätettiin alun perin nimenomaisesti pois kaikista assosiaatiosta EEC: n kanssa Rooman sopimukseen liitetyn pöytäkirjan perusteella, jonka perusteella Alankomaat voi ratifioida sopimuksen Alankomaissa, joka on Euroopassa, ja Alankamaiden Uudessa-Guineassa, kuten se myöhemmin teki.[44] Alankomaiden Antillien assosiaatiosta Euroopan talousyhteisöön 1. lokakuuta 1964 tehdyn yleissopimuksen voimaantulon jälkeen Alankomaiden Antillit tulivat osaksi merentakaisia alueita.

Grönlanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grönlanti liittyi Euroopan yhteisöön vuonna 1973 lääninä Tanskan kanssa, mutta saatuaan itsehallinnollisen aseman, kun Tanskan kuningaskunnassa otettiin käyttöön sisäinen itsehallinto, Grönlanti äänesti eroamisesta vuonna 1982 ja jätti vuonna 1985 merentakaisen alueiden yhteisön. Tärkein syy eroamiselle oli erimielisyydet yhteisestä kalastuspolitiikasta ja Grönlannin kalavarojen valvonnan palauttamisesta, jotta ne jäävät myöhemmin EU:n vesien ulkopuolelle. Grönlannin kansalaiset ovat kuitenkin EU:n kansalaisia EU:n perustamissopimusten ja Tanskan kansalaisuuslain mukaan.

EU:n ja Grönlannin välinen suhde on kattava kumppanuus, joka täydentää merentakaisten alueiden assosiaatiosopimuksia "neuvoston päätöksen 2013/755 / EU" mukaisesti. joka perustuu erityisesti "14. maaliskuuta 2014 tehtyyn neuvoston päätökseen 2014/137" (kuvailee suhteita)[45] ja 30. heinäkuuta 2006 tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen.[46]

Brittiläiset merentakaiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljätoista Britannian merentakaisesta alueesta on osana EU:n merentakaisia alueita eli Anguilla, Bermuda, Brittiläiset etelämantereen alue, Brittiläinen Intian valtameren alue, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Falklandinsaaret, Montserrat, Pitcairninsaaret, Saint Helena, Etelä Georgia ja Etelä-Sandwichsaaret sekä Turks- ja Caicossaaret.

Britannian Etelämantereen alueella, Intian valtameren alueella ja Etelä-Georgiassa ja Etelä-Sandwichsaarilla ei ole pysyvää väestöä. Vuodesta 2014 lähtien he ovat ainoat 3 merentakaista aluetta , jotka eivät kuulu merentakaisten maiden ja alueiden yhteenliittymään.

Bermuda kieltäytyi alun perin hyödyntämästä merentakaisten alueidensa asemaa eikä liittynyt merentakaisten maiden ja alueiden yhteenliittymään vuoteen 2014 asti, koska se oli alun perin kieltäytynyt liittymästä muihin merentakaisiin alueisiin vuonna 2001.[47]

Kaksi muuta Brittiläistä merentakaisinta aluetta: Gibraltar ja Ison-Britannian suvereeni tukikohta Kyproksessa käsitellään kohdassa ”Erityistapaukset”.

Kaikille btittiläisten merentakaisten alueiden kansalaisille, Ison-Britannian Kyproksen suvereniteettialueiden asukkaita lukuun ottamatta, myöhnettiin täysi Britannian kansalaisuus vuonna 2002, ja näin ollen he ovat myös kansalaisia. Kyproksella sijaitsevien Akrotirin ja Dekéleian siviiliasukkaat sen sijaan pysyivät jommankumman Kyproksen valtion kansalaisina.[48]

Erityistapaukset Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka ulkoalueet ja merentakaiset maat ja alueet kuuluvat rakenteellisiin luokkiin, joihin sovelletaan yhteisiä mekanismeja, tämä ei päde kaikkiin erityisalueisiin. Joillakin alueilla on tapauskohtaisia suhteita EU: hun. Joitakin näistä voidaan kutsua "protokolla-alueiksi", koska niiden asemaa ohjaavat niiden maiden liittymissopimuksiin liitetyt protokollat. Loput ovat niiden asemassa Euroopan unionin lainsäädännössä, jotka jättävät alueet pois kyseisen lainsäädännön soveltamisesta. Monet valittiin pois alv-alueesta tai tulliliitosta tai molemmista.[49]

Alueet, jotka ovat osa EU: ta


Alueet, jotka eivät kuulu EU: hun

Ahvenanmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaa on Suomelle kuuluva saaristo, mutta osittain itsehallinnollinen , Ruotsin ja Suomen välillä, jossa väestö on ruotsinkielinen.Ahvenanmaa liittyi Suomen kanssa vuonna 1995 Euroopan unionin jäseneksi. Saarilla oli erillinen kansanäänestys liittymisestä ja Suomen mantereen lailla ahvenanmaalaiset äänesti jäsenyyden puolesta.

Ahvenanmaalla sovelletaan EU: n lainsäädäntöä, mukaan lukien neljää perusoikeutta.[50] Saaren erityisaseman vuoksi on kuitenkin joitakin poikkeuksia. Ahvenanmaa on EU: n arvonlisävero-alueen ulkopuolella[7] ja se on vapautettu liikevaihtoverosta, valmisteverosta ja välillistä veroista jotka koskevat yhteisistä säännöstä.[51] Lisäksi paikallisen talouden suojelemiseksi liittymissopimus mahdollisti kotiseutuoikeuden (alueellinen kansalaisuus). Näin ollen on olemassa rajoituksia, jotka koskevat omaisuuden ja kiinteistöjen omistamista, sijoittautumisoikeutta liiketoiminnallisiin tarkoituksiin ja rajoituksia sille, jotka voivat tarjota palveluja Ahvenanmaalla, ihmisille, joilla ei ole kotiseutuoikeutta.[52] Kotiseutuoikeuden voi saada jokainen Suomen kansalainen, joka asuu laillisesti Ahvenanmaalla viiden vuoden ajan ja joka voi osoittaa riittävän ruotsin kielen[53]

Büsingen am Hochrhein[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalainen Büsingen am Hochrheinin kylä on Sveitsin ympäröimä enklaavi, joka on käytännön tarkoituksiin tulliliitossa EU: n ulkopuolisen maan kanssa..[54] Euro on laillinen maksuväline, vaikka Sveitsin frangi on yleisesti käytössä.[55] Büsingen ei kuulu EU: n tulliliittoon ja EU: n arvonlisävero-alueeseen.[7] Sveitsin arvonlisäverokantaa sovelletaan Büsingenissä.[56] Büsingen oli myös Schengen-alueen ulkopuolella, kunnes Sveitsi liittyi 12. joulukuuta 2008 Schengeniin.


