Von der Leyenin komissio

Von der Leyenin komissio
Von der Leyenin komissio
	; Euroopan 7. komissio
	Virassa
	Komissaarien kollegio vuonna 2021.
Toimikausi alkoi	1. joulukuuta 2019
Jäsenet
Komission puheenjohtaja	Ursula von der Leyen (EPP)
Komission varapuheenjohtajat	1. varapuheenjohtaja:; Frans Timmermans (PES); Muut johtavat varapuheenjohtajat:; Margrethe Vestager (ALDE); Valdis Dombrovskis (EPP)
Komissaarien lukumäärä	27
Hallituspuolue	EPP (10); PES (9); ALDE (4); Itsenäiset (3); ACRE (1);
Hallituksen asema	432 / 705
Historia
Vaalit	Europarlamenttivaalit 2019
Kausia	9. Euroopan parlamentti
Budjetti	165,8 miljardia € (2018)
Edellinen	Junckerin komissio

Von der Leyenin komissio on valittu Ursula von der Leyenin johtama Euroopan komissio, joka astui virkaan 1. joulukuuta 2019 ja toimii vuoteen 2024 asti. Von der Leyenin komissio seuraa tehtävässään Junckerin komissiota.

Euroopan parlamentti valitsi von der Leyenin johtamaan komissiota 16. heinäkuuta 2019. Komission nimittäminen eteni tämän jälkeen siten, että von der Leyen lähetti EU-maiden päämiehille viralliset kirjeet, joissa näitä on kehotettu esittämään ehdokkaitansa komission jäseniksi. Parlamentti kuuli komissaariehdokkaita valiokunnissaan 30. syyskuuta – 8. lokakuuta 2019 välisenä aikana.

Käytännön mukaisesti parlamentin tuli hyväksyä kaikki komission jäsenet. Kuulemisprosessin aikana kolme komissaariehdokasta ei saanut parlamentin luottamusta. Vapaiden komissaaripaikkojen ehdokasmaat joutuivat etsimään uudet ehdokkaat komissaareiksi, jotka nauttisivat parlamentin luottamusta. Lopullinen hyväksyntä Ursula von der Leyenin komission kokoonpanoksi saatiin 27. marraskuuta 2019.^[1]^[2]

Komission aloittaessa EU:n jäsenenä ollut Britannia ei nimittänyt omaa komissaariehdokasta, joten komissiossa oli alusta lähtien 27 jäsentä.^[3]

Komission nimittämisprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtävien ja tavoitteiden muodostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von der Leyenin komission tehtävät rakentuvat Euroopan parlamentilta saatujen suuntaviivojen mukaan. Komission painopisteiksi on nostettu erityisesti ilmaston, teknologian ja väestörakenteen muutoksiin keskittyminen. Komissio näkee Euroopan roolin johtajana maapallon terveystason nostamisessa ja digitaaliseen maailmaan siirtymisessä.^[4]

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lausui tiedotteesaan 10. syyskuuta 2019 nimitettävän komission tehtävän seuraavasti:

»Tämä komissio määrittää eurooppalaisen toimintamallin: tartumme rohkeasti ilmastonmuutoksen torjuntaan, rakennamme kumppanuutta Yhdysvaltojen kanssa, määrittelemme suhteemme aiempaa itsevarmempaan Kiinaan ja olemme luotettava naapuri muun muassa Afrikalle. Tämän komission on puolustettava eurooppalaisia arvoja ja maailmanluokan normeja. Haluan komission, jota ohjaa määrätietoisuus, joka on selkeästi keskittynyt käsillä oleviin kysymyksiin ja joka antaa vastauksia. Haluan, että komissio on tasapainoinen, joustava ja nykyaikainen. Seuraavaksi tämän komission on voitettava parlamentin luottamus. Johtamani komissio tulee olemaan geopoliittinen komissio, joka on sitoutunut kestävän politiikan toteuttamiseen. Haluan myös, että Euroopan unioni vaalii monenvälisyyttä, sillä tiedämme, että olemme vahvempia, kun teemme yhdessä sen, mitä emme pysty tekemään yksin.»
(Ursula von der Leyen, Euroopan komission lehdistötiedote)

Uuden komission rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von der Leyenin komissiossa on kahdeksan varapuheenjohtajaa, joiden joukkoon lukeutuu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Varapuheenjohtajien tehtävä on vastata poliittisista suuntaviivoista esitetyissä keskeisissä painopisteissä. Varapuheenjohtajat ohjaavat komission työtä tärkeimmillä aihealueilla, joita ovat mm. Euroopan viherelvytysohjelma, digitaaliajan haasteisiin vastaava EU, ihmisten hyväksi toimiva talous, eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen, EU:n roolin vahvistaminen ulkopolitiikassa sekä eurooppalaisen demokratian vahvistaminen. Komissaarit ovat uuden kollegion rakenteessa keskeisiä toimijoita ja hallinnoivat komission pääosastoja.^[4]

Komission nimittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valittu komissaari von der Leyen esitti kokoonpanonsa uudeksi komissioksi 10. syyskuuta 2019. Tämän jälkeen komission rakenne etenee Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi, jonka on annettava koko kollegiolle hyyväksyntänsä. Tätä ennen parlamentti kuulee komissaariehdokkaita Euroopan parlamentin eri valiokunnissa työjärjestyksen mukaisesti. Kun Euroopan parlamentti on antanut hyväksyntänsä, Eurooppa-neuvosto nimittää virallisesti uuden komission tehtäväänsä.^[4]

Parlamentin kuulemisprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen komissaariehdokkaiden hyväksymistä komissaarin toimeen, Euroopan parlamentti järjesti ehdokkaille kuulemisprosessin. Kuulemisprosessin tarkoituksena on mitata ehdokkaiden taitoa ja pätevyyttä suhteessa ehdotettuun toimeen. Von der Leyenin komission kuulemisprosessi järjestettiin 30. syyskuuta – 10. lokakuuta 2019 välisenä aikana.

Kuulemisprosessin aikana komissaariehdokkaat Unkarin László Trócsányi, Romanian Rovana Plumb ja Ranskan Sylvie Goulard eivät saaneet parlamentin luottamusta, joten kyseiset jäsenmaat joutuivat etsimään heidän tilalleen uudet ehdokkaat parlamentin hyväksyttäväksi.

Plumb oli ehdolla liikennekomissaariksi ja Trócsányi laajentumiskomissaariksi. Plumbin kohdalla ongelmaksi muodostui yksityishenkilöltä saatu 800 000 euron laina, jonka alkuperää hän ei pystynyt selventämään tarpeeksi. Trócsányin kohdalla suurimmat kysymykset heräsivät hänen vanhasta asianajotoimistostaan.^[5]

Goulard oli ehdolla sisämarkkinakomissaariksi. Avustajan palkkaukseen liittyneen skandaalin vuoksi Goulard oli teollisuus- ja sisämarkkinoista vastaavan valiokunnan kuultavana kahteen otteeseen, mutta ei saanut luottamusta komissaarina toimimiseen.^[6]

Uusina ehdokkaina esitettiin Ranskasta Thierry Bretonia, Romaniasta Adina Văleania ja Unkarista Olivér Várhelyita, jotka saivat Euroopan parlamentin luottamuksen 27. marraskuuta 2019 järjestetyssä täysistunnossa äänin 461 puolesta, 157 vastaan ja 89 tyhjää.

Ursula von der Leyenin johtama komissio on ensimmäinen komissio, jota johtaa nainen. Naisten osuus komissaareista on myös historiallisen korkea. Von der Leyenin komissio aloitti työnsä 1. joulukuuta 2019.^[2]