Johannes Hahn
| Johannes Hahn | |
|---|---|
_-_Budget_and_administration_(48836689923).jpg) Hahn vuonna 2019 |
|
| EU:n budjetista ja hallinnosta vastaava komissaari | |
|
Von der Leyenin I komissio
1.12.2019–30.11.2024 |
|
| EU:n naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaava komissaari | |
|
Junckerin komissio
1.11.2014–31.10.2019 |
|
| EU:n aluepolitiikasta vastaava komissaari | |
|
Barroson II komissio
10.2.2010–2014 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. joulukuuta 1957 Wien, Itävalta |
| Puoliso | Susanne Riess |
| Tiedot | |
| Puolue |  Itävalta: ÖVP Euroopan unioni: EPP |
| Koulutus | Filosofian tohtori |
| Tutkinnot | Wienin yliopisto |
 Nimikirjoitus |
|
Johannes Hahn (s. 2. joulukuuta 1957 Wien) on itävaltalainen poliitikko, joka edustaa konservatiivista Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP). Hän on urallaan toiminut muun muassa ministerinä ja EU-komissaarina.[1][2]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1976 Hahn aloitti Wienin yliopistossa ensin oikeustieteen opinnot mutta siirtyi 1982 opiskelemaan germaanista filologiaa, tiedotusoppia ja filosofiaa. Filosofian tohtoriksi hän valmistui 1987 filosofian väitöskirjalla, jonka aiheena oli kaupunki ilmiönä.[1] Väitöskirjasta syntyi vuonna 2007 kohu, kun mediatutkija Stefan Weber syytti työtä osittain plagioiduksi.[3] Wienin yliopisto tutki työn mutta päätyi toteamaan, että aihetta toimenpiteisiin ei ole, koska Hahn ei ollut väitöskirjassaan varsinaisesti esittänyt toisten henkistä omaisuutta omissa nimissään.[4] Vuonna 2011 väitöskirja nousi taas julkisuuteen, kun vihreä poliitikko Peter Pilz oli uudelleen pyytänyt Weberiä ottamaan Hahnin työn tutkittavakseen.[5] Wienin yliopisto tutkitutti väitöskirjan vielä kerran ja päätyi toteamaan, että työ ei enää vastannut nykyisiä laatuvaatimuksia ja että siinä oli huomattavia puutteita hyvän tieteellisen käytännön kannalta. Työn valmistumisesta oli kuitenkin kulunut niin paljon aikaa, että todettiin mahdottomaksi ratkaista, olisiko se ollut oman aikansa laatuvaatimusten mukainen, eikä sitä voitu osoittaa plagiaatiksi, joten Hahn sai pitää tohtorinarvonsa.[6]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poliittisen toimintansa Hahn aloitti 1970-luvulla ÖVP:n nuorisojärjestössä Junge ÖVP. 1980-luvulla hän nousi sen Wienin osaston puheenjohtajaksi ja liittovaltiotason varapuheenjohtajaksi. Tämän jälkeen hän vaikutti ÖVP:n Wienin osastossa, lopulta vuosina 2005–2009 sen puheenjohtajana.[1]
Tammikuusta 2007 lähtien Hahn toimi tiede- ja tutkimusministerinä ensin Gusenbauerin, joulukuusta 2008 Faymannin I hallituksessa. Vuodenvaihteessa 2008–2009 hän toimi myös vähän aikaa väliaikaisena oikeusministerinä. Vuonna 2010 hänet nimitettiin EU:n aluepolitiikasta vastaavaksi komissaariksi Barroson II komissioon. Tätä seuranneessa Junckerin komissiossa 2014–2019 hän oli Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaava komissaari. Von der Leyenin I komissiossa 2019–2024 hänen alanaan olivat EU:n budjetti ja hallinto.[1]
Toukokuussa 2025 Hahn nimitettiin EU:n erikoislähettilääksi Kyproksen rauhanprosessia edistämään[7] ja joulukuussa 2025 viideksi vuodeksi Itävallan keskuspankin (Oesterreichische Nationalbank) hallintoneuvoston puheenjohtajaksi.[8]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hahnilla on aiemmasta avioliitosta poika.[4] Vuodesta 2015 lähtien hänen elämäntoverinsa on ollut entinen Vapauspuolueen (FPÖ) puheenjohtaja ja varaliittokansleri, sittemmin yritysjohtaja Susanne Riess. Pariskunta solmi avioliiton elokuussa 2022.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Johannes Hahn - EU-Kommissar Meine Abgeordneten. Viitattu 21.3.2026. (saksaksi)
- ↑ Hahn Johannes, Dr. | Parlament Österreich www.parlament.gv.at. Viitattu 21.3.2026. (saksaksi)
- ↑ Zitiert oder geklaut? Die Textpassagen Die Presse. 5.9.2007. Viitattu 21.3.2026. (saksaksi)
- 1 2 ÖVP und SPÖ einig newsv1.orf.at. Viitattu 21.3.2026.
- ↑ kurier.at Team: kurier.at - nachrichten nonstop kurier.at. Arkistoitu 23.2.2011. Viitattu 21.3.2026. (saksaksi)
- ↑ Kein Plagiat: Hahn behält Doktortitel wien.orf.at. 4.11.2011. Viitattu 21.3.2026. (saksaksi)
- ↑ Neue Impulse für den Friedensprozess auf Zypern: Johannes Hahn wird Sondergesandter der EU Bundeskanzleramt Österreich. 14.5.2025. Viitattu 21.3.2026. (saksaksi)
- ↑ Ex-EU-Kommissar Hahn wird OeNB-Präsident DER STANDARD. Viitattu 21.3.2026. (saksaksi)
- ↑ salzburg ORF at/Agenturen red: Riess und Hahn gaben sich Ja-Wort salzburg.ORF.at. 6.8.2022. Viitattu 21.3.2026. (saksaksi)