Campione d'Italia ja Livigno[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italian eksklaavi Campione d'Italia on Sveitsin Ticinon kantonin sekä Luganonjärven (tai Ceresion) ympäröimä, ja se on Comon maakunnassa oleva kunta, kun taas Livigno, pieni ja etäinen vuoristoalue Sondrion maakunnassa oleva kunta. Molemmat kunnat ovat osa Lombardian aluetta. Vaikka ne ovat osa EU: ta, ne on tulliliiton ja arvonlisävero alueen ulkopuolella, ja Livignon verotuksellinen asema on peräisin Napoleonin ajoista.[7] Lisäksi ainoa laillinen maksuväline Campione d'Italiassa on Sveitsin frangi,,[57][58] vaikka käytännössä kaupat ja ravintolat hyväksyvät maksut myös eurot- ja niiden laskut ovat kaksoishintaisia sekä euroissa että frangeissa.[59]

Ceuta ja Melilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ceuta ja Melilla ovat kaksi Espanjalle kuuluvia kaupunkia Pohjois-Afrikan rannikolla. Ne ovat osa EU: ta, mutta ne eivät kuulu yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan piiriin.[60] Ne ovat myös tulliliiton ja arvolisävero-alueen ulkopuolella,[7] muttaCeutan ja Melillan viedyistä tavaroista peritä tulleja jotka tulevat EU:sta, ja tietyt Ceutan ja Melillan alkuperäistuotteet on vapautettu tullista.

Vaikka se on muodollisesti osa Schengen-aluetta (Schengen-viisumit ovat päteviä), Espanja suorittaa henkilölisyys tarkastuksia kaikilla meri- ja lentomatkustajilla, jotka lähtevät enklaavista muualle Schengen-alueelle.[61]

Kanaalisaaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jersey ja Guernsey muodostavat Kanaalisaaret, ovat Britannian hallitsijan suvereniteetin alaisia kruununsiirtokuntia. Saaret kuuluvat EU: n tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen, mutta eivät työvoimaan, palveluihin tai pääomaan. Ne ovat arvolisävero alueen ulkopuolella, mutta tulliliiton sisällä.[7]

Kanaalisaaret ovat Britannian kansalaisia ja siten EU kansalaisia.[62] Tämän seurauksena he voivat matkustaa vapaasti EU: ssa, ja kaikki Euroopan kansalaiset voivat matkustaa saarille ilman rajoituksia. Saaret eivät kuitenkaan osallistu työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen, joten heidän kansalaiset eivät ole oikeutettuja työskentelemään tai oleskelemaan EU: ssa, elleivät he ole suoraan yhteydessä (syntymän kautta tai vanhempien tai isovanhempien kautta) Britanniaan. Viiden vuoden jatkuvan oleskelun jälkeen Britanniassa saarilaisilla on oikeus osallistua työvoiman tai palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen kaikkialla EU: ssa.[63]


Mansaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mansaari on kruununsiirtokunta joka on Britannian hallitsijan suvereniteetin alaisuudessa. Saari osallistuu EU: n tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen, mutta ei työvoimaan, palveluihin tai pääomaan. Mansaari kuuluu arvonlisävero-alueeseen ja tulliliittoon.[7]

Manxilaiset ovat brittiläisiä ja siten EU kansalaisia[62] joten he voivat matkustaa vapaasti EU: ssa, ja kaikki Euroopan kansalaiset voivat matkustaa Mansaarille ilman rajoituksia. Saari ei kuitenkaan osallistu työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen, joten sen saarelaiset eivät ole oikeutettuja työskentelemään tai oleskelemaan EU: ssa, elleivät he ole suoraan yhteydessä (syntymän tai vanhemman tai isovanhemman kautta) Britanniaan. Viiden vuoden jatkuvan oleskelun jälkeen Britanniassa mansaarelaisilla on oikeus osallistua työvoiman tai palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen kaikkialla EU: ssa.[63]

Kypros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyproksen tasavallasta tuli Euroopan unionin jäsen 1. toukokuuta 2004, saaren pohjoisosassa ei ollut hallinnon tehokasta valvontaa, johtuen Turkin hyökkäyksestä Kyprokseen, Yhdistyneiden kansakuntien puskurivyöhyke erosi kahdesta Britannian tukikohdasta jotka ovat (Britannian suvereniteetin alaisuudessa vuoteen 1960 ) 3 prosenttia saaren pinta-alasta. Tähän monimutkaiseen tilanteeseen heijastuvat kaksi liittymissopimuksen pöytäkirjaa 2003 (numerot 3 ja 10, joita kutsutaan "suvereniteettialueen pöytäkirjaksi" ja "Kyproksen pöytäkirja").

EU: n lainsäädäntöä sovelletaan vain siihen osaan saaresta, jota Kyproksen tasavallan hallitus tosiasiallisesti valvoo. EU: n lainsäädäntö keskeytetään saaren pohjoisosassa (Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta, jonka riippumattomuude tunnustaa vain Turkki) Kyproksen pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohdassa..[64] Jos saari on yhdistetty uudelleen, Euroopan unionin neuvosto kumoaa lykkäämisen päätöksellä. Neljä kuukautta sen jälkeen, kun tällainen päätös on tehty, saarella järjestetään uusia Euroopan parlamentin vaaleja Kyproksen edustajien valitsemiseksi koko saarelta.[65]

Kyproksen kansalaisuuslainsäädäntöä sovelletaan koko saarelle, ja se on näin ollen Pohjois-Kyproksen ja Ison-Britannian tukikohtien lukuunottamatta on asukkaiden käytettävissä samalla tavoin kuin Kyproksen tasavallan määräysvallassa olevilla alueilla.[66][67] Pohjois-Kyproksessa asuvat Kyproksen tasavallan kansalaiset ovat EU: n kansalaisia, ja heillä on nimellisesti oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa; Euroopan parlamentin vaaleja ei kuitenkaan ole järjestetty Pohjois-Kyproksessa, koska sitä hallinnoidaan tosiasiallisesti erilliseksi valtioksi, vaikka valtiota ei ole tunnustettu kansainvälisesti.

Färsaaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Färsaaret eivät kuulu EU: hun, eivätkä ne ole kuuluneet EU: hun sen jälkeen, kun Tanska liittyi yhteisöön vuonna 1973. Saarilla asuvia Tanskan kansalaisia ei pidetä perussopimuksissa tarkoitetuina jäsenvaltion kansalaisina tai näin ollen , Euroopan unionin kansalaisina[68] Färsaarelaiset voivat kuitenkin tulla EU: n kansalaisiksi muuttamalla asuinpaikkansa Tanskan mantereelle.

Färsaaret eivät kuulu Schengen-alueeseen, eikä Schengen-viisumit ole voimassa. Saaret ovat kuitenkin osa Pohjoismaiden passiunionia ja Schengen-sopimuksessa määrätään, että saarien ja Schengen-alueen välillä kulkevia matkustajia ei pidetä alueen ulkorajan ylittämisenä.[69] Tämä tarkoittaa sitä, että lento- tai laiva kuljetuksissa on henkilöllisyystarkastus saarille, joissa Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse Pohjoismaiden sisällä matkustaen ilman passia..[70]

Gibraltar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gibraltar on brittiläinen merentakainen alue, joka sijaitsee lähellä Iberian niemimaan eteläisintä kärkiä ja josta on näkymät Gibraltarinsalmelle ja joka jakaa rajan Espanjan kanssa pohjoiseen. Gibraltar on osa EU: ta, joka on liittynyt Euroopan talousyhteisöön Britannian alaisuudessa vuonna 1973. Perustamissopimuksen 355 artiklan 3 kohdassa (entinen 299 artiklan 4 kohta) sovelletaan sopimusta "Euroopan alueille, joiden ulkosuhteista jäsenvaltio on vastuussa". ", säännöstä, joka käytännössä koskee vain Gibraltaria. Vaikka se on osa EU: ta, Gibraltar on tulliliiton ja arvonlisävero-alueen ulkopuolella, ja se on vapautettu yhteisestä maatalouspolitiikasta; se ei kuulu Schengen-alueeseen.[71] Britannian erillisenä toimivallanaan Gibraltarin hallitus ja Gibraltarin parlamentti vastaavat EU: n lainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Vuonna 2016 Gibraltar äänesti "Pysyä" Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyyttä koskevassa kansanäänestyksessä; Gibraltarin jäsenyys ei kuitenkaan eroa Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Gibraltar on sidottu "lähtemisen" yleiseen tulokseen.

Britannian EEC: n kanssa vuonna 1982 tekemän ilmoituksen vuoksi gibraltarilaiset oli pidettävä yhteisön kansalaisina osana Britannian kansalaisina. Tästä huolimatta ne eivät olleet tuolloin brittiläisiä, mutta olivat Britannian merentakaisten alueiden kansalaisia, joilla oli oikeus rekisteröityä Britannian kansalaisiksi. Gibraltarilaiset ovat näin ollen nauttineet Euroopan yhteisön perustamissopimusoikeuksista Britannian liittymisestä Euroopan yhteisöön ja sen jälkeen Euroopan unionin kansalaisiksi Maastrichtin sopimuksen jälkeen.

Vasta 21. toukokuuta 2002, jolloin gibraltarilaiset, jotka eivät hakeneet Britannian kansalaisuutta, myönnettiin Britannian kansalaisuus automaattisesti, mutta säilytettiin edelleen Britannian merentakaisten alueiden kansalaisuus . Gibraltarissa 21. toukokuuta 2002 jälkeen syntyneet lapset saavat nyt myös Britannian kansalaisuden samojen sääntöjen mukaisesti kuin Britanniassa syntyneet lapset.

Huolimatta EU: n kansalaisten asemasta EU: ssa, Euroopan parlamentin vaaleja ei pidetty Gibraltarissa vuoteen 2004 asti. Osallistuminen johtui Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 1999 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan Gibraltarin poissulkeminen eurovaaleista rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjassa 1 olevaa 3 artiklaa. ihmisoikeuksista. Vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleissa alue oli osa Lounais-Englannin vaalipiiriä Britanniassa. Espanja haastoi osallistumisen epäonnistuneesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen.[34]

Britannian tavoin Gibraltar ei kuulu Schengen-alueeseen ja sen seurauksena Espanjan ja Gibraltarin välinen raja on Schengenin ulkoraja, jonka kautta Espanja on laillisesti velvollinen suorittamaan täyden pääsyn ja poistumisen valvonnan. Gibraltar osallistuu kuitenkin tiettyihin Schengenin säännöstön poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön näkökohtiin Britannian pyynnöstä osallistua samoihin toimenpiteisiin..[72]

Mitä tulee EU: n lainsäädännön soveltamiseen Gibraltariin, Espanjan ja Britannian hallitukset antoivat seuraavan julistuksen, joka liitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen julistukseen 55: "Perussopimuksia sovelletaan Gibraltariin eurooppalaisena alueena, jonka ulkosuhteet, joihin jäsenvaltio on vastuussa, ei merkitse muutoksia asianomaisten jäsenvaltioiden kantoihin."[73]

Heligoland[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heligoland on Saksan saari, joka sijaitsee Pohjanmerellä 70 km: n päässä Saksan luoteisrannikolta. Se on osa EU: ta, mutta ei kuulu tulliliittoon ja arvonlisävero-alueeseen[7]

