Kristillisdemokraatit (Ruotsi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kristillisdemokraatit
Kristdemokraterna

Christian Democrats Sweden logo 2017.svg

Perustettu 1964
Puheenjohtaja Ebba Busch
Puoluesihteeri Peter Kullgren
Ideologia kristillisdemokratia[1]
konservatismi[1]
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto
Äänenkannattaja Kristdemokraten
Jäsenmäärä n. 21 000 (2015)[2]
Valtiopäivät[3]
22 / 349
(2018)
Euroopan parlamentti
1 / 20
(2019)
Kansainväliset jäsenyydet Centrist Democrat International
Euroopan kansanpuolue
Naisjärjestö Kristdemokratiska kvinnoförbundet
Nuorisojärjestö Kristdemokratiska ungdomsförbundet
Opiskelijajärjestö Kristdemokratiska studentförbundet
Kotisivu www.kristdemokraterna.se

Kristillisdemokraatit (ruots. Kristdemokraterna, KD) on ruotsalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1964. Puolue sanoo kannattavansa kristilliseen ihmiskuvaan ja arvopohjaan perustuvaa demokratiaa. Kristillisdemokraateilla on noin 21 000 jäsentä ja puolueen nykyinen puheenjohtaja on Ebba Busch.[2] Alun perin puolue ei valinnut kuuluvansa vasemmistoon tai oikeistoon, mutta nykyään se on vahvasti porvarillinen puolue.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisdemokraattien osuus äänistä valtiopäivävaaleissa 1964–2014.

Kristillisdemokraatit perustettiin vuonna 1964 nimellä Kristen Demokratisk Samling (KDS). Puolueen ensimmäinen puoluejohtaja oli Birger Ekstedt. Ekstedtin kuoltua puolueen puheenjohtajaksi nousi Alf Svensson vuonna 1973. Svensson toimi tehtävässä aina vuoteen 2004 saakka, jolloin puheenjohtajaksi valittiin Göran Hägglund. Vuonna 1987 puolue uudisti ohjelmansa ja sai uuden nimen Kristdemokratiska Samhällspartiet (KdS). Nykyisen nimensä puolue otti käyttöön vuonna 1996.

Kristillisdemokraattien vaalimenestys on ollut usein heikko. Vuosina 1964–1982 äänestystulokset vaihtelivat 1,4–1,9 %:n välillä. Vuoden 1985 vaaleissa puolue aloitti vaaliteknisen yhteistyön keskustapuolueen kanssa. Vaaliliitossa puolueen äänestystulos oli 2,6 %, ja se sai yhden edustajanpaikan valtiopäivillä. Paikkaan valittiin Alf Svensson. Vaaliyhteistyö keskustapuolueen kanssa päättyi 1988, jolloin kristillisdemokraatit saivat 2,9 % äänistä ja jäivät ilman edustajanpaikkaa.

Kristillisdemokraattien läpimurto tapahtui vuonna 1991, kun se sai valtiopäivävaaleissa 7,1 % äänistä ja sen seurauksena 26 edustajanpaikkaa. Vaalimenestyksen myötä puolue sai myös kolme hallituspaikkaa. Vuoden 1994 vaaleissa kristillidemokraateista tuli jälleen oppositiopuolue, kun se sai vain 4,1 % äänistä ja 15 edustajanpaikkaa. Vuoden 1998 vaaleissa puolue sai 11,8 % äänistä ja 42 paikkaa, vuonna 2002 9,1 % äänistä ja 33 paikkaa. Vuonna 2006 kristillisdemokraatit saivat 6,6 % äänistä ja 24 paikkaa. Vaalien myötä myös Ruotsin hallitus uudistui ja kristillisdemokraatit saivat kolme hallituspaikkaa. Vuoden 2010 vaaleissa kristillisdemokraatit saivat 5,6 % äänistä ja porvarillisten puolueiden muodostama Alliansen-liittouma, jossa myös kristillisdemokraatit ovat mukana, voitti vaalit. Kristillisdemokraatit saivat jälleen kolme hallituspaikkaa.[5]

Göran Hägglund ilmoitti tammikuussa 2015 jättävänsä puheenjohtajan tehtävät. Kristillisdemokraattien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 25. huhtikuuta 2015 Ebba Busch.[2]

Ideologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisdemokraattien mukaan heidän ideologiansa perustuu kristilliseen etiikkaan. Ihmisarvo on keskeinen periaate, joka tulee ottaa huomioon kaikessa poliittisessa toiminnassa. Kristillisdemokraattien ihmiskäsityksen mukaan jokainen ihminen on ainutlaatuinen, mutta kehittyäkseen ihminen tarvitsee yhteyksiä toisiin ihmisiin. Erityisesti perhe on tärkeä, sillä perheissä on mahdollista saada rakkautta, huolenpitoa ja ymmärrystä mutta myös kohdata vaatimuksia ja ottaa vastuuta. Puolueen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on järkevä ja osaa valita hyvien ja pahojen tekojen väliltä, mutta ihminen on myös epätäydellinen ja tekee joskus virheitä.

