Uppsalan yliopisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uppsalan yliopisto
Uppsala universitet
Uppsala yliopisto tunnus.svg
Vuonna 1625 valmistunut Gustavianum on yliopiston vanhin pystyssä oleva rakennus ja entinen päärakennus.
Vuonna 1625 valmistunut Gustavianum on yliopiston vanhin pystyssä oleva rakennus ja entinen päärakennus.
lat. Universitas Regia Ubsaliensis
engl. Uppsala University
Motto Gratiae veritas naturae (Totuus Jumalan armosta ja luonnosta)
Perustettu 1477
Tyyppi Julkinen
Budjetti 6,75 miljardia Ruotsin kruunua
Rehtori Eva Åkesson
Henkilökunta 7 083 (2017)
Opiskelijoita 41 470 (2016)
Sijainti Uppsala, Ruotsi
Yhteistyö Coimbra-ryhmä
Sivusto www.uu.se

Uppsalan yliopisto (ruots. Uppsala universitet) on Uppsalan kaupungissa Ruotsissa sijaitseva julkinen yliopisto. Se on perustettu vuonna 1477 ja on siten Pohjoismaiden vanhin yliopisto.[1] Yliopistojen välisessä vertailussa Uppsalan yliopisto on toistuvasti valittu Pohjoismaiden parhaimmaksi yleisyliopistoksi ja omaa pitkän historian Nobel-palkittujen tutkijoiden yliopistona.[2][3] Uppsalan yliopistossa ovat työskennelleet myös monet tunnetut ruotsalaistutkijat, kuten kasvitieteilijä Carl von Linné ja celsius-asteikon kehittänyt Anders Celsius.[4][5]

Uppsalan yliopistossa on yhdeksän tiedekuntaa, joissa opiskeli vuonna 2017 noin 41 500 opiskelijaa. Kooltaan yliopisto on rekisteröityjen opiskelijoiden määrässä mitattuna Ruotsin kolmanneksi suurin, sijoittuen Tukholman yliopiston ja Göteborgin yliopiston taakse.[6] Valtaosa Uppsalan yliopiston opiskelijoista opiskelee Uppsalan kaupungissa, mutta yliopisto toimii myös Gotlannin saarella, Visbyn kaupungissa, jonka korkeakoulu liitettiin osaksi yliopistoa vuonna 2013.[7]

Eurooppalaisista yliopistoista Uppsalan yliopisto on osa Coimbra-ryhmää, joka koostuu pääasiassa vanhemmista ja kansainvälisesti hyvin menestyneistä yliopistoista.[8] Uppsalan yliopistolla on ollut 2000-luvulla myös useita kahdenvälisiä kumppanuussopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa, joihin ovat lukeutuneet muun muassa Harvardin yliopisto ja Cornellin yliopisto.[9][10] Kumppanuussopimukset ovat mahdollistaneet vaihto-opiskelijoiden liikkumisen yliopistojen välillä.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus yliopiston perustamisesta Pohjoismaihin syntyi arkkipiispa Jakob Ulvsson toimesta. 1400-luvun aikana Ruotsissa oli tehty useita päätöksiä koulutuksen keskittämiseksi Uppsalaan ja kesällä 1476 paavi Sixtus IV:lle lähetettiin virallinen pyyntö yliopiston perustamiseksi. Lupa yliopiston perustamiseen saatiin paavin bullan muodossa 27. helmikuuta 1477 ja jo samana syksynä yliopistossa aloitettiin luennot filosofiasta, juridiikasta ja teologiasta.[12]

Kun yliopiston kantavana voimana toiminut Ulvssons kuoli vuonna 1515, hiljeni yliopiston toiminta huomattavasti 1500-luvulla. Eerik XIV ja Juhana III ryhtyivät yksittäisiin toimiin yliopiston toiminnan elvyttämiseksi, saavuttamatta kuitenkaan mainittavaa menestystä. Vuoden 1593 Uppsalan kokouksessa yliopiston toiminnan uudistamisesta tehtiin periaatepäätös, mutta ensimmäinen dokumentti toiminnan uudistamisesta allekirjoitettiin vasta vuonna 1595.[13]

Yliopiston nousu merkittäväksi tiedekeskukseksi alkoi 1620-luvulla, kun Kustaa II Aadolf antoi yliopistolle merkittävän lahjoituksen, jolla toimintaa ja opiskelijoiden määrää oli mahdollista nopeasti kasvattaa. 1630-luvulle tultaessa yliopistossa opiskeli lähes tuhat opiskelijaa. Professori Olof Rudbeckin aikana Uppsalaan perustettiin kasvitieteellinen puutarha ja Gustavianumia laajennettiin anatomisia tutkimuksia varten.[13]