Athos-vuori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Athos-vuori on Kreikan autonominen luostarialue. Kreikan EU: n liittymissopimuksessa määriteltiin, että Athos-vuorella on vuosisatoja vanha erityinen oikeudellinen asema,[74] Kreikan perustuslain 105 artiklassa. Se on osa tulliliittoa, mutta se on arvonlisävero alueen ulkopuolella.[7] Huolimatta siitä, että niemimaalle pääsemiselle tarvitaan erityinen lupa ja että naisilla on kielto päästä alueelle ja se on osa Schengen-aluetta.[75] Luostarilla on tiettyjä oikeuksia majoittaa munkkeja EU: n ulkopuolisista maista. Kreikan liittymissopimukseen liitetyssä julistuksessa Schengenin sopimuksessa määrätään, että Athos-vuoren "erityisasema" olisi otettava huomioon Schengenin sääntöjen soveltamisessa.[76]

Euroopan vapaakauppajärjestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut Euroopan maat ovat vahvasti yhteydessä Euroopan unioniin Euroopan talousalueen tai vastaavien sopimusten kautta. Nämä maat ovat Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi, Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) jäsenvaltiot. Ne ovat sisämarkkinoiden (poikkeuksia lukuun ottamatta) ja Schengen-alueen sisällä, mutta euroalueen, tullialueen ja arvonlisävero-alueen ulkopuolella. Norjassa ja Sveitsissä on erityisalueita.

Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoitukset, jotka johtuvat suojatoimenpiteiden rajoittamattomasta käytöstä ETA-sopimuksen 112 artiklassa.
Schengen-alueen ulkopuolella
Norjan arvonlisävero alueen ulkopuolella[77]
Sisämarkkinoiden ulkopuolella
Henkilöiden tosiasiallinen vapaa liikkuvuus Norjan kansalaisuuden seurauksena ja ETA: n / Sveitsin kansalaisten oleskelu ilman rajoituksia, vaikka työlupia koskevia erityissääntöjä sovelletaan[78]
Sveitsin arvonlisäveroalueen ulkopuolella[79]

EFTA:n vertailu taulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäsenmaat ja alueet Eurooppaoikeuden soveltaminen EURATOM Schengen-alue Euroopan unionin arvolisavero kannassa Euroopan unionin tulliliitossa Euroopan unionin sisämarkkinoissa Euroalue
Islannin lippu Islanti Osittain Ei Kyllä Ei Ei Poikkeuksia, osana ETA:ta Ei, Islannin kruunu
Liechtenstein Osittain Ei Kyllä Ei, Sveitsi-Liechtensteinin arvonlisäverokant Ei, Sveitsi-Liechtenstein tulliliitto Poikkeuksia, osana ETA:ta Ei, Sveitsin frangi
Norjan lippu Norja, paitsi Osittain Ei Kyllä Ei Ei Poikkeuksia, osana ETA:ta Ei, Norjan kruunu
Huippuvuorten lippu Huippuvuoret Osittain Ei Ei[78] Ei, Arvonlisävero vapaa-alue[77] Ei Ei[80] Ei, Norjan kruunu
Jan Mayenin lippu Jan Mayen Osittain Ei Kyllä[78][81] Ei, Arvonlisävero vapaa-alue[82] Ei Kuten muualla Norjassa Ei, Norjan kruunu
Bouvet’nsaaren lippu Bouvet’nsaari Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei, Norjan kruunu
Pietari I:n saaren lippu Pietari I:n saari Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei, Norjan kruunu
Kuningatar Maudin maan lippu Kuningatar Maudin maa Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei, Norjan kruunu
Sveitsin lippu Sveitsi, paitsi Osittain Liitännäisvaltio[83] Kyllä Ei, Sveitsi-Liechtensteinin arvonlisäverokanta Ei, Sveitsi-Liechtenstein tulliliitto Poikkeuksin, ei ETA: ssa Ei, Sveitsin frangi
Samnaun-coa.png Samnaun Osittain Osana Sveitsiä[83] Kyllä Ei, Arvonlisävero vapaa-alue[79] Ei, Sveitsi-Liechtenstein tulliliitto Poikkeuksin, ei ETA: ssa Ei, Sveitsin frangi

EU:n vertailutaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä taulukossa esitetään yhteenveto EU:n jäsenvaltioiden eri osista ja niiden suvereeneista alueista. Jäsenvaltioita, joilla ei ole erityisasemaa, ei ole otettu mukaan (koska EU:n lainsäädäntöä sovelletaan täysimääräisesti lukuun ottamatta Euroopan unionissa ja valtioissa olevia suojalausekkeita tai siirtymäkautta koskevia poikkeuksia). Joillakin EFTA-jäsenvaltioiden alueilla on myös erityinen asema EU:n lainsäädännön osalta, kuten joissakin eurooppalaisissa mikrovaltioissa.

