Muuntohuume

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
JWH-018, yksi lukuisista synteettisistä kannabinoideista, jotka luotiin alun perin tutkimuskäyttöön.[1]
Hallusinogeenistä 25C-NBOMe-muuntohuumetta imeytettynä paperiin.
MPPP
MPTP

Muuntohuumeet tai design-huumeet ovat huumausaineiden erilaisia kokeellisia muunnoksia, joita saadaan alkuperäisen aineen kemiallista rakennetta muokkaamalla. Näin syntyy uusi aine, jonka farmakologiset ominaisuudet muistuttavat vanhempaa ainetta. Useat muuntohuumeet ovat alun perin tutkimuskemikaaleja, joita ei ole suunniteltu käytettäviksi päihteinä.[2][3]

Tutkimuskemikaalilla tarkoitetaan usein muuntohuumeita, mutta sillä voidaan tarkoittaa mitä tahansa lääkkeiden kehityksessä tai tieteellisen tutkimuksen apuaineina käytettäviä yhdisteitä. Tutkimuskemikaalien ensisijainen käyttötarkoitus on voinut olla täysin laillinen, mutta jossain vaiheessa yhdisteen soveltuvuus päihteeksi on selvinnyt, ja sitä on alettu väärinkäyttää.[2][4][5][6]

Muuntohuume on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella muotoiltu termi korvaamaan aiemmin käytössä olleita termejä ja kuvaamaan 2010-luvun taitteessa kiihtynyttä ilmiötä.[7][8] Kansainvälisesti samasta ilmiöstä käytetään termejä new psychoactive substances (NPS) (suom. uudet psykoaktiiviset aineet)[9][10] tai novel psychoactive substances (NPS) (suom. epätyypilliset psykoaktiiviset aineet).[11][12] NPS-termeillä viitataan kuitenkin vain sellaisiin päihteinä käytettäviin aineisiin, joita ei ole luokiteltu YK:n yleissopimuksissa huumausaineiksi.[13]

Ilmiön kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Tullilaboratorio tunnisti 85 erilaista muuntohuumetta. Näistä 43 oli sellaisia, joita ei ollut tavattu Suomessa aikaisemmin. Vuonna 2012 Tullilaboratorio tunnisti 98 erilaista muuntohuumetta, joista 38:aa ei ollut tavattu Suomessa aikaisemmin.[14] Vuonna 2013 noin sadan muuntohuumeaineen joukossa oli 20 aiemmin tunnistamatonta ainetta.[15] Vuonna 2014 uusia muuntohuumeita löydettiin noin kolmekymmentä.[16]

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen EMCDDA:n varhaisen varoituksen järjestelmä löysi 24 uutta ainetta vuonna 2009. Vuonna 2010 löydettiin 41 uutta ainetta; vuonna 2011 löydettiin 49 uutta ainetta; vuonna 2012 löydettiin 73 uutta ainetta; vuonna 2013 löydettiin 81 uutta ainetta ja vuonna 2014 löydettiin 101 uutta ainetta. Vuonna 2015 löydettiin 100 uutta ainetta, ja vuoden loppuun mennessä tarkkailussa oli yhteensä 560 muuntohuumeiksi luokiteltavaa yhdistettä.[17][18][19][20] Vertailun vuoksi YK:n yleissopimuksissa on luokiteltu 234 huumausainetta.[8]

Laillisuus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa uudet psykoaktiiviset aineet ovat laillisia, kunnes ne luokitellaan joko lääkkeiksi, kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi tai huumausaineksi. Luokituksia päivitetään säännöllisesti. Joulukuussa 2014 Suomen huumausainelakiin lisättiin uusi kategoria kuluttajamarkkinoilta kielletyt psykoaktiiviset aineet (KKP-aineet) ja aiemmin 153 lääkeaineiksi luokiteltua muuntohuumetta siirrettiin lääkelain piiristä KKP-aineiksi.[21] Alkuvuodesta 2015 KKP-aineiksi luokiteltiin 141 aiemmin kokonaan valvonnan ulkopuolella ollutta ainetta.[22] Syyskuussa 2015 lisättiin 65 uutta ainetta[23], ja huhtikuussa 2016 lisättiin 21 uutta ainetta ja lääkeluettelosta siirrettiin KKP-aineiksi mazatecinsalvia ja siaminkratomi.[24][25]

KKP-aineiden valmistus, maahantuonti, varastointi, myynnissä pitäminen ja luovuttaminen ovat kiellettyjä. Aineiden käyttöä tai hallussapitoa ei ole kielletty, mutta niistä voidaan tuomita tietyissä tilanteissa rangaistus laittomaan tuontitavaraan ryhtymisenä.[26][27]

Suomen huumausainelakia voidaan kuitenkin kiertää valmistamalla laittomaksi luokitellun aineen molekyylirakenteesta poikkeava aine substituutiota käyttäen, jolloin lopputuloksena voidaan saada alkuperäisen aineen ominaisuuksia muistuttava aine, jota kuitenkaan ei ole luokiteltu huumausaineeksi. Erilaisen molekyylirakenteen luomiseksi riittää yhden atomin vaihtaminen toiseksi. Tästä esimerkkinä voidaan pitää 2C-ryhmään kuuluvia psykedeelisiä fenetyyliamiineita 2C-B ja 2C-I. Nämä kaksi ovat molekyylirakenteeltaan lähes samanlaisia, poiketen rakenteellisesti ainoastaan siten, että 2C-B:ssä on yksi bromiatomi, kun taas 2C-I:ssä se on korvattu jodiatomilla. 2C-B ja 2C-I luokitellaan Suomessa huumausaineiksi.[28]

Vaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimukset muuntohuumeiden toksikologisista ja farmakologisista ominaisuuksista ovat usein puutteellisia tai niitä ei ole ollenkaan tehty, joten niiden vaikutuksia elimistöön ei tunneta. Tämä hankaloittaa myös yliannostustapauksissa sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden asianmukaista hoitoa. Vaikka olisi tiedossa yliannosteltu kemikaali, sille ei välttämättä ole kehitetty vastamyrkkyä, eikä kyseisen kemikaalin yliannostuksen hoitoon ole välttämättä tiedossa asianmukaisia hoitokeinoja.