1640-luvulla yliopistossa aloitettiin edelleen käytössä oleva osakunta-järjestelmä, jossa opiskelijat jakaantuvat yhdistyksiin kotikaupunkinsa perusteella. Virallisesti yliopisto tunnusti osakuntien olemassaolon vuonna 1663, jolloin jokaiselle osakunnalle asetettiin professori, joka tarkkaili ja oli vastuussa osakunnan toiminnasta.[13]

1700-luvulla Uppsalan yliopisto nimitti Anders Celsiuksen astronomian professoriksi ja Carl von Linnén lääketieteen professoriksi. Se että luonnontieteistä tunnettu Linné nimitettiin lääketieteen professoriksi, ei ollut yllättävää, sillä 1700-luvulla luonnontieteet ja lääketiede kuuluivat käytännössä samaan tieteenalaan.[13]

1800-luvulla yliopisto laajeni nopeasti, kun yliopistonkirjasto Carolina Rediviva, observatorio sekä kemianlaitos valmistuivat. Myös osakunnat laajentuivat ja alkoivat rakentaa omia opiskelijatoimintaan soveltuvia rakennuksiaan. Samalla opiskelijaelämä vapautui ja muun muassa opiskelijalaulut yleistyivät. 1870-luvulla myös naisille sallittiin pääsy yliopistoon ja ensimmäinen nainen, Betty Pettersson, kirjautui yliopistoon vuonna 1872.[13]

Tultaessa 1900-luvulle yliopiston opiskelijamäärä alkoi kasvaa nopeasti ja myös opetattavien aineiden määrä lisääntyi. Siinä missä 1880-luvulla yliopistossa oli 1 500 opiskelijaa, oli määrä kolminkertaistunut 4 500 opiskelijaan vuonna 1945. Uusina aineina yliopistossa alettiin opettamaan arkeologiaa, taidehistoriaa ja useita kieliä. Filosofinen tiedekunta puolestaan jakaantui luonnontieteelliseen, humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Myös opiskelijoiden määrä jatkoi kasvuaan, nousten 1960-luvun aikana 8 000 opiskelijasta 21 000 opiskelijaan. Tänä päivänä Uppsalan yliopistossa opiskelee noin 40 000 opiskelijaa.[13][14]

Opiskelijaelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gästrike-Hälsingen osakunta

Historiallisesti yliopiston opiskelijat on jaettu opiskelijoiden kotikuntien perusteella osakuntiin. Ruotsissa järjestelmä on käytössä pelkästään Lundin ja Uppsalan yliopistoissa, eikä osakuntiin kuuluminen ole enää vuoden 2010 jälkeen ollut pakollista. Myöskään kotikunta ei ole enää rajoittava tekijä, vaan jokainen opiskelija voi valintansa mukaan kuulua yhteen tai useampaan osakuntaan.[15] Jäsenyyden vastikkeena osakunnat järjestävät opiskelijatapahtumia ja voivat auttaa esimerkiksi opiskelija-asunnon löytämisessä.[16]

Osakuntien määrä on vaihdellut eri vuosisatoina, mutta tällä hetkellä toiminnassa on 13 eri osakuntaan, joiden kaikkien historia ylettyy 1700-luvulle. Historian aikana pienemmät osakunnat ovat kuitenkin yhdistyneet keskenään.[17]

Uppsalan yliopiston aktiivisia osakuntia ovat:

  • Stockholms nation
  • Uplands nation
  • Gästrike-Hälsinge nation
  • Östgöta nation
  • Västgöta nation
  • Södermanlands-Nerikes nation
  • Västmanlands-Dala nation
  • Smålands nation
  • Göteborgs nation
  • Kalmar nation
  • Värmlands nation
  • Norrlands nation
  • Gotlands nation

Tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uppsalan yliopistossa toimii yhdeksän tiedekuntaan, jotka jaetaan kolmeen tieteenalaan (ruots. vetenskapsområden), joita johtavat omat rehtorinsa. Jokainen tiedekunta koostuu instituutioista, jotka vastaavat tiedekunnan hallinnoinnista. Instituutioiden määrä tiedekuntien välillä eroaa kuitenkin suuresti, ja esimerkiksi oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa instituutioita on vain yksi. Luonnontieteellisessä- ja teknillisessä tiedekunnassa instituutioita on puolestaan siinä määrin, että ne on jaettu erillisiin osiin (ruots. sektionen), joita hallitaan erikseen.[18]

Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teologinen tiedekunta
  • Oikeustieteellinen tiedekunta
  • Historiallis-filosofinen tiedekunta
  • Kielitieteellinen tiedekunta
  • Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
  • Kasvatustieteellinen tiedekunta

Lääketieteen ja farmasian tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lääketieteellinen tiedekunta
  • Farmasian tiedekunta

Luonnontieteellinen- ja teknillinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luonnontieteellinen- ja teknillinen tiedekunta

Kampusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston 1800-luvulla valmistunut päärakennus
Yliopiston pääkirjasto Carolina Rediviva

Historiansa aikana yliopiston kampusalue on laajentunut asteittain ja sisältää monia ikonisiksi muodostuneita rakennuksia. Yliopiston nykyinen päärakennus on arkkitehti Herman Holmgrenin suunnittelema ja valmistui vuonna 1887.[19] Tätä ennen päärakennuksena toimi Gustavianum, joka rakennettiin vuosina 1622-1625 ja on vanhin edelleen pystyssä oleva yliopistorakennus. Tänä päivänä Gustavianum toimii museona ja esittelee muun muassa yliopiston historiaa eri vuosisadoilta.[20] Gustavianumia vastapäätä sijaitsee Uppsalan tuomiokirkko, joka on Pohjoismaiden korkein tuomiokirkko 118,7 metrin korkeudellaan.[21]

Yliopiston kirjasto jakaantuu 11 eri kirjastorakennukseen, joista päärakennus on Carolina Rediviva.[22] Päärakennuksen nimi, kirjaimellisesti ”elvytetty Carolina”, viittaa yliopiston vanhaan Academia Carolina -kirjastoon, joka toimi pääkirjastona vielä 1800-luvulla. Vuosien 1820 ja 1841 välillä rakennettu Carolina Rediviva on Ruotsin vanhin ja suurin yliopistokirjastorakennus.[23] Kirjastossa säilytetään monia historiallisesti tärkeitä dokumentteja, kuten 500-luvulle ajoitettua Raamatun gootinkielistä käsikirjoitusta, Codex Argenteusta, 1500-luvulla julkaistua Pohjoismaiden karttaa, Carta marinaa, ja Isaac Newtonin vuonna 1687 julkaisemaa kirjaa, Philosophiae Naturalis Principia Mathematicaa.[24][25][26]

Historiallisten rakennusten lisäksi Uppsalan yliopistoon kuuluu joukko uudempia, pääasiassa 1900-luvulla rakennettuja, yliopistotiloja. Instituutioille tarkoitetuista rakennuksista suurin on 1970-luvulla valmistunut Ekonomikum, joka on varattu kaupallisen alan opiskelijoiden käyttöön.[27] Lisäksi Uppsalasta löytyy yliopistollinen sairaala, johon liittyen yliopistolla on useita lääketieteen tutkimustiloja.[28]

Varsinaisten yliopistorakennusten lisäksi yliopisto on ylläpitänyt historiansa aikana useita puistoja, joita on valjastettu erityisesti luonnontieteen ja lääketieteen tutkimukselle. Ruotsin ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha, Linnéträdgården, oli yksi Euroopan johtavista kasvitieteellisistä puutarhoista Carl von Linnén aikana vuosina 1741-1778.[29] Linnéträdgården lisäksi Uppsalassa on laajempi kasvitieteellinen puutarha, jossa kasvatetaan tänä päivänä noin 9 000 kasvilajia.[30] Vertailun vuoksi Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa lajeja on noin 5 000.[31]

Tunnettuja henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruununprinsessa Victoria opiskeli Uppsalan yliopistossa rauhan- ja konfliktintutkimusta.[32]
Vierailevana luennoitsijana yliopistossa on puhunut muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan.[33]

Historiansa aikana Uppsalan yliopistossa on työskennellyt ja opiskellut useita tunnettuja henkilöitä. Yliopiston tutkijoista yhdeksän ja alumneista viisi on saanut Nobelin palkinnon. Lisäksi yliopistossa ovat opiskelleet Ruotsin kuninkaalliset, kuten kruunuprinsessa Victoria. Myös monet kansainvälisesti tunnetut henkilöt, kuten YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan ja Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela, ovat olleet yliopiston kunniatohtoreina.[34][35][36] Suomalaisista Uppsalan yliopistossa ovat väitelleet muun muassa Arno Kasvi ja Janne Holmén.[37][38]