Jäsenmaat ja alueet Eurooppaoikeuden soveltaminen EURATOM Euroopan unionin kansalaisuus EU vaalit Schengen-alue Euroopan unionin arvolisavero kannassa Euroopan unionin tulliliitossa Euroopan unionin sisämarkkinoissa Euroalue
Kyproksen tasavalta,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä osittain Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
  Yhdistyneiden kansakuntien puskurivyöhyke Kyproksessa Poikkeuksia Ei tiedossa Kyllä Ei Ei Kyllä Kyllä Poikkeuksia [84] Kyllä
Pohjois-Kyproksen lippu Pohjois-Kypros Keskeytetty Ei Kyproksen kansalaiset Ei Ei Ei Ei[85] Ei[86] Ei, Turkin liira
Tanskan lippu Tanska,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Tanskan kruunu (ERM II)
  Grönlannin lippu Grönlanti Minimaallinen [87] Ei[88] Kyllä Ei Ei Ei Ei[85] osittain[89] Tanskan kruunu (ERM II)
Färsaaret Ei Ei[90] Ei Ei Ei Ei Ei[85] Minimaallinen [91] Färsaarten kruunu (ERM II)
Suomen lippu Suomi,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
  Ahvenanmaan lippu Ahvenanmaa Poikkeuksi Kyllä[92] Kyllä Kyllä Kyllä Ei Kyllä[85] Poikkeuksia Kyllä
Ranskan lippu Ranska ,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
  Ranskan Guiana Ranskan Guiana Poikkeuksia Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei arvonlisäveroa, vapaakauppa-alue Kyllä[85] Kyllä Kyllä
Guadeloupen lippu Guadeloupe Poikkeuksia Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei,alhaisempi arvonlisäverokanta Kyllä[85] Kyllä Kyllä
Martiniquen lippu Martinique Poikkeuksia Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei,alhaisempi arvonlisäverokanta Kyllä[85] Kyllä Kyllä
Réunionin lippu Réunion Poikkeuksia Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei,alhaisempi arvonlisäverokanta Kyllä[85] Kyllä Kyllä
 Mayotte Poikkeuksia Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei arvonlisäveroa, vapaakauppa-alue Kyllä[85] Kyllä Kyllä
Saint Martinin lippu Saint-Martin Poikkeuksia [94] Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei,alhaisempi arvonlisäverokanta Kyllä[85] Kyllä Kyllä[95]
Saint Barthélemyn lippu Saint Barthélemy Minimaallinen [87] Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei osittain[89] Kyllä[95]
Saint Pierre ja Miquelon Saint Pierre ja Miquelon Minimaallinen [87] Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei[85] osittain[89] Kyllä[95]
Wallis ja Futunan lippu Wallis ja Futuna Minimaallinen [87] Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei[85] osittain[89] CFP-frangi, sidottu euroon
Ranskan Polynesia Minimaallinen [87] Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei[85] osittain[89] CFP-frangi, sidottu euroon
Uuden-Kaledonian lippu Uusi-Kaledonia Minimaallinen [87] Kyllä Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei[85] osittain[89] CFP-frangi, sidottu euroon
Ranskan eteläisten ja antarktisten alueiden lippu Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet Minimaallinen [87] Kyllä Kyllä Ei Ei[93] Ei Ei[85] osittain[89] Kyllä[96]
 Clippertoninsaari Ei tiedossa Kyllä[97] Kyllä[96] Ei Ei[93] Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Kyllä[96]
Saksan lippu Saksa,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
  DEU Büsingen am Hochrhein COA.svg Büsingen am Hochrhein Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Osallistui Sveitsin kanssa Ei Ei[85] Kyllä Kyllä
Helgolandin lippu Helgoland Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei[85] Kyllä Kyllä
Kreikka,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
  Athos-vuori Athos-vuori Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei arvonlisäveroa, vapaakauppa-alue[7] Kyllä[85] Kyllä Kyllä
Italia,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
  Italian lippu Livigno Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei[85] Kyllä Kyllä
Campione d’Italian lippu Campione d’Italia Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Osallistu Sveitsin kanssa Ei Ei[85] Kyllä Ei, Sveitsin frangi ,[57]
Alankomaiden kuningaskunnan lippu Alankomaiden kuningaskunta,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
  Bonairen lippu Bonaire Minimaallinen [87] Ei Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei[98] osittain[89] Ei, Yhdysvaltain dollari
Saban lippu Saba Minimaallinen [87] Ei Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei[98] osittain[89] Ei, Yhdysvaltain dollari
Sint Eustatiuksen lippu Sint Eustatius Minimaallinen [87] Ei Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei[98] osittain[89] Ei, Yhdysvaltain dollari
Curaçaon lippu Curaçao Minimaallinen [87] Ei[99] Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei[98] osittain[89] Ei, Alankomaiden Antillien guldeni
 Sint Maarten Minimaallinen [87] Ei[99] Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei[98] osittain[89] Ei, Alankomaiden Antillien guldeni
Aruban lippu Aruba Minimaallinen [87] Ei tiedossa[90][100] Kyllä Kyllä Ei[93] Ei Ei[98] osittain[89] Ei, Aruban floriini
Portugalin lippu Portugali,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
   Azorit Poikkeuksia Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä, alempi arvonlisäverokanta Ei Kyllä Kyllä
 Madeira Poikkeuksia Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä, alempi arvonlisäverokanta Ei Kyllä Kyllä
Espanjan lippu Espanja,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
  Kanariansaaret Kanariansaaret Poikkeuksia Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei arvonlisäveroa, vapaakauppa-alue Ei Kyllä Kyllä
 Ceuta Poikkeuksia Kyllä Kyllä Kyllä osittain[101] Ei Ei Kyllä Kyllä
 Melilla Poikkeuksia Kyllä Kyllä Kyllä osittain Ei Ei Kyllä Kyllä
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta,
paitsi:
Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Vain poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö,[102] Kyllä Kyllä Kyllä Ei, Englannin punta
  Gibraltarin lippu Gibraltar Poikkeuksia[103] Kyllä[90] Kyllä[104] Kyllä Vain poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö[102] Ei Ei Poikkeuksia Ei, Gibraltarin punta
 Akrotiri ja Dhekelia Minimaallinen[105] Ei[90] Kyproksen kansalaiset Ei osittain [106] [107] Kyllä[108] Kyllä[98] Poikkeuksia Kyllä[109]
Saint Helenan lippu Saint Helena Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Saint Helenan punta
 Falklandinsaaret Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Falklandin punta
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Englannin punta
Brittiläinen Antarktiksen alue Brittiläinen Antarktiksen alue Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Englannin punta
Bermudan lippu Bermuda Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Bermudan dollari
Caymansaarten lippu Caymansaaret Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Caymansaarten dollari
 Anguilla Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Itä-Karibian dollari
Montserratin lippu Montserrat Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Itä-Karibian dollari
Brittiläisten Neitsytsaarten lippu Brittiläiset Neitsytsaaret Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Yhdysvaltain dollari
Turks- ja Caicossaarten lippu Turks- ja Caicossaaret Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Yhdysvaltain dollari
Brittiläisen Intian valtameren alueen lippu Brittiläinen Intian valtameren alue Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Englannin punta, Yhdysvaltain dollari[111]
Pitcairnin lippu Pitcairnsaaret Minimaallinen [87] Kyllä[90][110] Kyllä Ei Ei Ei Ei osittain[89] Ei, Uuden-Seelannin dollari
 Mansaari Minimaallinen[112] osittain[90][112] rajoituksia Ei Ei,[102] Kyllä[108] Kyllä[98] Minimaallinen [113] Ei, Mansaaren punta
 Guernsey Minimaallinen[112] osittain[90][112] rajoituksia Ei Ei,[102] Ei arvonlisäveroa, vapaakauppa-alue[108] Kyllä[98] Minimaallinen (vapaakauppa-alue) [113] Ei, Guernseyn punta
 Jersey Minimaallinen[112] osittain[90][112] rajoituksia Ei Ei,[102] Ei arvonlisäveroa, vapaakauppa-alue[108] Kyllä[98] Minimaallinen (vapaakauppa-alue) [113] Ei, Jerseyn punta
Jäsenmaat ja alueet Eurooppaoikeuden soveltaminen EURATOM Euroopan unionin kansalaisuus EU vaalit Schengen-alue Euroopan unionin arvolisavero kannassa Euroopan unionin tulliliitossa Euroopan unionin sisämarkkinoissa Euroalue

