Uppsalan yliopisto
| Uppsalan yliopisto | |
|---|---|
| Uppsala universitet | |
 |
|
 Vuonna 1841 valmistunut, uusrenessanssia edustava yliopiston päärakennus, jonka suunnitteli arkkitehti Herman Holmgren. |
|
|
|
|
|
|
|
| Motto | Gratiae veritas naturae (Totuus Jumalan armosta ja luonnosta) |
| Perustettu | 1477 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Budjetti | 6,75 miljardia Ruotsin kruunua |
| Rehtori | Eva Åkesson |
| Henkilökunta | 7 083 (2017) |
| Opiskelijoita | 41 470 (2016) |
| Sijainti | Uppsala, Ruotsi |
| Yhteistyö | Coimbra-ryhmä |
| Sivusto | www.uu.se |
Uppsalan yliopisto (ruots. Uppsala universitet) on Uppsalan kaupungissa Ruotsissa sijaitseva julkinen yliopisto. Se on perustettu vuonna 1477 ja on siten Pohjoismaiden vanhin yliopisto.[1] Yliopistojen välisessä vertailussa Uppsalan yliopisto on toistuvasti valittu Pohjoismaiden parhaimmaksi yleisyliopistoksi ja omaa pitkän historian Nobel-palkittujen tutkijoiden yliopistona.[2][3] Uppsalan yliopistossa ovat työskennelleet myös monet tunnetut ruotsalaistutkijat, kuten kasvitieteilijä Carl von Linné ja celsius-asteikon kehittänyt Anders Celsius.[4][5]
Uppsalan yliopistossa on yhdeksän tiedekuntaa, joissa opiskeli vuonna 2017 noin 41 500 opiskelijaa. Kooltaan yliopisto on rekisteröityjen opiskelijoiden määrässä mitattuna Ruotsin kolmanneksi suurin, sijoittuen Tukholman yliopiston ja Göteborgin yliopiston taakse.[6] Valtaosa Uppsalan yliopiston opiskelijoista opiskelee Uppsalan kaupungissa, mutta yliopisto toimii myös Gotlannin saarella, Visbyn kaupungissa, jonka korkeakoulu liitettiin osaksi yliopistoa vuonna 2013.[7]
Eurooppalaisista yliopistoista Uppsalan yliopisto on osa Coimbra-ryhmää, joka koostuu pääasiassa vanhemmista ja kansainvälisesti hyvin menestyneistä yliopistoista.[8] Uppsalan yliopistolla on ollut 2000-luvulla myös useita kahdenvälisiä kumppanuussopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa, joihin ovat lukeutuneet muun muassa Harvardin yliopisto ja Cornellin yliopisto.[9][10] Kumppanuussopimukset ovat mahdollistaneet vaihto-opiskelijoiden liikkumisen yliopistojen välillä.[11]
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ajatus yliopiston perustamisesta Pohjoismaihin syntyi arkkipiispa Jakob Ulvsson toimesta. 1400-luvun aikana Ruotsissa oli tehty useita päätöksiä koulutuksen keskittämiseksi Uppsalaan ja kesällä 1476 paavi Sixtus IV:lle lähetettiin virallinen pyyntö yliopiston perustamiseksi. Lupa yliopiston perustamiseen saatiin paavin bullan muodossa 27. helmikuuta 1477 ja jo samana syksynä yliopistossa aloitettiin luennot filosofiasta, juridiikasta ja teologiasta.[12]
Kun yliopiston kantavana voimana toiminut Ulvssons kuoli vuonna 1515, hiljeni yliopiston toiminta huomattavasti 1500-luvulla. Eerik XIV ja Juhana III ryhtyivät yksittäisiin toimiin yliopiston toiminnan elvyttämiseksi, saavuttamatta kuitenkaan mainittavaa menestystä. Vuoden 1593 Uppsalan kokouksessa yliopiston toiminnan uudistamisesta tehtiin periaatepäätös, mutta ensimmäinen dokumentti toiminnan uudistamisesta allekirjoitettiin vasta vuonna 1595.
