Margrethe Vestager

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Margrethe Vestager
Vestager vuonna 2012
Vestager vuonna 2012
EU:n kilpailukomissaari
1. marraskuuta 2014 -
Edeltäjä Joaquín Almunia
Tanskan talous- ja sisäministeri
3. lokakuuta 2011 – 2. syyskuuta 2014
Edeltäjä Brian Mikkelsen (talous)
Bertel Haarder (sisä)
Seuraaja Morten Østergaard
Radikaali Venstre -puolueen puheenjohtaja
lokakuu 2011 - elokuu 2014
Kansanedustaja
20. marraskuuta 2001 - 2. marraskuuta 2014[1]
Ryhmä/puolue Radikaali Venstre
Vaalipiiri Pohjois-Sjælland (2007-2014)
Frederiksborg (2001-2007)
Henkilötiedot
Syntynyt 13 huhtikuuta 1968
Glostrup, Tanska
Kansallisuus Tanska
Puoliso Thomas Jensen
Lapset 3
Tiedot
Puolue Radikaali Venstre (Tanska)
ALDE (EU)
Koulutus Valtiotieteiden maisteri (taloustiede)[2]
Tutkinnot Kööpenhaminan yliopisto

Margrethe Vestager (s. 13. huhtikuuta 1968 Glostrup, Tanska) on tanskalainen Radikaali Venstre -puoluetta edustava poliitikko. Hän on marraskuusta 2014 lähtien toiminut Euroopan unionin kilpailupolitiikasta vastaavana komissaarina. Hän on ollut aiemmin puolueensa puheenjohtaja 2011–2014, Tanskan talous- ja sisäministeri 2011-2014, Radikaalin Venstren puolueryhmän puheenjohtaja 2007-2011 ja Tanskan koulutusministeri 1998-2001.[1][2] Hän on EU:n kilpailukomissaarina saanut paljon huomiota erityisesti yhdysvaltalaisiin suuryrityksiin kohdistuneista toimistaan[3][4].

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vestager syntyi vuonna 1968 Glostrupissa ja varttui Ølgodin kylässä. Hänen vanhempansa olivat pappeja, jotka kannattivat keskustalaista Radikaali Venstre -puoluetta, johon Vestager liittyi jo nuorena. Hänen on kuvailtu lapsena olleen ujo. Hän itse kertoo uskonnon olevan tärkeä osa häntä. Hän valmistui ylioppilaaksi Varden lukiosta 1986 ja valtiotieteiden maisteriksi taloustieteessä Kööpenhaminan yliopistosta vuonna 1993. [4][1]

Vallan linnake -televisiosarjan päähenkilö, fiktiivinen Tanskan pääministeri Birgitte Nyborg perustuu osittain Vestageriin. Hahmon näyttelijä Sidse Babett Knudsen tutustui Vestagerin työhön useiden päivien ajan tehdäkseen hahmon todenmukaisemmaksi.[4]

Vestager on naimisissa apulaisprofessori Thomas Jensenin kanssa. Heillä on kolme tytärtä.[1]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhempien tausta vaikutti Vestagerin puoluevalintaan[4]. Hän oli ensimmäisen kerran ehdolla Tanskan kansankäräjille vuonna 1988 ja uudelleen 1998, mutta ei tullut valituksi. Vuonna 1998 hänet kuitenkin valittiin opetus- ja kirkollisministeriksi Tanskan hallitukseen ja jatkoi 2000-2001 opetusministerinä. Kansanedustajaksi hän pääsi vuonna 2001 Frederiksborgin vaalipiiristä ja uudelleen vuonna 2007 Pohjois-Sjællandin vaalipiiristä.[1]

Vuonna 2011 pääministeri Helle Thorning-Schmidt nimitti hänet hallitukseensa talous- ja sisäministeriksi. Talousministerinä hän leikkasi työttömyystukia ja sai läpi työuudistuksen, mikä herätti vastustusta. Toimittaja Elisabet Svanen mukaan Vestager oli hallituksen voimakkain päätöksentekijä. Hän oli tässä virassa syyskuuhun 2014 asti.[4][1]

Komissaarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän siirtyi Tanskan hallituksen ehdotuksesta Junckerin komissioon kilpailukomissaariksi. Tässä virassa hän sai paljon näkyvyyttä EU:ssa ja kansainvälisesti, koska hänen poliittisella vastuullaan oleva Euroopan komission kilpailupääosasto ovat keskeisellä sijalla määräämässä yrityksille sanktioita EU:n kilpailulakien rikkomisista. EU-virkamiesten ja -kirjeenvaihtajien parissa hän on saanut paljon suosiota johtamistyylistään[4].

