Ruotsin valtiopäivävaalit 2022

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin valtiopäivävaalit 2022
Ruotsi
2018 ←
11. syyskuuta 2022 → 2026

Kaikki 349 paikkaa valtiopäiville
175 paikkaa tarvitaan enemmistöön
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Magdalena Andersson in 2022 (cropped).jpg Jimmie.widar.jan.2022-04-05.1155553.light (cropped).jpg EPP Congress - Day 1 (52112626854) (cropped).jpg
Johtaja Magdalena Andersson Jimmie Åkesson Ulf Kristersson
Puolue Sosiaalidemokraatit Ruotsidemokraatit Maltilliset
Johtaja alkaen 4. marraskuuta 2021 7. toukokuuta 2005 1. lokakuuta 2017
Paikkoja jälkeen Nousua 107 Nousua 73 Laskua 68
Äänet 1 964 474 1 330 325 1 237 428
Kannatus 30,3 % 20,5 % 19,1 %

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
  Nooshi Dadgostar - 42794852001 (cropped) 2.jpg Annie Lööf, RD Frågestund 210211 (cropped).jpg Ebba Busch Thor Almedalen 2018 (43242646171) (cropped).jpg
Johtaja Nooshi Dadgostar Annie Lööf Ebba Busch
Puolue Vasemmisto Keskusta Kristillisdemokraatit
Johtaja alkaen 31. lokakuuta 2020 23. syyskuuta 2011 25. huhtikuuta 2015
Paikkoja jälkeen Laskua 24 Laskua 24 Laskua 19
Äänet 437 050 434 945 344 025
Kannatus 6,7 % 6,7 % 5,3 %

  Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue
  Swedish Green Leadership as of 2021.jpg
Johan Pehrson 2022 Stockholm 04 (cropped).jpg
Johtaja Per Bolund
Märta Stenevi
Johan Pehrson
Puolue Vihreät Liberaalit
Johtaja alkaen 31. tammikuuta 2021 8. huhtikuuta 2022
Paikkoja jälkeen Nousua 18 Laskua 16
Äänet 345 712 298 542
Kannatus 5,1 % 4,6 %

Swedish General Election 2022.svg


Pääministeri ennen vaaleja

Magdalena Andersson
Sosiaalidemokraatit

Uusi pääministeri

tiedotetaan myöhemmin

Ruotsin valtiopäivävaalit 2022 järjestettiin 11. syyskuuta 2022, ja niissä valittiin 349 kansanedustajaa valtiopäiville vaalikaudeksi 2022–2026.[1][2] Alustavan vaalituloksen mukaan ruotsidemokraattien, maltillisen kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja liberaalien muodostama oikeistoblokki on saamassa valtiopäiville kolmen paikan enemmistön ja yhteensä 176 paikkaa. Sosialidemokraattinen pääministeri Magdalena Andersson erosi torstaina 15. syyskuuta 2022. Uuden hallituksen muodostajana toimii maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson.[3] Hallitusneuvotteluissa ovat mukana kaikki oikeistoblokin puolueet.[4]

Taustat ja vaalijärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on käytössä valtakunnallinen 4 % vaalikynnys, eli puolueen tulee saada valtakunnallisesti vähintään 4 % kaikista äänistä. Tästä voidaan poiketa ainoastaan, mikäli puolue saa 12 % kannatuksen yhdessä vaalipiirissä. Maassa käytetään suljettua listavaalitapaa.[5]

Äänioikeus on kaikilla vähintään 18-vuotiailla Ruotsin kansalaisilla, jotka ovat joskus olleet kirjoilla maan verojärjestelmässä (Skatteverket). Ulkomailla asuvien ruotsalaisten tulee ilmoittautua viranomaisille viimeistään 10 vuoden välein säilyttääkseen äänioikeutensa.[6]

Ehdokkaaksi voivat asettua kaikki äänioikeutetut, jotka ovat etukäteen ilmoittaneet halunsa asettua ehdolle.[7]

Vaaliväittelyitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä Järjestäjä Osallistujat Lähde
2.9.2022 Sveriges Radio Valtiopäivien puolueiden puheenjohtajat [8]
16.8.2022 Expressen Valtiopäivien puolueiden puheenjohtajat [9]
7.9.2022 SVT Magdalena Andersson ja Ulf Kristersson [10]
17.8.2022 Aftonbladet Valtiopäivien puolueiden puheenjohtajat [11]
28.8.2022 SVT Mikael Damberg (S), Elisabeth Svantesson (M), Oscar Sjöstedt (SD), Martin Ådahl (C), Ali Esbati (V), Jakob Forssmed (KD), Mats Persson (L) ja Janine Alm Ericson (MP). [12]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaliviranomainen joutui useiden kyberhyökkäysten kohteetksi. Tämä näkyi teknisinä vaikeuksina vaali-iltana.[13][14]

Ulkomailta tulleet ja vaaliviikonloppuna annetut ennakkoäänet laskettiin vasta 14. syyskuuta.[15]

Puolue Äänet Osuus äänistä (%) Voitetut paikat
S 1 964 474 30,3 107
SD 1 330 325 20,5 73
M 1 237 428 19,1 68
C 434 945 6,7 24
V 437 050 6,7 24
KD 345 712 5,3 19
MP 329 242 5,1 18
L 298 542 4,6 16
Muut 100 076 1,5 0
Hyväksyttyjä ääniä 6 477 794
Hylättyjä ääniä 69 831
Annettuja ääniä 6 547 625
Äänioikeutettuja 7 775 390
Lähde:[16][17]