Yliopiston nousu merkittäväksi tiedekeskukseksi alkoi 1620-luvulla, kun Kustaa II Aadolf antoi yliopistolle merkittävän lahjoituksen, jolla toimintaa ja opiskelijoiden määrää oli mahdollista nopeasti kasvattaa. 1630-luvulle tultaessa yliopistossa opiskeli lähes tuhat opiskelijaa. Professori Olof Rudbeckin aikana Uppsalaan perustettiin kasvitieteellinen puutarha ja Gustavianumia laajennettiin anatomisia tutkimuksia varten.
1640-luvulla yliopistossa aloitettiin edelleen käytössä oleva osakunta-järjestelmä, jossa opiskelijat jakaantuvat yhdistyksiin kotikaupunkinsa perusteella. Virallisesti yliopisto tunnusti osakuntien olemassaolon vuonna 1663, jolloin jokaiselle osakunnalle asetettiin professori, joka tarkkaili ja oli vastuussa osakunnan toiminnasta.
1700-luvulla Uppsalan yliopisto nimitti Anders Celsiuksen astronomian professoriksi ja Carl von Linnén lääketieteen professoriksi. Se että luonnontieteistä tunnettu Linné nimitettiin lääketieteen professoriksi, ei ollut yllättävää, sillä 1700-luvulla luonnontieteet ja lääketiede kuuluivat käytännössä samaan tieteenalaan.
1800-luvulla yliopisto laajeni nopeasti, kun yliopistonkirjasto Carolina Rediviva, observatorio sekä kemianlaitos valmistuivat. Myös osakunnat laajentuivat ja alkoivat rakentaa omia opiskelijatoimintaan soveltuvia rakennuksiaan. Samalla opiskelijaelämä vapautui ja muun muassa opiskelijalaulut yleistyivät. 1870-luvulla myös naisille sallittiin pääsy yliopistoon ja ensimmäinen nainen, Betty Pettersson, kirjautui yliopistoon vuonna 1872.
Tultaessa 1900-luvulle yliopiston opiskelijamäärä alkoi kasvaa nopeasti ja myös opetattavien aineiden määrä lisääntyi. Siinä missä 1880-luvulla yliopistossa oli 1 500 opiskelijaa, oli määrä kolminkertaistunut 4 500 opiskelijaan vuonna 1945. Uusina aineina yliopistossa alettiin opettamaan arkeologiaa, taidehistoriaa ja useita kieliä. Filosofinen tiedekunta puolestaan jakaantui luonnontieteelliseen, humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Myös opiskelijoiden määrä jatkoi kasvuaan, nousten 1960-luvun aikana 8 000 opiskelijasta 21 000 opiskelijaan. Tänä päivänä Uppsalan yliopistossa opiskelee noin 40 000 opiskelijaa.[13][14]
Opiskelijaelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiallisesti yliopiston opiskelijat on jaettu opiskelijoiden kotikuntien perusteella osakuntiin. Ruotsissa järjestelmä on käytössä pelkästään Lundin ja Uppsalan yliopistoissa, eikä osakuntiin kuuluminen ole enää vuoden 2010 jälkeen ollut pakollista. Myöskään kotikunta ei ole enää rajoittava tekijä, vaan jokainen opiskelija voi valintansa mukaan kuulua yhteen tai useampaan osakuntaan.[15] Jäsenyyden vastikkeena osakunnat järjestävät opiskelijatapahtumia ja voivat auttaa esimerkiksi opiskelija-asunnon löytämisessä.