Kristillisdemokraatit sanoo kannattavansa solidaarisuusperiaatetta, joka perustuu kultaiseen sääntöön. Puolueen tarkoituksena on puolustaa ihmisen elämää, vapautta ja arvokkuutta. Se haluaa parantaa heikkojen ja sorrettujen asemaa, tavoitella sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasoittaa rakenteellisia epäoikeudenmukaisuuksia ja jakaa yhteiskunnan varat oikeudenmukaisesti. Kristillisdemokraatit sanoo kannattavansa myös subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta, jonka mukaan päätökset tulee tehdä alimmalla mahdollisella tasolla. Esimerkiksi kuntien ei tule puuttua perheen asioihin, joista perhe pystyy itse päättämään. Myös kestävä kehitys on puolueen mukaan tärkeää.[4]

Puolue on aikaisemmin vastustanut aborttia mutta hyväksyy sen nykyään.[4] Ruotsin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava järjestö RFSL on kuitenkin väittänyt kristillisdemokraattien olevan homovastainen.[6] Esimerkiksi kristillisdemokraattien nuorisoliiton puheenjohtaja Erik Slottner pakotettiin eroamaan tehtävästään homoutensa vuoksi vuonna 2005.[7] Kristillisdemokraatit itse väittävät taistelevansa yhteiskunnan kaikkien ryhmien syrjimistä vastaan.[6]

Kristillisdemokraattiset poliitikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Kuva Syntynyt Kausi alkoi Päättyi
  Birger Ekstedt Ekstedt.jpg 19. joulukuuta 1921 1964 5. heinäkuuta 1972
  Alf Svensson Alf Svensson 2003-08-25 001.jpg 1. lokakuuta 1938 tammikuu 1973 3. huhtikuuta 2004
  Göran Hägglund Göran Hägglund 2010-10-14 001.jpg 27. tammikuuta 1959 3. huhtikuuta 2004 25. huhtikuuta 2015
  Ebba Busch Ebba Busch Thor Almedalen 2018 (43242646171) (cropped).jpg 11. helmikuuta 1987 25. huhtikuuta 2015 nykyään

Ensimmäiset varapuheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1964–1968 Lewi Pethrus, myöhemmin kunniapuheenjohtaja
1968–1979 Åke Gafvelin
1979–1982 Ernst Johansson
1982–1985 Maj-Lis Palo
1985–1993 Jan Erik Ågren (valtiopäiväedustaja 19911994)
1993–2003 Inger Davidson
2003–2015 Maria Larsson
2015– Jakob Forssmed

Toiset varapuheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1965–1976 Sven Enlund
1976–1979 Jona Eriksson
1979–1982 Maj-Lis Palo
1982–1987 Stig Nyman (maakuntavaltuutettu 1991–1994, 1998–2002, 2006–)
1987–1989 Rose-Marie Frebran (valtiopäiväedustaja 19912002)
1989–1990 Britt-Marie Laurell
1990–1993 Ingrid Näslund (valtiopäiväedustaja 19912000)
1993–2003 Anders Andersson (Kalmarin läänin maakuntahallituksen puheenjohtaja 20022006)
2003–2004 Göran Hägglund
2004–2012 Mats Odell
2012–2015 David Lega
2015–2017 Emma Henriksson
2017–2019 Lars Adaktusson
2019– Bengt Germundsson

Puoluesihteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1964–1972 Bertil Carlsson
1972–1978 Stig Nyman (maakuntavaltuutettu 1991–1994, 1998–2002)
1978–1985 Per Egon Johansson
1985–1989 Dan Ericsson (valtiopäiväedustaja 1991–2000)
1989–1991 Inger Davidson
1991–1993 Lars Lindén (valtiopäiväedustaja 2002–2008)
1993–1994 Dan Ericsson (valtiopäiväedustaja 1991–2000)
1994–2002 Sven Gunnar Persson (valtiopäiväedustaja 2002–2008)
2002–2006 Urban Svensson
2006–2010 Lennart Sjögren
2010–2018 Acko Ankarberg Johansson
2018– Peter Kullgren

Ryhmäjohtajat valtiopäivillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1991–2002 Göran Hägglund
2002–2010 Stefan Attefall
2010–2012 Mats Odell
2012–2015 Emma Henriksson
2015– Andreas Carlson

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sweden Parties and Elections in Europe. 2014. Viitattu 13.11.2015. (englanniksi)
  2. a b c Statistik om Kristdemokraterna Kristillisdemokraatit. Viitattu 4.12.2014. (ruotsiksi)
  3. Ledamöter & partier riksdagen.se. Ruotsin valtiopäivät. Viitattu 8.12.2018. (ruotsiksi)
  4. a b c Wijnbladh, Olof: Kristdemokraterna – historia och ideologi dn.se. 18.4.2011. Dagens Nyheter. Viitattu 27.10.2012. (ruotsiksi)
  5. Historia – Kristdemokraterna Kristillisdemokraatit. Viitattu 26.10.2012. (ruotsiksi)
  6. a b Ekmark, Malin: "Kd motarbetar homosexuella" Aftonbladet. 31.7.2006. Viitattu 27.10.2012. (ruotsiksi)
  7. Castelius, Olle: "De knivhögg mig i ryggen" Aftonbladet. 6.5.2015. Viitattu 27.10.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristillisdemokraatit (Ruotsi).