Fine Gael

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fine Gael

Fine Gael logo.png

Perustettu 8. syyskuuta 1933 (87 vuotta sitten)
Johto Leo Varadkar
Simon Coveney
Ideologia kristillisdemokratia[1]
liberaalikonservatismi[1]
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto[2]
Jäsenmäärä 21 000 (2017)[3]
Dáil Éireann
50 / 158
Seanad Éireann
19 / 60
Euroopan parlamentti[4]
4 / 11
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan kansanpuolue
Centrist Democrat International
Nuorisojärjestö Young Fine Gael
Kotisivu www.finegael.ie

Fine Gael (lyh. FG) on irlantilainen keskusta-oikeistolainen puolue, joka on tällä hetkellä johtava hallituspuolue Oireachtasissa, Irlannin kansallisessa parlamentissa. Fine Gael on kuvaillut itseään "edistyksellisen keskustan" puolueeksi, ja sen on perinteisesti nähty edustavan maanviljelijöitä ja koulutettua kaupunkilaisväestöä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fine Gael perustettiin 8. syyskuuta 1933 Cumann na nGaedhaelin, Kansallisen keskustapuolueen (engl. National Centre Party) ja Blueshirtsin (alun perin Army Comrades Association) yhdistyessä. Puolueen ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Blueshirtsin Eoin O'Duffy. Kolmesta ryhmästä Cumann na nGaedhael omasi tuolloin pisimmän historian, kun taas keskustapuolue ja Blueshirts olivat varsin uusia toimijoita.[5]

Puolueen juuret ovat taistelussa Irlannin itsenäisyystaistelun puolustamisessa ja Irlannin vapaavaltion kannattamisessa Irlannin sisällissodassa. Ideologia kiteytyy Irlannin kansallissankariin, Michael Collinsiin.

Enda Kennyn kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enda Kenny oli ehdolla Fine Gaelin puheenjohtajaksi jo vuonna 2001 John Brutonin jouduttua eroamaan tehtävästä hävittyään häntä kohtaan esitetyn luottamusäänestyksen äänin 39–33.[6] Puheenjohtajaäänestyksessä Kenny kuitenkin hävisi Michael Noonanille,[7] jonka kausi puolueen johdossa jäi lyhyeksi Fine Gaelin kärsittyä siihen astisen historiansa surkeimman tuloksen vuoden 2002 vaaleissa.[8] Pian vaalien jälkeen pidetyssä puoluekokouksessa Enda Kenny valittiin Fine Gaelin uudeksi puheenjohtajaksi. Valintansa jälkeen Kenny julisti Fine Gaelin suruajan olevan ohi, puolueen nousevan ylös maasta ja näyttävän sen olevan varteenotettava poliittinen voima.[9]

Kennyn johtama Fine Gael -puolue voitti helmikuussa 2011 järjestetyt parlamenttivaalit. Siitä tuli parlamentin suurin puolue, mutta ei saavuttanut ehdotonta enemmistöä. Fine Gael aloitti hallitusneuvottelut Työväenpuolueen kanssa. Puolueet pääsivät sopuun koalitiohallituksen muodostamisesta 6. maaliskuuta. Vaalikampanjan aikana Kenny ilmaisi hänen tärkeimpiä tavoitteitaan olevan uudelleenneuvotella Irlannille järjestetyn usean miljardin euron pelastuspaketin ehdoista.[10]

Ennen vuoden 2011 vaaleja Fine Gael oli ollut hallituksessa kuusi kertaa historiansa aikana. Jokaisella kerralla Fine Gael on toiminut päähallituspuolueena ja muodostanut hallituksen yhdessä Työväenpuolueen kanssa.[2]

Vuoden 2016 parlamenttivaaleissa Kennyn johtama hallitus ei onnistunut säilyttämään enemmistöään, mutta Kenny piti asemansa taoiseachina sitoutumattomien parlamenttiedustajien ja oppositiopuolue Fianna Fáilin hiljaisella tuella. Vaalituloksen lisäksi Kennyn toiminta Irlannin poliisivoimiin kohdistuneiden kriisien hoidossa johti kuitenkin hänen asemansa heikkenemiseen puolueen sisällä.[11] Lopulta kesällä 2017 Kenny ilmoitti eroavansa. Hän oli erotessaan pitkäaikaisin Fine Gael -taustainen taoiseach Irlannin historiassa. Kennyn tilalle puolueen johtoon ja taoiseachiksi nousi Leo Varadkar 14. kesäkuuta 2017.[12]

