Kansalaisfoorumi (puolue)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kansalaisfoorumi
Platforma Obywatelska

Platforma Obywatelska wordmark.svg

Perustettu 24. tammikuuta 2001
Johto Grzegorz Schetyna
Ideologia liberaalikonservatismi[1][2]
kristillisdemokratia[1]
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto[3]
Jäsenmäärä n. 17 000 (2015)[4]
Sejm[5]
138 / 460
Senaatti[6]
33 / 100
Euroopan parlamentti
19 / 51
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan kansanpuolue
Kotisivu www.platforma.org

Kansalaisfoorumi, joskus myös Kansalaisplatformi (puol. Platforma Obywatelska, PO) on puolalainen keskusta-oikeistolainen poliittinen puolue. Kansalaisfoorumi on Euroopan kansanpuolueen jäsen.

Ideologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laki ja oikeus -puolueeseen verrattuna Kansalaisfoorumia on pidetty enemmän liberaalina arvokysymyksissä ja talouspolitiikassa. Aatteellisesti Kansalaisfoorumi on liberaalimpi verrattuna Laki ja oikeus -puolueeseen, mutta sitä ei silti voida pitää varsinaisena liberaalipuolueena. Kansalaisfoorumi on muun muassa vastustanut aborttia ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa sekä ajanut uhkapelien kieltämistä. EU-myönteisenä puolueena Kansalaisfoorumi on puhunut euron käyttöönoton puolesta, mutta puolue ei ole antanut tarkkaa aikataulua Puolan mahdolliselle eurojäsenyydelle.[2]

Kansalaisfoorumin parlamentaarikot edustavat useita erilaisia aatemaailmoja. Osan voidaan esimerkiksi arvioida olevan hyvin lähellä Laki ja oikeus -puoluetta, kun taas osa edustaa keskustalaista siipeä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisfoorumi perustettiin vuonna 2001 Solidaarisuus-liikkeen oikeiston AWS-ryhmittymän hajoamisen myötä. Kansalaisfoorumi keräsi ryhmittymän vapaamielisen siiven ja Laki ja oikeus (puol. Prawo i Sprawiedliwość) konservatiivisen.

AWS:n johtajiin kuuluneet Andrzej Olechowski, Maciej Płażyński ja Donald Tusk perustivat Kansalaisfoorumin. Kaksi ensiksi mainittua erosivat kuitenkin nopeasti puolueesta, minkä jälkeen Tusk on ollut puolueen selkeä keulakuva. Vuoden 2001 parlamenttivaaleissa Kansalaisfoorumi sai 58 kaikkiaan 460 Sejmin edustajasta. Płażyński toimi Kansalaisfoorumin ensimmäisenä puheenjohtajana vuoteen 2003 asti, jolloin johtoon nousi Donald Tusk.

Vuoden 2005 presidentinvaaleissa Tusk oli Kansalaisfoorumin ehdokkaana. Hän sai vaalin toisella kierroksella 46,5 prosenttia äänistä ja hävisi Laki ja oikeus -puolueen Lech Kaczyńskille. Saman vuoden parlamenttivaaleissa Kansalaisfoorumi sai 138 paikkaa ja nousi Sejmin toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Kansalaisfoorumi jäi kuitenkin konservatiivisten puolueiden muodostaman hallituksen ulkopuolelle.

Vuoden 2007 vaaleissa Kansalaisfoorumi saavutti selkeän vaalivoiton saaden yli 41 % äänistä ja nousi Sejmin suurimmaksi puolueeksi.[7] Vuoden 2011 vaaleissa Kansalaisfoorumi menetti hiukan asemiaan, mutta säilyi Sejmin suurimpana puolueena saaden 39,18 % äänistä ja 207 paikkaa Sejmiin sekä 63 paikkaa senaattiin.[8] Tuskista tuli ensimmäinen kommunismiajan jälkeinen Puolan pääministeri, joka voitti toisen kauden pääministerinä. Kansalaisfoorumi jatkoi vaalien jälkeen hallituksessa yhdessä Puolan kansanpuolueen kanssa. Donald Tusk siirtyi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi vuonna 2014 ja Puolan pääministeriksi nousi Ewa Kopacz.[3]

Kansalaisfoorumin kahdeksanvuotinen valtakausi päättyi tappioon vuoden 2015 parlamenttivaaleissa, joissa Laki ja oikeus -puolue otti selvän vaalivoiton saaden yksin enemmistön Sejmiin. Kansalaisfoorumin aikana Puolan talous oli kasvanut selvästi, mutta puolue oli menettänyt kannatustaan skandaalien myötä, jotka antoivat siitä elitistisen kuvan.[9] Vaalitappion jälkeen Kansalaisfoorumi valitsi puolueen uudeksi puheenjohtajaksi ulkoministerinä aiemmin toimineen Grzegorz Schetynan tammikuussa 2016.[10]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sejmin vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

vuosi %-osuus ääniä paikkoja
2001 12,7 % 1 651 099
65 / 460
2005 24,1 % 2 849 259
133 / 460
2007 41,5 % 6 701 010
209 / 460
2011 39,2 % 5 629 773
207 / 460
2015 24,1 % 3 661 474
138 / 460

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Poland Parties and Elections in Europe. 2015. Viitattu 7.5.2015. (englanniksi)
  2. a b c Terry, Chris: Civic Platform (PO) demsoc.org. 13.5.2014. The Democratic Society. Viitattu 10.1.2016. (englanniksi)
  3. a b Nardelli, Alberto: Polish elections 2015: a guide to the parties, polls and electoral system The Guardian. 22.10.2015. Viitattu 6.1.2016. (englanniksi)
  4. Platforma Obywatelska traci swoich członków wMeritum.pl. 25.12.2015. Viitattu 4.7.2016. (puolaksi)
  5. Kluby i koła sejm.gov.pl. Sejm. Viitattu 9.1.2016. (puolaksi)
  6. Senatorowie: Kluby i koła senat.gov.pl. Puolan senaatti. Viitattu 9.1.2016. (puolaksi)
  7. Massive win for Polish opposition BBC News. 22.10.2007. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  8. Elections 2011 9.10.2011. PKW. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  9. Puola ampaisi oikealle ja kohti kirkkoa Iltalehti. 27.10.2015. Viitattu 6.1.2016.
  10. New leader for Poland's opposition PO party thenews.pl. 26.1.2016. Radio Poland. Viitattu 2.7.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]