La République En Marche!

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
La République En Marche!

Logo-LREM-noir.svg

Perustettu 6. huhtikuuta 2016 (4 vuotta sitten)[1]
Johto Catherine Barbaroux vt. puheenjohtaja
Richard Ferrand pääsihteeri
Ideologia sosiaaliliberalismi[2]
EU-myönteisyys[3]
liberalismi[4][5]
Poliittinen kirjo keskusta[5]
Jäsenmäärä 250 695 (18.4.2017)
Kansalliskokous
303 / 577
Senaatti
21 / 348
Euroopan parlamentti
10 / 74
Nuorisojärjestö Les Jeunes avec Macron
Kotisivu en-marche.fr

La République En Marche! (suom. Tasavalta liikkeelle, Tasavalta eteenpäin tai Tasavalta liikkeessä, lyh. LREM tai LRM, aiemmalta nimeltään En Marche!, on ranskalainen sosiaaliliberaalinen poliittinen puolue, jonka Emmanuel Macron perusti syntymäkaupungissaan Amiensissa Pohjois-Ranskassa.[6][7] Puolue ei kerää jäseniltään jäsenmaksua tai sen kaltaisia säännöllisiä lahjoituksia.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liike perustettiin 4. huhtikuuta 2016 ja alkoi valmistella Emmanuel Macronin presidentinvaalien kampanjaa ja poliittista ohjelmaansa (ran. Le programme d'Emmanuel Macron). Alle puolessa vuodessa En Marche! sai rekrytoitua 4000 vapaa-ehtoista tuleviin vaaleihin.[9]

Presidentinvaaleissa 2017 Macron sai ensimmäisellä kierroksella 24,01% ja toisella 66,1% äänistä voittaen molemmat kierrokset.[10] Macronin vaalibudjetti oli myös vaalien suurin: 16 698 320 euroa.[11]

Parlamenttivaaleissa 2017 En Marche! sai 308 edustajaa.[12] Se teki yhteistyötä MoDem-puolueen kanssa.[13]

En Marche!:n ensimmäinen logo.

Europarlamenttivaaleissa 2019 liike oli osa vaaliliittoa, johon kuuluivat myös MoDem, Agir, Radikaali liike. En Marche! ei kuulu Euroopan liberaalidemokraattiseen puolueeseen, mutta istuu sen kanssa samassa ryhmässä (Renew Europe) Euroopan parlamentissa.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Emmanuel Macron lance un « mouvement politique nouveau » baptisé « En marche ! » 6.4.2016. Le Monde. Viitattu 23.1.2020. (ranskaksi)
  2. Tonnelier, Audrey: Le projet d’Emmanuel Macron est social-libéral 24.2.2017. Le Monde. Viitattu 23.1.2020. (ranskaksi)
  3. A Berlin, Macron veut « restaurer la confiance avec les Allemands en faisant des réformes sérieuses » 10.1.2017. Le Monde. Viitattu 23.1.2020. (ranskaksi)
  4. France 2017. Parties and Elections in Europe. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  5. a b Milner, Susan: Emmanuel Macron and the building of a new liberal-centrist movement 2020. London School of Economics. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)
  6. Patrick Roger: Macron précise son projet « progressiste » pour 2017 lemonde.fr. 20.8.2016. Viitattu 23.4.2017. (ranskaksi)
  7. Nathalie Raulin: «En marche» : le bébé du ministre fait ses premiers pas libération.fr. 20.4.2016. Viitattu 23.4.2017. (ranskaksi)
  8. Damgé, Mathilde: Emmanuel Macron, En Marche ! et le flou du nombre d’adhérents Le Monde. 7.10.2016. Viitattu 23.1.2020. (ranskaksi)
  9. Noyon, Rémi: Comment Emmanuel Macron a fait son « diagnostic » L'Obs. 21.11.2016. Viitattu 23.1.2020. (ranskaksi)
  10. Résultats de l'élection présidentielle 2017 23.4.2017. Ministère de l'Intérieur. Viitattu 23.1.2020. (ranskaksi)
  11. Décision du 21 décembre 2017 relative au compte de campagne de M. Emmanuel MACRON, candidat à l'élection du Président de la République des 23 avril et 7 mai 2017 13.2.2018. Ministère de l'Intérieur. Viitattu 23.1.2020. (ranskaksi)
  12. Résultats des élections législatives 2017 11–18.6.2017. Ministère de l'Intérieur. Viitattu 23.1.2020. (ranskaksi)
  13. Législatives: accord MoDem-En marche! Le Figaro. 5.5.2017. Viitattu 23.1.2020. (ranskaksi)
  14. Rose, Michel: Despite bruised ego, Macron starts real campaign for Brussels influence Reuters. 27.5.2019. Viitattu 23.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.