Lisäksi näiden aineiden valmistusprosessissa saattaa olla puutteita, jolloin lopputuotteeseen voi jäädä jäämiä synteesissä käytetyistä kemikaaleista. Esimerkki tällaisesta muuntohuumeesta on MPPP. Sen synteesin sivutuotteena muodostuu herkästi MPTP-nimistä kemikaalia, joka aiheuttaa pysyviä Parkinsonin taudin kaltaisia oireita.[29]

Vaaratekijöitä ovat myös esimerkiksi jatkeaineet ja niiden ja itse vaikuttavan aineen keskinäinen määrällinen suhde. Tämä on tyypillinen vaaratekijä muidenkin laittomasti kaupattavien huumausaineiden kanssa. Käyttäjä ei näin ollen voi olla varma käyttämänsä aineen vahvuudesta, saati siitä että laittomasti ostettu huumausaine on varmasti sitä, jota hänelle on kaupattu. Esimerkkitapauksessa käyttäjälle on myyty 25I-NBOMe:tä virheellisesti LSD:nä, jotka kummatkin voidaan annostella imeytettynä paperilappuun eli niin kutsuttuun blotteriin. Nämä kaksi ainetta poikkeavat ominaisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan huomattavasti toisistaan. LSD:n yliannostuksen riski on hyvin vähäinen: potentiaalisesti tappava annos on kymmeniätuhansia kertoja suurempi kuin normaali käyttöannos.[30] Sen sijaan 25I-NBOMe voi jo tyypillisinä käyttöannoksina johtaa kuolemaan.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Legalize Marijuana, Says Inventor of 'Spice' Chemicals ABC News 7.6.2011.
  2. a b Surakka, Veli-Matti: Tutkimuskemikaalit Päihdelinkki. 20.12.2010. A-klinikkasäätiö.
  3. Designer drugs: a medicinal chemistry perspective Annals of the New York Academy of Sciences (Impact Factor: 4.38). 11/2011; 1248:18-38. DOI: 10.1111/j.1749-6632.2011.06199.x
  4. In Quest for 'Legal High,' Chemists Outfox Law The Wall Street Journal 30.10.2010
  5. Legal highs: the dark side of medicinal chemistry David Nichols, 5 January 2011, Nature 469, 7 (2011), doi:10.1038/469007a
  6. Muuntohuumeet - mitä ne ovat? Irti 1/2014, Irti Huumeista ry
  7. Muuntohuume 25.2.2011, Mikko Salasuo, City.fi.
  8. a b Ajankohtaista huumausainelainsäädännössä: kuluttajamarkkinoilta kielletyt psykoaktiiviset aineet Sic! 1/2015.
  9. What are new psychoactive substances? EMCDDA 14.3.2016, Youtube.com
  10. What are NPS? UNODC Early Warning Advisory on New Psychoactive Substances.
  11. Novel psychoactive substances (designer drugs): overview and pharmacology of modulators of monoamine signaling. Swiss Medical Weekly 12.1.2015.
  12. Novel Psychoactive Substances - Classification, Pharmacology and Toxicology ISBN: 978-0-12-415816-0.
  13. Myrkytyskuolemat ovat vähentyneet, lääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy Suomen Lääkärilehti 48/2015.
  14. Asiantuntija: Muuntohuumeet pelottavat käyttäjiäkin Yle 29.5.2013
  15. Huumeiden nettikaupan kasvu lisää salakuljetusta Helsingin Sanomat 9.2.2014.
  16. Tulli oudon tilanteen edessä: Laki sallii huumaavan aineen luovuttamisen tilaajalle MTV 02.08.2015.
  17. Drugs unlimited: how I created my very own legal high The Guardian 31.10.2013.
  18. EMCDDA–Europol 2013 Annual Report on the implementation of Council Decision 2005/387/JHA
  19. New psychoactive substances in Europe. An update from the EU Early Warning System EMCDDA, March 2015.
  20. ”Minulle on myyty ihan muuta kuin mitä olen luullut ostavani” – Tor-verkkoa hyödyntävä suomalaishanke ajaa muuntohuumeille testautuspalvelua Helsingin Sanomat 28.7.2016.
  21. Hys hys – olivatko muunto­huumeet laillisia? 1.9.2015 yle.fi, viitattu 1.10.2015.
  22. Muuntohuumeita koskeva lainsäädäntö uudistui Haaste 1/2015.
  23. Asetus kieltää 65 uutta muuntohuumetta Tiedote 10.9.2015, Sosiaali- ja terveysministeriö.
  24. Asetus kieltää 23 uutta muuntohuumetta Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 10.3.2016.
  25. Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta 166/2016 Finlex - sähköinen säädöskokoelma.
  26. Rikoslaki Rikoslaki 44 luku, 5 a § Kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen kiellon rikkominen Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex.
  27. Rikoslaki 46 luku, 6 § Laiton tuontitavaraan ryhtyminen Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex.
  28. Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista Finlex 28.8.2008/543.
  29. Are research chemicals safe to ingest? Erowid.org. Viitattu 19.1.2008. (englanniksi)
  30. Kappale 1. Synteettiset ja kasveista saatavat huumeet Psykoaktiiviset aineet, Keskeneräinen versio 0.5, viimeksi päivitetty: 20.11.1996

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]