Osakuntien määrä on vaihdellut eri vuosisatoina, mutta tällä hetkellä toiminnassa on 13 eri osakuntaan, joiden kaikkien historia ylettyy 1700-luvulle. Historian aikana pienemmät osakunnat ovat kuitenkin yhdistyneet keskenään.[16]
Uppsalan yliopiston aktiivisia osakuntia ovat:
|
|
Tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uppsalan yliopistossa toimii yhdeksän tiedekuntaan, jotka jaetaan kolmeen tieteenalaan (ruots. vetenskapsområden), joita johtavat omat rehtorinsa. Jokainen tiedekunta koostuu instituutioista, jotka vastaavat tiedekunnan hallinnoinnista. Instituutioiden määrä tiedekuntien välillä eroaa kuitenkin suuresti, ja esimerkiksi oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa instituutioita on vain yksi. Luonnontieteellisessä- ja teknillisessä tiedekunnassa instituutioita on puolestaan siinä määrin, että ne on jaettu erillisiin osiin (ruots. sektionen), joita hallitaan erikseen.[17]
Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teologinen tiedekunta
- Oikeustieteellinen tiedekunta
- Historiallis-filosofinen tiedekunta
- Kielitieteellinen tiedekunta
- Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
- Kasvatustieteellinen tiedekunta
Lääketieteen ja farmasian tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lääketieteellinen tiedekunta
- Farmasian tiedekunta
Luonnontieteellinen- ja teknillinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Luonnontieteellinen- ja teknillinen tiedekunta
Tunnettuja henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiansa aikana Uppsalan yliopistossa on työskennellyt ja opiskellut useita tunnettuja henkilöitä. Yliopiston tutkijoista yhdeksän ja alumneista viisi on saanut Nobelin palkinnon. Lisäksi yliopistossa ovat opiskelleet Ruotsin kuninkaalliset, kuten kruunuprinsessa Victoria. Myös monet kansainvälisesti tunnetut henkilöt, kuten YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan ja Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela, ovat olleet yliopiston kunniatohtoreina. Suomalaisista Uppsalan yliopistossa ovat väitelleet muun muassa Arno Kasvi ja Janne Holmén.
Professorit ja tutkijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olof Rudbeck (1630–1702) – anatomi
- Anders Celsius (1701–1744) – astronomi
- Carl von Linné (1707–1778) – kasvitieteilijä
- Erik Gustaf Geijer (1783–1847) – historioitsija
- Allvar Gullstrand (1862–1930)
- Nathan Söderblom (1866–1931)
- Axel Hägerström (1868–1939) – filosofi
- Ernst Trygger (1857–1943) – oikeustieteilijä, pääministeri
- Robert Bárány (1876–1936)
- The Svedberg (1884–1971)
- Manne Siegbahn (1886–1978)
- Östen Undén (1886–1974) – yliopiston kansleri, ulkoministeri
- H.S. Nyberg (1889–1974) – seemiläisten kielten asiantuntija
- Alva Myrdal (1902–1986)
- Arne Tiselius (1902–1971)
- Hugo Theorell (1903–1982)
- Ingemar Hedenius (1908–1982) – filosofi
- Kai Siegbahn (1918–2007)
- Hans Rosling (1948–2017) – lääketieteilijä
Alumnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johan Oxenstierna (1612–1657) – valtakunnanmarsalkka
- Magnus Gabriel De la Gardie (1622–1686) – drotsi
- Carl Michael Bellman (1740–1795) – skaldi
- Carl Jonas Love Almqvist (1793–1866)
- Lars Levi Læstadius (1800–1861) – pappi, kasvitieteilijä ja herätysliikkeen johtaja
- Gunnar Wennerberg (1817–1901) – skaldi, opetusministeri ja maaherra
- Salomon Eberhard Henschen (1847–1930), kasvitieteilijä ja neurologi
- August Strindberg (1849–1912) – kirjailija ja kuvataiteilija
- Svante Arrhenius (1859–1927)
- Hjalmar Branting (1860–1925), pääministeri
- Gustaf Fröding (1860–1911) – kirjailija ja runoilija
- Erik Axel Karlfeldt (1864–1931)
- Yngve Larsson (1881–1977) – poliitikko
- Pär Lagerkvist (1891–1974)
