Siirry sisältöön

Euroopan syyttäjänvirasto

Wikipediasta
Euroopan syyttäjänvirasto
EPPO
Perustettu
Perustaja Euroopan unioni
Tyyppi Euroopan unionin elin
Toimiala syyttäjäviranomainen
Päämaja Luxemburgin kaupunki, Luxemburg
Toiminta-alue 24 jäsenvaltiota
Pääsyyttäjä Laura Codruța Kövesi
Aiheesta muualla
Sivusto

Euroopan syyttäjänvirasto (engl. European Public Prosecutor's Office, lyh. EPPO) Euroopan unionin elin, joka toimii syyttäjäviranomaisena tiettyjen unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten osalta.[1] EPPOlla on valtuus tutkia ja nostaa rikossyytteitä petoksista, rahanpesusta, korruptiosta ja vakavista arvonlisäveropetoksista silloin, kun ne vahingoittavat EU:n taloudellisia etuja. Syytteitä ajetaan jäsenvaltioiden omissa toimivaltaisissa tuomioistuimissa.[2][3][4]

EPPOn tavoitteena on parantaa yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden lainvalvonnan välillä.[5] Syyttäjäviraston johtajana eli Euroopan pääsyyttäjänä on toiminut Laura Codruța Kövesi loppuvuodesta 2019 alkaen.[6]

Vuoden 2025 lopulla EPPOlla oli yli 3 600 avointa rikostutkintaa, joista EU:n ja jäsenvaltioiden budjetteihin aiheutuneiden vahinkojen arviointiin olevan yli 67 miljardia euroa. Noin kaksi kolmasosaa näistä taloudellisista vahingoista syntyi tulli- tai arvonlisäveropetoksista.[7]

Oikeudellinen perusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan syyttäjänviraston toimintaan osallistuvat jäsenmaat (sinisellä) ja toiminnasta poisjääneet maat (punaisella).

Euroopan syyttäjänvirasto on perustettu neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939,[8] joka perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 86 artiklaan, jossa EU:lle annetaan toimivalta perustaa syyttäjänvirasto unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi.[9] Asetus on hyväksytty tiiviimmän yhteistyön puitteissa, eli syyttäjänviraston toimintaan osallistuu vain osa EU:n jäsenvaltioista.[4] Kaksikymmentä EU:n jäsenvaltiota pääsi sopuun EPPOn perustamisesta kesällä 2017,[10] ja vuonna 2024 osallistuvien jäsenvaltioiden määrä nousi 24:ään, kun Puola ja Ruotsi liittyivät mukaan sen toimintaan.[11] Tämän jälkeen EPPOn ulkopuolella on EU-jäsenvaltioista vain Irlanti, Tanska ja Unkari.

Toiminta ja rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan syyttäjänviraston keskustoimisto sijaitsee Luxemburgissa.[5] Syyttäjänviraston johtajaa kutsutaan Euroopan pääsyyttäjäksi. Kustakin EPPOon osallistuvasta jäsenvaltiosta valitaan yksi Euroopan syyttäjä, jotka yhdessä pääsyyttäjän kanssa muodostavat EPPOn kollegion ja joista kaksi valitaan Euroopan varapääsyyttäjiksi. EPPOn toimintaa tukevat jäsenvaltioihin sijoittuneet Euroopan valtuutetut syyttäjät, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioidensa viranomaisten kanssa.[3][4] Lisäksi EPPO tekee yhteistyötä Eurojustin ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sekä muiden EU-elinten kanssa kanssa.[2][5]

Euroopan syyttäjänviraston ensimmäinen Euroopan pääsyyttäjä on romanialainen Laura Codruța Kövesi, jonka toimikausi kestää 31. lokakuuta 2019 – 31. lokakuuta 2026. Maaliskuussa 2026 saksalainen Andrés Ritter, joka on toiminut Euroopan varapääsyyttäjänä vuodesta 2020, valittiin Kövesin seuraajaksi 1. marraskuuta 2026 alkavalle toimikaudelle.[12][13] Suomen ensimmäinen Euroopan syyttäjä on Harri Tiesmaa, joka aloitti tehtävässään 1. heinäkuuta 2021.[14]

Pääsyyttäjät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Kuva Kansalaisuus Toimikausi Lähde
Laura Codruța Kövesi Romania 31. lokakuuta 2019 – 31. lokakuuta 2026 [15]
Andrés Ritter Saksa 1. marraskuuta 2026 – [16]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ EU:n toimielimet, elimet, toimistot ja virastot european-union.europa.eu. Viitattu 10.4.2025.
  2. ↑ a b Mission and tasks Euroopan syyttäjänvirasto. Viitattu 10.4.2025.
  3. ↑ a b Structure and characteristics Euroopan syyttäjänvirasto. Viitattu 10.4.2025.
  4. ↑ a b c Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan 20 EU-maan päätöksellä 8.6.2017. Euroopan komissio.
  5. ↑ a b c Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n syyttäjänviraston perustamisen Aamuset. 5.10.2017. Viitattu 10.4.2025.
  6. ↑ Aaltonen, Joona: Euroopan syyttäjänviraston johtaja ihmettelee Suomen toimintaa Helsingin Sanomat. 19.10.2024. Viitattu 10.4.2025.
  7. ↑ 2025 in numbers Euroopan syyttäjänvirasto. Viitattu 12.4.2026.
  8. ↑ Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa. Euroopan unionin virallinen lehti, 31.10.2017, nro L 283/1. EUR-Lex.
  9. ↑ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto: 86 artikla. Euroopan unionin virallinen lehti, 7.6.2016, nro C 202/82. EUR-Lex. Viitattu 10.4.2025.
  10. ↑ Raivio, Petri: EU-rahojen kavaltaja voi jatkossa saada peräänsä eurooppalaisen syyttäjän Yle Uutiset. 8.6.2017. Viitattu 10.4.2025.
  11. ↑ Riehle, Cornelia: First European Prosecutors for Poland and Sweden Appointed eucrim. Viitattu 10.4.2025. (englanniksi)
  12. ↑ Council agrees to appointment of Andrés Ritter as new European chief prosecutor EU Law Live. 9.3.2026. Viitattu 12.4.2026. (englanniksi)
  13. ↑ O'Donoghue, Paul: Andrés Ritter appointed as new EPPO chief prosecutor AML Intelligence. 10.3.2026. Viitattu 12.4.2026. (englanniksi)
  14. ↑ Euroopan syyttäjänvirasto Eppo aloitti toimintansa – Suomi neuvottelee vielä valtuutettujen syyttäjien asemasta MTV Uutiset. 1.6.2021. Viitattu 10.4.2025.
  15. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2019/1798, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, Euroopan syyttäjänviraston Euroopan pääsyyttäjän nimittämisestä EUR-Lex. 28.10.2019. Viitattu 12.4.2026.
  16. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2026/800, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2026, Euroopan syyttäjänviraston Euroopan pääsyyttäjän nimittämisestä EUR-Lex. 1.4.2026. Viitattu 12.4.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Euroopan_syyttäjänvirasto&oldid=23942654”