Tulosten arviointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin vaalien tulos oli ennätyksellisen tiukka. Valtaan pyrkivien blokkien ero ratkaistiin myöhäisten ennakkoäänien ja ulkomaanäänien peursteella ja lopullinen tulos varmistui vaalipäivän jälkeen keskiviikkona 14. syyskuuta. Vaalien suurin voittaja oli Ruotsidemokraatit, joka lisäsi kannatustaan erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja pienillä paikkakunnilla. Göteborgin yliopiston professori Jonas Hinnforsin mukaan ruotsidemokraatit ja sosiaalidemokraatit olivat vaaleissa osapuilleen yhtä suosittuja työväestöön kuuluvien äänestäjien keskuudessa. Sosiaalidemokraattien uudet äänestäjät keskittyivät pääosin suurkaupunkeihin, mikä vahvisti puolueen kehitystä keskiluokan virkamiespuolueeksi.[18] Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Buschin mukaan kansa äänesti vaaleissa vallanvaihdon puolesta.[19]

Oikeistohallituksen muodostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torstaina 15. syyskuuta valtiopäivävaalit voittaneet keskusta-oikeistolaiset puolueet aloittivat hallitusneuvottelut. Hallitusneuvotteluissa ovat mukana kaikki oikeistoblokin puolueet eli Ruotsidemokraatit, Maltillinen kokoomus, Kristillisdemokraatit ja Liberaalit.[4]

Partiet Nyans[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin vaaleissa 2022 muslimiäänestäjiä tavoitellut Partiet Nyans sai runsaasti ääniä lähiöissä. Puolue sai esimerkiksi Malmön Rosengårdissa 28 prosenttia ja Tukholman Rinkebyssä 22 prosenttia äänistä. Aikaisemmin äänestysalueet ovat olleet sosiaalidemokraattien valta-aluetta. Partiet Nyans ajoi vaaleissa avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa, islamin profeetta Muhammedia esittävien pilakuvien kieltoa, naisten ja miesten erillisiä vuoroja uimahalleihin sekä vastusti huntukieltoa. Puolue on myös ajanut profeetta Muhammedin pilkkaamista viharikokseksi ja Koraanin polttokieltoa. Puolue on ajanut muslimien ja afroruotsalaisten määrittelyä viralliseksi vähemmistöryhmäksi ja islamofobian määrittelyä rikokseksi. Puolueen johtaja Mikail Yükselillä on yhteyksiä turkkilaiseen Harmaat sudet -äärijärjestöön.[20]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kalender över kommande valår val.se. Viitattu 18.3.2021. (ruotsiksi)
  2. Det svenska valsystemet 2022. informationsverige.se. Viitattu 24.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson jätti eropyyntönsä Ilta-Sanomat. 15.9.2022. Viitattu 15.9.2022.
  4. a b Oikeistonelikko aloittanut hallitusneuvottelut Yle. 15.9.2022. Viitattu 15.9.2022.
  5. 7 asiaa, jotka sinun täytyy tietää Ruotsin vaaleista: Ennakkoääntään voi muuttaa, jos alkaa kaduttaa 7.9.2018. MTV Uutiset. Viitattu 24.1.2022.
  6. Äänioikeus Ruotsissa 2022. norden.org. Viitattu 24.1.2022.
  7. För dig som kandiderar i ett val val.se. Viitattu 24.1.2022. (ruotsiksi)
  8. Slutdebatten – Ekots stora debatt mellan partiledarna - Val 2022 2.9.2022. Sveriges Radio. Viitattu 3.9.2022. (ruotsiksi)
  9. Partiledarna inför debatten: ”Avgörande för Sverige” Expressen. 16.8.2022. Viitattu 3.9.2022. (ruotsiksi)
  10. Val 2022: Alla viktiga datum Morgon-Tidningen. 15.8.2022. Viitattu 3.9.2022. (ruotsiksi)
  11. Se hela Aftonbladets partiledardebatt här Aftonbladet. 17.8.2022. Viitattu 3.9.2022. (ruotsiksi)
  12. Ekonomidebatt: Agenda special 28.8.2022. SVT Play. Viitattu 3.9.2022. (ruotsiksi)
  13. Flera cyberattacker mot Valmyndigheten Sveriges Radio. 12.9.2022. Viitattu 14.9.2022. (ruotsiksi)
  14. Cyberattacker mot Valmyndigheten Dagens industri. 11.9.2022. Viitattu 14.9.2022. (ruotsiksi)
  15. Ruotsin vaalien tulos voi mennä vielä uusiksi – tästä on kyse "keskiviikkoäänissä" Iltalehti. 11.9.2022. Viitattu 14.9.2022.
  16. Valresultat 2022 – för riksdagsvalet, region- och kommunval valresultat.svt.se. Viitattu 14.9.2022. (ruotsiksi)
  17. Fördelning av mandat i riksdagen och fastställande av vilka kandidater som har valts till ledamöter och ersättare (s. 1) 17.9.2022. Valmyndigheten. Viitattu 21.9.2022. (ruotsiksi)
  18. Nurminen, Jussi: Ruotsin vaalien tilanne on niin tiukka, että tulosta joudutaan jännittämään torstaihin Yle. 13.9.2022. Viitattu 15.9.2022.
  19. Reunamäki, Ilmari: Ruotsin kansa äänesti vallanvaihdon puolesta Yle. 14.9.2022. Viitattu 15.9.2022.
  20. Sippola, Jussi: Ruotsin vaali­tulokseen kätkeytyi uutinen, joka on jäänyt vähälle huomiolle Helsingin Sanomat. 14.9.2022. Viitattu 18.9.2022.