EU on Vestagerin komissaarikauden aikana määrännyt useita suuria sakkoja kansainvälisille suuryrityksille. Näistä erityisesti yhdysvaltalaisten digialan yritysten saamat sakot ovat olleet esille mediassa. Muun muassa Apple sai vuonna 2016 EU:lta määräyksen palauttaa suuruudeltaan 13 miljardin euron veroedun Irlannille, 2017 Facebook 110 miljoonan euron sakon WhatsAppin oston yhteydessä ja samana vuonna Google 2,4 miljardin euron sakon omien tuotteidensa suosimisesta [5]. Vuoden 2019 maaliskuuhun mennessä Googlen saamien sakkojen yhteismäärä oli 8,2 miljardia euroa[3]. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama puolusti yhdysvaltalaisyhtiöitä ja moitti Vestagerin ajamaa politiikkaa protektionismista[4]. Obama seuraaja Donald Trump on kutsunut Vestageria nimityksellä "the tax lady"[3]. Puheessaan Slush-tapahtumassa joulukuussa 2018 hän luonnehti digialan suuryityksiä "suurpedoiksi" ja kritisoi sitä, miten ne ovat estämässä alan startup-yritysten kasvua, vaikka olivat itse aloittaneet samanlaisista lähtökohdista[6].

Vestager kuluttaja- ja kilpailutapahtumassa vuonna 2016.

Vestagerin arveltiin vuonna 2018 olevan Ranskan presidentti Emmanuel Macronin suosikki seuraavaksi Euroopan komission puheenjohtajaksi. Vesteger kielsi tuolloin keskustelleensa Macronin kanssa aiheesta tai miettineensä asiaa. Euroopan parlamentti on vaatinut eniten paikkoja saaneen europuolueen kärkiehdokkaan nimittämistä komission puheenjohtajaksi, mutta Macron ja Vestager ovat molemmat olleet tätä käytäntöä vastaan. Tanskan pääministerin Lars Løkke Rasmussen on sanonut, ettei Vestager ole seuraava Tanskan ehdottama komissaari, koska Vestagerin puolue on oppositiossa. Hänellä on kuitenkin tanskalaisten enemmistön suosio.[7] Maaliskuussa 2019 Vestager ilmoitti olevansa kiinnostunut komission puheenjohtajuudesta[8].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Tanskan kansankäräjät: Margrethe Vestager ft.dk. 2. marraskuuta 2014. Viitattu 13.4.2019. (tanskaksi)(englanniksi)
  2. a b Euroopan komissio: Margrethe Vestager ec.europa.eu. Viitattu 13.4.2019. (tanskaksi)(englanniksi)
  3. a b c Kari Räisänen: EU:n komissio antoi Googlelle epäreilusta kilpailusta 1,49 miljardin euron sakon 20.3.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2019.
  4. a b c d e f g Pekka Mykkänen: EU:lla on superkomissaari, jota kaikki ihailevat: Margrethe Vestager kurittaa Applea, Googlea ja vilunkiyrityksiä 11.3.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2019.
  5. Päivi Kerola: Näin EU on kurmuuttanut yhdysvaltalaisfirmoja: Googlen lisäksi syntilistalla Apple, Microsoft ja Facebook 27.6.2017. Yle. Viitattu 13.4.2019.
  6. Anna Karismo: "Amerikkalaisista digiyhtiöistä on tullut suurpetoja", jyrähtää EU:n kilpailukomissaari – Facebookin vaikutus näkyy myös Ranskan mellakoissa 4.12.2018. Yle. Viitattu 13.4.2019.
  7. Pekka Mykkänen: Tanskalaiskomissaari Vestagerista leivotaan Brysselin juorumyllyssä seuraavaa komission puheenjohtajaa 11.3.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2019.
  8. Mehreen Khan, Rochelle Toplensky: Vestager discloses ambition to become next EU commission chief 21.3.2019. Financial Times. Viitattu 13.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]