Johan Pehrson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johan Pehrson
Pehrson vuonna 2022.
Pehrson vuonna 2022.
Työmarkkina- ja integraatioministeri
Kristerssonin hallitus
18. lokakuuta 2022 –
Edeltäjä Eva Nordmark (työ)
Anders Ygeman (integraatio)
Liberaalien puheenjohtaja
8. huhtikuuta 2022–
Edeltäjä Nyamko Sabuni
Liberaalien ryhmänjohtaja valtiopäivillä
2019–2022
2006–2014
Valtiopäiväedustaja
Örebron vaalipiiri
2018–
1998–2015
Henkilötiedot
Syntynyt8. toukokuuta 1968 (ikä 55)
Ruotsi Örebro, Ruotsi
Kansalaisuus ruotsalainen
Ammatti juristi, poliitikko
Puoliso Marie Brodin
Lapset 4[1]
Tiedot
Puolue liberaalit
Tutkinnot Uppsalan yliopisto

Johan Pehrson (s. 8. toukokuuta 1968 Örebro, Ruotsi[2]) on ruotsalainen liberaalin puolueen poliitikko, puolueensa nykyinen puheenjohtaja huhtikuusta 2022 sekä Ruotsin työ- ja integraatioministeri lokakuusta 2022. Hän on istunut valtiopäivillä vuosina 1998–2015 ja uudelleen vuodesta 2018 sekä toiminut puolueensa ryhmänjohtajana valtiopäivillä vuosina 2006–2014 sekä 2019–2022.[3]

Tausta ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pehrson syntyi vuonna 1968 Örebrossa. Hänen isänsä toimi virkamiehenä ja äiti hopeaseppänä. Hän kävi Risbergskan koulua, jossa hän valitsi lukiossa talouslinjan ja valmistui vuonna 1987. Tämän jälkeen hän alkoi opiskelemaan oikeustiedettä Uppsalan yliopistossa, josta hän valmistui juristiksi vuonna 1996. Lisäksi hänellä on diplomi King's Collegesta vuodelta 1995. Valmistuttuaan Pehrson on työskennellyt mm. Suomen asioista vastaavassa Finlandsdepartementetissa poliittisena asiantuntijana.[4]

Asevelvollisena Pehrson palveli 15 kuukautta. Hän on sanonut, että olisi halunnut jäädä armeijan palvelukseen.[5]

Pehrson asuu avopuolisonsa, Marie Brodinin, kanssa Örebrossa. Hänellä on neljä lasta, joista enää kaksi asuu kotona.[6]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pehrson liittyi jo opiskeluaikoinaan liberaaleihin ja toimi sen nuorisojärjestön 2. varapuheenjohtajana vuosina 1991–1993.[4]

Pehrson valittiin ensimmäisen kerran valtiopäiville vuonna 1998, jolloin hän edusti Örebron vaalipiiriä. Hänen edustajanuransa katkesi vuonna 2015, kun Pehrson siirtyi elinkeinoelämään ja perusti yrityksen yhdessä vanhojen ystäviensä kanssa. hän palasi valtiopäiville vuonna 2018.[7]

Vuosina 2001–2002 toimi puolueensa, joka vielä tuossa vaiheessa oli nimeltään Folkpartiet, puoluesihteerinä.[4]

Pehrson nousi puolueensa virkaatekeväksi puheenjohtajaksi 8. huhtikuuta 2022, kun puheenjohtaja Nyamko Sabuni erosi.[8] Puolue päätti, että Pehrson johtaa liberaalit syksyn valtiopäivävaaleihin, jonka jälkeen uusi puheenjohtaja valitaan ylimääräisessä puoluekokouksessa.[9]

Pehrson on onnistunut nostamaan puolueensa kannatuksen 4 %:sta, joka on valtiopäivävaalien äänikynnys, yli 5 %:iin.[10] Aloittaessaan puheenjohtajana huhtikuussa 2022 Pehrson sanoi, että pyrkii tuplaamaan puolueen kannatuksen vaaleihin mennessä.[11][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Zangana, Beri: Johan Pehrson ersätter Nyamko Sabuni: Gör det för att jag älskar Sverige Aftonbladet. 8.4.2022. Viitattu 9.4.2022. (ruotsiksi)
  2. Allt du inte visste att du ville veta om Johan Pehrson Expressen. 1.9.2022. Viitattu 3.9.2022. (ruotsiksi)
  3. Johan Pehrson Nationalencyklopedin. Viitattu 9.4.2022. (ruotsiksi)
  4. a b c Johan Pehrson (L) - Riksdagen 2022. Riksdagsförvaltningen. Viitattu 4.9.2022. (ruotsiksi)
  5. Nya partiledaren Johan Pehrson (L): ”Jag skulle ha stannat” Altinget.se. Viitattu 4.9.2022. (ruotsiksi)
  6. a b Johan Pehrson: ”Jag är så otroligt medel som man kan bli” Aftonbladet. 11.7.2022. Viitattu 4.9.2022. (ruotsiksi)
  7. Johan Pehrson Örebro län. Viitattu 4.9.2022. (ruotsiksi)
  8. Johan Pehrson (L) tar över efter Sabuni Sveriges Radio. 8.4.2022. Viitattu 4.9.2022. (ruotsiksi)
  9. Johan Pehrson tar över som ny partiledare för Liberalerna SVT Nyheter. 8.4.2022. Viitattu 4.9.2022. (ruotsiksi)
  10. Ruotsin liberaalipuolueen puheenjohtaja: Jengirikollisuuden leviäminen Ruotsin ulkopuolelle on suuri riski – ”Jengeissä olevat ihmiset ovat rahan perässä” Helsingin Sanomat. 10.7.2022. Viitattu 4.9.2022.
  11. Nye L-ledarens tuffa uppgift: Dubbla stödet Expressen. 8.4.2022. Viitattu 4.9.2022. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]