Leo Varadkarin kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2017 Leo Varadkarista tuli Fine Gael -puolueen johtaja ja Irlannin uusi pääministeri ( taoiseach) edeltäjänsä Enda Kennyn erottua. Varadkar on ensimmäinen osittain intialaistaustainen ja ensimmäinen avoimesti homoseksualistinen sekä tuolloin 38-vuotiaana kaikkien aikojen nuorin pääministeri Irlannin historiassa.[13]

Helmikuussa 2020 pidettyjen parlamenttivaalien tulos oli historiallinen, sillä vasemmistolainen ja kansallismielinen Sinn Féin sai valeissa eniten ääniä. Keskustaoikeistolaiset Fine Gael ja Fianna Fáil ovat hallinneet Irlantia vuodesta 1922 saakka vuorotellen.Lopulta eniten paikkoja sai Fianna Fail: 160-paikkaiseen parlamenttiin 38 edustajaa. Kansallismielinen ja vasemmistolainen Sinn Fein kasvatti paikkamääränsä 37:ään, mikä on 14 edustajaa enemmän kuin vuoden 2016 vaaleissa. Pääministeri Leo Varadkarin Fine Gael -puolue sai parlamenttiin 35 edustajaa.[14][15]

Kesäkuussa 2020 Fianna Fáilin puoluejohtajasta Micheál Martinista tuli Irlannin uusi pääministeri, kun pitkien neuvottelujen jälkeen muodostettiin yhteistyöhallitus Fine Gaelin ja Vihreän puolueen kanssa. Perinteiset kilpakumppanit Fianna Fáil ja Fine Gael eivät koskaan ennen olleet muodostaneet yhdessä hallitusta. Hallitussopimuksen mukaan Fine Gaelin johtajan Leo Varadkarin on tarkoitus palata taas pääministeriksi vuonna 2022.[16]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ireland Parties and elections in Europe. 2011. Viitattu 3.5.2015. (englanniksi)
  2. a b c Halpin, Padraic & Crimmins, Carmel: Factbox – Ireland's political parties uk.reuters.com. 13.10.2010. Reuters. Viitattu 9.5.2015. (englanniksi)
  3. Murray, Sean: Fine Gael elects a new leader today. Here's how it's all set to go down 2.6.2017. TheJournal.ie. Viitattu 9.8.2019. (englanniksi)
  4. MEPs: Ireland europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 9.8.2019. (englanniksi)
  5. Broderick, Eugene: ”Intellectuals, Fine Gael and the Adoption of Corporatist Principles”, Intellectuals and the Ideological Hijacking of Fine Gael, 1932–1938, s. 25–27. Cambridge Scholars Publishing, 2010. ISBN 978-1-4438-1842-1. (englanniksi)
  6. Bruton resigns as Fine Gael leader BreakingNews.ie. 2.1.2001. Viitattu 22.9.2014. (englanniksi)
  7. Downing, John: Noonan still casts a long shadow over Cabinet door Independent.ie. 10.7.2014. Viitattu 22.9.2014. (englanniksi)
  8. Noonan resigns as Fine Gael leader RTÉ News. 18.5.2002. RTÉ. Viitattu 22.9.2014. (englanniksi)
  9. Enda Kenny elected Fine Gael leader RTÉ News. 5.6.2002. RTÉ. Viitattu 22.9.2014. (englanniksi)
  10. Taggart, Peter: Irish parties agree to form coalition government 6.3.2011. CNN. Viitattu 16.5.2014. (englanniksi)
  11. McDonald, Henry: Enda Kenny announces resignation as Fine Gael leader 17.5.2017. The Guardian. Viitattu 24.12.2017. (englanniksi)
  12. Leo Varadkar becomes Republic of Ireland's taoiseach bb.com. 14.6.2017. BBC News. Viitattu 14.6.2017. (englanniksi)
  13. Ireland country profile BBC News. 11.2.2020. Viitattu 18.2.2020. (englanniksi)
  14. Mathew Whiting: Sinn Féin and the IRA. Edinburgh University Press, 2018-01-01. ISBN 978-1-4744-2054-9, 978-1-4744-4514-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.2.2020).
  15. Sinn Fein kasvatti paikkamääräänsä peräti 14 edustajalla Irlannin parlamentissa Yle Uutiset. Viitattu 18.2.2020.
  16. Neljän kuukauden väännön jälkeen Irlanti sai viimein uuden hallituksen – vuosikymmeniä vallasta taistelleet puolueet jakavat pääministerin tehtävän Yle Uutiset. Viitattu 4.9.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fine Gael.