E. F. Schumacher

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ernst Friedrich ”Fritz” Schumacher (16. elokuuta 1911 Bonn, Saksa4. syyskuuta 1977 Romont, Sveitsi) oli brittiläinen taloustieteilijä. Hän tuli erityisesti tunnetuksi kapitalismin kritiikistä ja kestävän kehityksen puolestapuhujana. Hänen vuonna 1973 julkaistu pääteoksensa Pieni on kaunista (engl. Small is Beautiful: A Study of Economics as if People Mattered) valittiin London Times -lehden äänestyksessä sadan merkityksellisimmän Toisen maailmansodan jälkeen julkaistun kirjan joukkoon 1995.[1]

Tausta ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schumacher syntyi akateemiseen perheeseen Bonnissa, silloisessa Saksan keisarikunnassa. Hän opiskeli Berliinin ja Bonnin yliopistoissa, jonka jälkeen hän sai Rhodes Scholar -stipendin Oxfordin yliopistoon. Hän opiskeli myös Columbian yliopistossa New Yorkissa, josta hän palasi Saksaan 1934. Kansallissosialismin noustessa Saksassa hän asettui pysyvästi Englantiin 1936.[1] Saksan kansalaisena hänet internoitiin sodan aikana työleirille maatöihin, jossa hän keskittyi käytännössä leirin saniteetti- ja ruokahuollon parantamiseen. Hän sai Ison-Britannian kansalaisuuden 1946.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo työleiriaikanaan hän alkoi kirjoittaa rauhan taloudellisista edellytyksistä Euroopassa. Hänen kirjoituksensa herättivät sen ajan taloustieteilijöiden, kuten William Beveridgen, huomion ja hän sai osallistua sodanjälkeisiin suunnitelmiin brittiläisen työllisyyspolitiikan ja hyvinvointivaltion kehittämisessä. Vuonna 1946 hän sai tutustua Saksan talouden jälleenrakentamiseen Britannian valvontakomission jäsenenä.[2]

Vuonna 1949 hänet kutsuttiin Britannian hiiliteollisuuden neuvonantajaksi, jossa toimessa hän vietti 20 vuotta[1]. Vuonna 1955 hän oli YK-tehtävissä Burmassa. Tuona aikana hän vakuuttui, ettei kehittynyt teknologia olisi oikea ratkaisu kehitysmaiden ongelmiin. Sen sijaan hän kannatti niin sanotun välivaiheen (engl. intermediate) teknologioiden edistämistä, jotka parantaisivat ihmisten elinoloja ruohonjuuritasolla. Hän kritisoi myös suurkaupungistumista ja kannatti hajautettua ja paikallista elinkeinopolitiikkaa kestävän kehityksen varmistamiseksi. Hänen ajatteluunsa vaikuttivat muun muassa buddhalaiset ja taolaiset ideat, joihin hän tutustui Aasian matkoillaan, Mahatma Gandhin väkivallattomuusliike, sekä hänen katolinen uskontonsa.[2]

Vuonna 1966 hän perusti the Intermediate Technology Development Group:in Lontoossa edistääkseen ideoitensa toteuttamista käytännössä.[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schumacher oli naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäisen vaimonsa Anna Maria Petersonin kuoltua 1960 hän avioitui Verena Rosenbergerin kanssa. Hänellä on kaksi poikaa ja kaksi tytärtä molemmista avioliitoista. Schumacher kuoli junamatkalla Romontin lähistöllä Sveitsissä.[2]

Pääteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nancy Jack Todd: E. F. Schumacher, an Appreciation People, Land and Community: The Collected E. F. Schumacher Society Lectures. 1997. The E. F. Schumacher Society. Viitattu 24. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  2. a b c d e Ernst Friedrich Schumacher 1911-1977 Science and Its Times. Viitattu 24. lokakuuta 2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]