Yhteenveto jäsenvaltioista, joilla ei ole erityisasemaa, mutta jotka eivät osallistu tiettyihin EU: n säännöksiin, koska ne eivät vielä täytä kriteereitä tai niillä on siihen poikkeus

Jäsenmaat ja alueet Eurooppaoikeuden soveltaminen EURATOM Euroopan unionin kansalaisuus EU vaalit Schengen-alue Euroopan unionin arvolisavero kannassa Euroopan unionin tulliliitossa Euroopan unionin sisämarkkinoissa Euroalue
Bulgarian lippu Bulgaria Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä osittain Kyllä Kyllä Kyllä Ei, Bulgarian leva
Kroatia Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä osittain Kyllä Kyllä Kyllä Ei, Kroatian kuna
Tšekin lippu Tšekki Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei, Tšekin kruunu
Unkarin lippu Unkari Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei, Unkarin forintti
Irlanti Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei, [102] Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
Puolan lippu Puola Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei, Puolan zloty
Romanian lippu Romania Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä osittain Kyllä Kyllä Kyllä Ei, Romanian leu
Ruotsin lippu Ruotsi Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Ei, Ruotsin kruunu

Luettelo muista jäsenvaltioista, joilla ei ole erityisasemaa, ja osallistuvat kaikkiin EU: n säännöksiin:

Itävalta
Belgian lippu Belgia
Viron lippu Viro
Latvia
Liettua
Luxemburg
Maltan lippu Malta
Slovakian lippu Slovakia
Slovenian lippu Slovenia

