Věra Jourová
| Věra Jourová | |
|---|---|
_-_Vice_president-designate_-_Values_and_Transparency_(48859288246).jpg) Jourová vuonna 2019 |
|
| EU:n arvoista ja avoimuudesta vastaava komissaari | |
|
Von der Leyenin komissio
1.12.2019– |
|
| EU:n oikeuskomissaari | |
|
1.11.2014–30.11.2019
|
|
| Johtaja | Jean-Claude Juncker |
| Edeltäjä | Martine Reicherts (oikeus) Neven Mimica (kuluttaja-asiat)[1] |
| Seuraaja | Didier Reynders |
| Tšekin aluekehitysministeri | |
|
29. tammikuuta 2014 – 3. lokakuuta 2014
|
|
| Pääministeri | Bohuslav Sobotka |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. elokuuta 1964 Třebíč, Tšekkoslovakia |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | Tšekki: ANO 2011 EU: Euroopan liberaalidemokraattinen puolue |
| Muut puolueet | Tšekin sosiaalidemokraattinen puolue |
| Koulutus | oikeustieteen tutkinto (2012) maisteri, kulttuurintutkimus (1991) |
| Tutkinnot | Kaarlen yliopisto |
Věra Jourová (s. 18. elokuuta 1964 Třebíč, Tšekkoslovakia) on tšekkiläinen poliitikko. Hän on marraskuusta 2014 alkaen toiminut Euroopan unionin oikeusasioista, kuluttaja-asioista ja sukupuolten tasa-arvosta vastaavana[2] komissaarina. Hän edustaa Tšekissä ANO 2011 -puoluetta, johon hän siirtyi Tšekin sosiaalidemokraattisesta puolueesta. Puolueyhteyden myötä hän on Euroopan liberaalidemokraattinen puolueen jäsen. Ennen komissaarinuraansa hän oli ollut muun muassa Tšekin aluekehitysministerinä.[3][4]
Tausta ja yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jourová syntyi Třebíčissä vuonna 1964. Hänen vanhempansa työskentelivät päiväkodissa ja catering-alalla.[5]
Vuonna 2006 Jourováta syytettiin lahjusten ottamisesta, ja hän vietti yli kuukauden tutkintavankeudessa. Sen seurauksena hänen avioliittonsa kariutui, ja hän on kertonut kokemuksen olleen rankka hänen koko perheelleen.[6] Tapauksen jälkeen hän myös erosi sosiaalidemokraattisesta puolueesta.[5]
Jourová puhuu tšekkiä, englantia, venäjää ja jonkin verran romaniaa.[7]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jourová suoritti maisterintutkinnon Kaarlen yliopistossa Prahassa vuonna 1991. Opintojensa ohella hän kasvatti kahta lastaan.[5] Hän palasi synnyinkaupunkiinsa Třebíčiin, jossa hän työskenteli paikallishallinnossa. Vuonna 2001 hän siirtyi johtamaan Vysočinan läänin aluekehityksestä vastannutta hallintoelintä. Tšekin hallituksen aluekehitysapulaisministeriksi hänet valittiin vuonna 2003. Hänen tehtävänään oli turvata Euroopan unionin rahoitus tšekkiläisille hankkeille.lähde?
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jourová liittyi Tšekin sosiaalidemokraattiseen puolueeseen vuonna 2003.[3][4][7]
Poliisi alkoi tutkia Jourováta epäiltynä lahjustenottamisesta liittyen EU-rahoituksen myöntämiselle eräälle rakennusprojektille. Jouravá pidätettiin lentokentällä vuonna 2006, kun hän oli palaamassa matkaltaan Valko-Venäjältä. Hän vietti 33 päivää tutkintavankeudessa. Tutkintaan liittyvät vaikeudet aiheuttivat myös perheongelmia. Vuonna 2008 poliisi julisti syytteet perättömiksi. Hän sai vuonna 2014 vajaan 100 000 euron korvauksen.[4]
Ennen syytteiden kumoamista hänellä oli työnsaantivaikeuksia, joten hän perusti konsulttiyrityksen, joka avusti toimijoita saamaan EU:n rahoitusta ja EU:n laajentumiseen Länsi-Balkanille liittyvissä asioissa. Hän suoritti vuonna 2012 oikeustieteen tutkinnon Kaarlen yliopistossa. Hän erosi sosiaalidemokraattisesta puolueesta ja liittyi ANO 2011 -puolueeseen. Hänet valittiin vuonna 2013 Tšekin parlamenttiin, ja toimi 29. tammikuuta – 3. lokakuuta 2014 Tšekin aluekehitysministerinä.[3][4][7]
Komissaarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jourová valittiin vuonna 2014 Tšekin ehdottamaksi komissaariksi Junckerin komissioon. Hän ei kuitenkaan saanut haluamaansa aluepolitiikasta vastanneen komissaarin paikkaa, vaan sen sai romanialainen Corina Creţu. Hän otti sen sijaan vastaan oikeuskomissaarin viran vastuunaan oikeusasioiden lisäksi kuluttaja-asiat ja sukupuolten tasa-arvo.[3][4] Jourován suullinen kysely Euroopan parlamentin edessä ei ollut riittänyt parlamentille, jonka mielestä Jourován vastaukset olivat olleet liian yleisluontoisia. Hän joutui vastaamaan parlamentille vielä kirjallisesti ennen nimitystään komissaariksi.[8]
Cambridge Analyticaan liittyvässä selvittelyssä Jourová vaati Facebookin johdolta selvitystä eurooppalaisten käyttäjien tietoturvaan liittyen. Hän kertoi menettäneensä kärsivällisyytensä ja uhkasi myöhemmin Facebookia ja muita sosiaalisen median toimijoita sanktioilla, mikäli ne eivät toteuta tarpeellisia muutoksia käyttö- ja tietoturvasääntöihinsä. [9][10] Hän on myös ilmaissut huolensa venäläisten ostamista Maltan kansalaisuuksista. Hän kertoi Euroopan komission aikovan puuttua rahalla ostettaviin kansalaisuuksiin.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Who is who – Barroso Commission – European Commission 8.12.2014. Euroopan komissio. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Komissaarit Euroopan komissio. Viitattu 16.4.2019.
- ↑ a b c d Věra Jourová Euroopan komissio. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Andrew Gardner: Věra Jourová: Feisty commissioner 1.4.2015. Politico. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Věra Jourová: Feisty commissioner Politico. 1.4.2015. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Věra Jourová: Rapid rise from a Czech jail for EU bank pay chief ft.com. 26.9.2014. Viitattu 19.4.2021.
- ↑ a b c Věra Jourová 29.1.2014. Tšekin hallitus. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Maria Stenroos: Katainen parlamentin näpeissä aamupäivällä 7.10.2014. Yle Uutiset. Viitattu 16.4.2019.
- ↑ Jarno Hartikainen: Facebook joutui Yhdysvaltain ja EU:n hampaisiin 27.3.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.4.2019.
- ↑ Facebook told to speed up changes or face 'sanctions' 20.9.2018. BBC. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Minttu Mikkonen: Airiston Helmen venäläisellä omistajalla on Maltan kansalaisuus, jonka voi ostaa 650 000 eurolla 26.9.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.4.2019.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