- Per Jacobsson (1894–1963) – pääjohtaja Kansainvälinen valuuttarahasto
- Karin Boye (1900–1941) – kirjailija
- Dag Hammarskjöld (1905–1961)
- Hannes Alfvén (1908–1995)
- Sverker Åström (1915-2012) – YK-diplomaatti
- Sture Linnér (1917–2010) – YK-diplomaatti
- Tage Danielsson (1928–1985) – kirjailija ja koomikko
- Hans Blix (syntynyt 1928) – ulkoministeri, IAEA:n puheenjohtaja
- Jan Mårtenson (född 1933) – YK:n varapääsihteeri
- Anna Lindh (1957–2003) – ulkoministeri
- Fredrik Lindström (syntynyt 1963) – lingvisti, koomikko
- Thomas Östros (syntynyt 1965) – elinkeinoministeri
- Anders Borg (syntynyt 1968) – valtionvarainministeri
- Nyamko Sabuni (syntynyt 1969) – tasa-arvoministeri
Menestys yliopistovertailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopistojen välistä paremmuusjärjestystä kuvaavilla yliopistorankinglistoilla Uppsalan yliopisto on toistuvasti valittu Pohjoismaiden parhaimmaksi yleisyliopistoksi, jonka edelle on päässyt useimmiten vain lääketieteeseen erikoistunut Karoliininen instituutti. Vuoden 2019 Times Higher Education-vertailussa Uppsalan yliopisto sijoittui sijalle 87 parhaimpana pohjoismaisena yleisyliopistona. Myös maailman viidensadan huippuyliopiston Shanghai-yliopistovertailussa Uppsalan yliopisto ylsi vuonna 2014 sijaluvulle 60.[18]
Tarkastellessa tuloksia instituutiokohtaisesti, on Uppsalan yliopisto menestynyt Urankin yliopistovertailussa parhaiten kauppatieteissä, oikeustieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa Uppsalan yliopisto valittiin Ruotsin parhaimmaksi kaupallisen alan oppilaitokseksi Tukholman kauppakorkeakoulun edelle. Oikeus- ja yhteiskuntatieteissä Uppsalan yliopisto otti niin ikään ensimmäisen sijan, sijoittuen Lundin yliopiston edelle.[19]
Eurooppalaisten yliopistojen joukossa Uppsalan yliopisto sijoittui vuonna 2019 Times Higher Educationin vertailussa sijalle 30. Vertailuun sisältyi noin 500 yliopistoa, joista Helsingin yliopisto parhaimpana suomalaisena yliopistona sijoittui sijalle 36. Muita pohjoismaisia yliopistoja listan 50 parhaan joukossa olivat Karoliininen instituutti sijalla 11, Lundin yliopisto sijalla 35, Kööpenhaminan yliopisto sijalla 45, Oslon yliopisto sijalle 49 ja Aarhusin yliopisto sijalla 50.[20]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uppsalan yliopisto Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ridder-Symoens, Hilde de. (2003) (englanniksi). A History of the University in Europe. Cambridge University Press. s. 84
- ↑ Katso kappale "Menestys yliopistovertailuissa"
- ↑ https://www.uu.se/en/about-uu/history/nobel-prizes/
- ↑ https://www.uu.se/om-uu/historia/linne/
- ↑ https://www.uu.se/om-uu/historia/celsius/
- ↑ Universitetskanslersämbetet, SCB. (2018) (ruotsiksi). Sveriges officiella statistik: Statistiska Meddelanden UF 20 SM 1801. s. 19
- ↑ https://www.campusgotland.uu.se/nyheter/artikel/?id=2904&area=19&typ=artikel&lang=sv
- ↑ https://www.coimbra-group.eu/
- ↑ http://www.uu.se/nyheter-press/pressmeddelanden/pressmeddelande-visning/?id=3166&na=vanligt
- ↑ https://uu.moveon4.de/publisher/details/3/819/eng
- ↑ https://www.uu.se/student/utlandsstudier/utbytesstudier/
- ↑ https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/uppsala-universitet
- ↑ https://www.uu.se/om-uu/historia/kort-historik/
- ↑ https://www.uu.se/om-uu/historia/viktiga-artal/
- ↑ https://www.kuratorskonventet.se/historia
- ↑ https://www.kuratorskonventet.se/projects
- ↑ https://mp.uu.se/web/info/vart-uu/orgstyr/inst-enh-v-omr
- ↑ Academic Ranking of World Universities 2014 shanghairanking.com
- ↑ https://www.studeravidare.se/artiklar/visa/urank-rankning-av-sveriges-universitet-och-hoegskolor
- ↑ https://www.timeshighereducation.com/student/where-to-study/study-in-europe