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Maastricht Treaty of 1992 (Treaty on European Union): Declaration on the outermost regions of the Community
  2. AFP: La collectivité de Saint-Barthélémy obtient un nouveau statut européen Ministère de l’Outre-Mer. 29 .10.2010. Viitattu 8 .4.2011. (ranskaksi)
  3. Council Decision of 27 November 2001 on the association of the overseas countries and territories with the European Community ("Overseas Association Decision") (2001/822/EC).
  4. a b Article 349 of the Treaty on the Functioning of the European Union.
  5. The Maastricht Treaty of 1992 (Treaty on European Union): Declaration on the outermost regions of the Community
  6. Council Directive 2013/61/EU of December 2013 (PDF) eur-lex.europa.eu. 17.12.2013. Viitattu 1.1.2014.
  7. a b c d e f g h i j k Article 6 of Council Directive 2006/112/EC of 28 November 2006 (as amended) on the common system of value added tax (OJ L 347, 11.12.2006, p. 1) Eur-lex.europa.eu.
  8. Article 3(1) of Council Regulation 2913/92/EEC of 12 October 1992 establishing the Community Customs Code (as amended) (OJ L 302, 19.10.1992, p. 1-50) Eur-lex.europa.eu.
  9. Council Directive 2013/61/EU of December 2013 (PDF) eur-lex.europa.eu. 17.12.2013. Viitattu 1.1.2014.
  10. Outermost regions, Fact Sheets on the European Union, European Parliament. Retrieved 22 March 2017.
  11. a b Rapport d'information n° 329 (2004–2005) de MM. Jean-Jacques Hyest, Christian Cointat et Simon Sutour, fait au nom de la commission des lois, déposé le 10 mai 2005. (ranskaksi)
  12. a b Guidelines on Trading with the European Community (EC) eeas.europa.eu. tammikuu 2008. Viitattu 26 .7.2011.
  13. a b See Articles 349 and 355 of the Treaty on the Functioning of the European Union.
  14. OCTA Presentation octassociation.org.
  15. (25 .5.2008) Future relations between the EU and the Overseas Countries and Territories. Brussels: Commission of the European Communities, 17. 
  16. Current Chair – Turks and Caicos Islands octassociation.org. Viitattu 11 .10.2017.
  17. a b A new member for OCTA: Bermuda joins the association of overseas countries and territories 2 .7.2014. OCTA.
  18. a b Organisation: OCTA OCTA. Viitattu 4 .7.2014.
  19. Council Decision of 27 November 2001 on the association of the overseas countries and territories with the European Community ("Overseas Association Decision") (2001/822/EC).
  20. Article 202 [ex Article 186)]
  21. Article 199(5) [ex Article 183(5)]
  22. Article 200(1) [ex Article 184(1)]
  23. Article 200(3) and 200(5) [ex Article 184(3) and (5)]
  24. COUNCIL DECISION 2013/755/EU of 25 November 2013: On the association of the overseas countries and territories with the European Union (‘Overseas Association Decision’) (PDF) 19 .12.2013. Official Journal of the European Union.
  25. EU relations with Overseas Countries and Territories 4 .6.2014. European Commission.
  26. Overseas Countries and Territories (OCTs) EU Directorate-General for International Cooperation and Development. Viitattu 9.1.2019.
  27. French Southern and Antarctic Lands The Central Intelligence Agency. Viitattu 8 .2.2010.
  28. Art. 9, Loi n° 55-1052 du 6 août 1955 modifiée portant statut des Terres australes et antarctiques françaises et de l'île de Clipperton. Décret du 31 janvier 2008 relatif à l'administration de l'île de Clipperton.
  29. Council Decision of 12 July 2011 on the signing and conclusion of the Monetary Agreement between the European Union and the French Republic on keeping the euro in Saint-Barthélemy following the amendment of its status with regard to the European Union (OJ L 189, 20.7.2011, p. 1-2).
  30. Council Decision 1999/95/EC of 31 December 1998 concerning the monetary arrangements in the French territorial communities of Saint-Pierre-et-Miquelon and Mayotte (OJ L 30, 4.2.1999, p. 29-30).
  31. AFP: La collectivité de Saint-Barthélémy obtient un nouveau statut européen Ministère de l’Outre-Mer. 29 .10.2010. Viitattu 8 .4.2011. (ranskaksi)
  32. See Article 355(6) of the Treaty on the Functioning of the European Union [1].
  33. a b The Kingdom of the Netherlands: One Kingdom - Four Countries; European and Caribbean) huhtikuu 2015. Ministerie van Buitenlandse Zaken.
  34. a b [2]
  35. Schurende rechtsordes: Over juridische implicaties van de UPG-status voor de eilandgebieden van de Nederlandse Antillen en Aruba (Rijksuniversiteit Groningen) (PDF) 19 .6.2008. Eerstekamer.nl. (hollanniksi)
  36. Economische gevolgen van de status van ultraperifeer gebied voor de Nederlandse Antillen en Aruba / SEOR (PDF) 19 .6.2008. Eerstekamer.nl. (hollanniksi)
  37. Tweede Kamer, vergaderjaar 2008–2009, 31700 IV, nr.3: Brief van de staatssecretaris van Binnenlandse Zaken en Koninkrijksrelaties met het kabinetsstandpunt over de rapporten over de UPG status voor de eilandgebieden van de Nederlandse Antillen en Aruba (PDF) 21 .10.2008. Eerstekamer.nl. (hollanniksi)
  38. Kamerstuk 31954 nr.7: Regels met betrekking tot de openbare lichamen Bonaire, Sint Eustatius en Saba (Wet openbare lichamen Bonaire, Sint Eustatius en Saba) 14 .10.2009. Overheid.nl. (hollanniksi)
  39. Kamerstuk 31954+31958 D: BRIEF VAN DE MINISTER VAN BINNENLANDSE ZAKEN EN KONINKRIJKSRELATIES 9 .3.2012. Overheid.nl. (hollanniksi)
  40. Pro Facto - Rijksuniversiteit Groningen: Vijf jaar Caribisch Nederland: De werking van wetgeving (PDF) zoek.officielebekendmakingen.nl. elokuu 2015. (hollanniksi)
  41. DSP-Groep: Vijf jaar Caribisch Nederland: Werking van de nieuwe bestuurlijke structuur (PDF) zoek.officielebekendmakingen.nl. 23 .9.2015. (hollanniksi)
  42. Sociaal en Cultureel Planbureau: Vijf jaar Caribisch Nederland: Gevolgen voor de bevolking (PDF) zoek.officielebekendmakingen.nl. .10.2015. (hollanniksi)
  43. Evaluatiecommissie Caribisch Nederland: VIJFJAAR VERBONDE BONAIRE, SINT EUSTATIUS, SABA EN EUROPEES NEDERLAND (Rapport van de commissie evaluatie uitwerking van de nieuwe staatkundige structuur Caribisch Nederland) (PDF) deugdelijkbestuuraruba.org. 12 .10.2015. (hollanniksi)
  44. Treaty establishing the EEC
  45. COUNCIL DECISION 2014/137/EU of 14 March 2014: On relations between the European Union on the one hand, and Greenland and the Kingdom of Denmark on the other (PDF) 15 .3.2014. Official Journal of the European Union.
  46. Protocol: Setting out the fishing opportunities and financial contribution provided for in the Fisheries Partnership Agreement between the European Community (1) on the one hand, and the Government of Denmark and the Home Rule Government of Greenland (2), on the other hand (PDF) 23 .10+.2012. Official Journal of the European Union.
  47. Recital 22, Council Decision 2001/822/EC of 27 November 2001 on the association of the overseas countries and territories with the European Community (OJ L 314, 30.11.2001, p. 1–77).
  48. Foreign & Commonwealth Office gov.uk.
  49. Annex 1 to SAD Guidelines (TAXUD/1619/08 rev. 3.4): Overview of European Union countries . Retrieved 20 August 2016.
  50. Archived copy naringsliv.ax.
  51. Article 2 of Protocol 2 (on the Åland Islands) of the Finnish accession treaty (OJ C 241, 29.08.1994) [3]
  52. Article 1 of Protocol 2 (on the Åland Islands) of the Finnish accession treaty (OJ C 241, 29.08.1994) [4]
  53. Archived copy naringsliv.ax.
  54. Treaty of 23 November 1964 between the Federal Republic of Germany and the Swiss Confederation on the inclusion of the municipality of Büsingen am Hochrhein in the customs territory of the Swiss Confederation, as referred to in Article 3(1) of Council Regulation 2913/92/EEC of 12 October 1992 establishing the Community Customs Code (as amended) (OJ L 302, 19.10.1992, p. 1-50) [5].
  55. From http://www.buesingen.de click Touristik and Hotel + Gasthäuser and find that every hotel and restaurant quote prices in SFr only.
  56. German Wikipedia about Büsingen am Hochrhein
  57. a b Comune di Campione d'Italia ((italiaksi)) comune.campione-d-italia.co.it. Viitattu 12.1.2009. )
  58. European small exclaves: Campione d'Italia Municipality of Campione d'Italia. Viitattu 20 January 2015.
  59. CAMPIONE D'ITALIA - Italy in Switzerland ENCLAVES This other world. Viitattu 21 February 2017.
  60. Act concerning the conditions of accession of the Kingdom of Spain and the Portuguese Republic and the adjustments to the Treaties. Retrieved 20 August 2016.
  61. Declaration No. 1. on Ceuta and Melilla attached to the Final Act of the Accession Treaty of the Kingdom of Spain to the Schengen Agreement (OJ L 239, 22.9.2000, p. 69)
  62. a b section 1 of the British Nationality Act 1981 grants citizenship to (most) people born in the 'United Kingdom'. Section 50 of the Act defines the 'United Kingdom' to include the Channel Islands and the Isle of Man
  63. a b Protocol 3 of the United Kingdom's Treaty of Accession to the EC (OJ L 73, 27.03.1972).
  64. Protocol 10 to the Treaty of Accession 2003 (OJ L 236, 23.9.2003, p. 955).
  65. COUNCIL DECISION of 10 June 2004 concerning the representation of the people of Cyprus in the European Parliament in case of a settlement of the Cyprus problem (2004/511/EC) eur-lex.europa.eu.
  66. On Citizenship and Donkeys in Cyprus Citizenship in Southern Europe. CITSEE. Viitattu 5 January 2013.
  67. law of the Republic of Cyprus, Source: Cyprus Ministry of Justice compilation and translation (updated to June 2000).
  68. See Article 4 of the Faroe Islands Protocol, 355(5)(a) of the Treaty on the Functioning of the European Union and Article of the Treaty on European Union (as amended).
  69. Spørgsmål og svar Danish Parliament. Arkistoitu 12 February 2014. Viitattu 21 June 2015. Danish
  70. Pas Atlantic Airways. Viitattu 21 June 2015. Danish
  71. Act concerning the conditions of accession of the UK, Ireland and Denmark to the European Communities, Art. 28
  72. See Article 5(2) of 2000/365/EC: Council Decision of 29 May 2000 concerning the request of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland to take part in some of the provisions of the Schengen acquis
  73. Declaration 55 appended to the Treaty on European Union
  74. Monks see Schengen as Devil's work 26 October 1997. British Broadcasting Corporation. Viitattu 14.10.2007.
  75. The Greek accession treaty does not specifically exclude Mount Athos from the Convention's territorial scope.
  76. Joint Declaration No. 5 attached to the Final Act of the accession treaty.
  77. a b Svalbard treaty
  78. a b c Norway and Iceland Schengen association agreement Article 14
  79. a b Federal Act on Value Added Tax, Federal law of the Swiss Confederation. Retrieved 17 February 2016.
  80. Agreement on the European Economic Area - Protocol 40 on Svalbard and Declaration for activation of Protocol40 exclusion.
  81. THE SCHENGEN AREA (Council of the European Union, 2015)
  82. Moms på kjøp av tjenester fra Svalbard eller Jan Mayen
  83. a b Document 32014D0954, Council of the European Union. Retrieved 26 October 2015.
  84. 1 - UNFICYP Buffer Zone permits
  85. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Information for Businesses/01 Customs and fiscal territories/index.jsp The customs and fiscal territories of the European Community[vanhentunut linkki]
  86. 0466en01.pdf Direct Trade Regulation proposal, not yet implemented[vanhentunut linkki]
  87. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y Overseas Countries and Territories (OCTs) EU Directorate-General for International Cooperation and Development. Viitattu 9.1.2019.
  88. Procedure File: 2006/2012(INI) - Legislative Observatory - European Parliament europarl.europa.eu.
  89. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y 2002325EN.003301.html Treaty Establishing the European Community, part four eur-lex.europa.eu.
  90. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s EURATOM Treaty Art.198d eur-lex.europa.eu.
  91. Agreement between the European Community, of the one part, and the Government of Denmark and the Home Government of the Faroe Islands consilium.europa.eu.
  92. Lauri Hannikainen (1997). Autonomy and Demilitarisation in International Law: The Åland Islands in a Changing Europe. Martinus Nijhoff Publishers, 94. ISBN 978-90-411-0271-3. 
  93. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Schengen Borders Code Article (21)
  94. Treaty of Lisbon, Article 2, points 287 and 293 eur-lex.europa.eu. Viitattu 31.1.2008.
  95. a b c summaries/economic and monetary affairs/institutional and economic framework/l25042 en.htm Agreements concerning the French territorial communities[vanhentunut linkki]
  96. a b c Art. 1-1-6°, Loi n°55-1052 du 6 août 1955 portant statut des Terres australes et antarctiques françaises et de l'île de Clipperton.
  97. Article 108 of the Euratom Treaty
  98. a b c d e f g h i j Customs territory of the Community
  99. a b Rijkswet aanpassing rijkswetten, nr. 3 MEMORIE VAN TOELICHTING zoek.officielebekendmakingen.nl. Viitattu 6 November 2010. 7{nl|quote= }}
  100. See the PRO PRI.htm Protocol on the application of the Treaty establishing the European Atomic Energy Community to the non European parts of the Kingdom of the Netherlands and Act ratifying the EAEC Treaty in the Netherlands. ).
  101. Declaration on the towns of Ceuta and Melilla regarding Schengen eur-lex.europa.eu.
  102. a b c d e f Council Decision of 29 May 2000 concerning the request of the United Kingdom, Council Decision of 22 December 2004 on the putting the request into effect Article 5(2)
  103. Consolidated version of the European Communities Act (1972–18) (Gib.), as amended up to September 2009 contains detailed list of exemptions. For the enforceability of EU law in local courts see s. 3.
  104. Denise Matthews Case 1999 cmiskp.echr.coe.int.
  105. EUR-Lex - 12003T/PRO/03 - EN eur-lex.europa.eu.
  106. Foreign Minister says Cyprus not to join Schengen before 2010 Embassy of the Republic of Cyprus in Berlin. Viitattu 3 February 2010.
  107. Cyprus to be evaluated for Schengen 2 December 2011. Famagusta Gazette. Viitattu 5 September 2012.
  108. a b c d Council directive on the common system of value added tax eur-lex.europa.eu.
  109. By the third protocol to the Cyprus adhesion Treaty to EU and British local ordinance (see [6]).
  110. a b c d e f g h i j k l 2002325EN.015901.html EEC Treaty - OCT Annex eur-lex.europa.eu.
  111. World Factbook.
  112. a b c d e f EUR-Lex - 11972B/PRO/03 - EN eur-lex.europa.eu.
  113. a b c Crown dependencies' Relationship with the European Union