Professorit ja tutkijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alumnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menestys yliopistovertailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistojen välistä paremmuusjärjestystä kuvaavilla yliopistorankinglistoilla Uppsalan yliopisto on toistuvasti valittu Pohjoismaiden parhaimmaksi yleisyliopistoksi, jonka edelle on päässyt useimmiten vain lääketieteeseen erikoistunut Karoliininen instituutti. Vuoden 2019 Times Higher Education-vertailussa Uppsalan yliopisto sijoittui sijalle 87 parhaimpana pohjoismaisena yleisyliopistona. Myös maailman viidensadan huippuyliopiston Shanghai-yliopistovertailussa Uppsalan yliopisto ylsi vuonna 2014 sijaluvulle 60.[39]

Tarkastellessa tuloksia instituutiokohtaisesti, on Uppsalan yliopisto menestynyt Urankin yliopistovertailussa parhaiten kauppatieteissä, oikeustieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa Uppsalan yliopisto valittiin Ruotsin parhaimmaksi kaupallisen alan oppilaitokseksi Tukholman kauppakorkeakoulun edelle. Oikeus- ja yhteiskuntatieteissä Uppsalan yliopisto otti niin ikään ensimmäisen sijan, sijoittuen Lundin yliopiston edelle.[40]

Eurooppalaisten yliopistojen joukossa Uppsalan yliopisto sijoittui vuonna 2019 Times Higher Educationin vertailussa sijalle 30. Vertailuun sisältyi noin 500 yliopistoa, joista Helsingin yliopisto parhaimpana suomalaisena yliopistona sijoittui sijalle 36. Muita pohjoismaisia yliopistoja listan 50 parhaan joukossa olivat Karoliininen instituutti sijalla 11, Lundin yliopisto sijalla 35, Kööpenhaminan yliopisto sijalla 45, Oslon yliopisto sijalle 49 ja Aarhusin yliopisto sijalla 50.[41]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Ridder-Symoens, Hilde de. (2003) (englanniksi). A History of the University in Europe. Cambridge University Press. s. 84
  2. ↑ Katso kappale "Menestys yliopistovertailuissa"
  3. ↑ https://www.uu.se/en/about-uu/history/nobel-prizes/
  4. ↑ https://www.uu.se/om-uu/historia/linne/
  5. ↑ https://www.uu.se/om-uu/historia/celsius/
  6. ↑ Universitetskanslersämbetet, SCB. (2018) (ruotsiksi). Sveriges officiella statistik: Statistiska Meddelanden UF 20 SM 1801. s. 19
  7. ↑ https://www.campusgotland.uu.se/nyheter/artikel/?id=2904&area=19&typ=artikel&lang=sv
  8. ↑ https://www.coimbra-group.eu/
  9. ↑ http://www.uu.se/nyheter-press/pressmeddelanden/pressmeddelande-visning/?id=3166&na=vanligt
  10. ↑ https://uu.moveon4.de/publisher/details/3/819/eng
  11. ↑ https://www.uu.se/student/utlandsstudier/utbytesstudier/
  12. ↑ https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/uppsala-universitet
  13. ↑ a b c d e f https://www.uu.se/om-uu/historia/kort-historik/
  14. ↑ https://www.uu.se/om-uu/historia/viktiga-artal/
  15. ↑ https://www.kuratorskonventet.se/historia
  16. ↑ https://studentboet.se/pages/visit/100080
  17. ↑ https://www.kuratorskonventet.se/projects
  18. ↑ https://mp.uu.se/web/info/vart-uu/orgstyr/inst-enh-v-omr
  19. ↑ https://www.uu.se/om-uu/historia/historiska-kulturmiljoer/universitetshuset/
  20. ↑ Joakim Kjellberg. (2007) (ruotsiksi). Gustavianum: Medeltida murverk i Akademigatan. Arkeologisk schaktningsövervakning, Upplandsmuseet rapport. s. 6-13
  21. ↑ http://www.destinationuppsala.se/sv/Gora/Gora/?tlang=sv&tid=721681
  22. ↑ https://www.ub.uu.se/valkommen-ny-student/
  23. ↑ Hanna Östholm. (2009) (ruotsiksi). Carolina Rediviva och de projekterade rummen. Lychnos. s. 209-247
  24. ↑ https://www.ub.uu.se/about-the-library/exhibitions/codex-argenteus/
  25. ↑ https://www.ub.uu.se/finding-your-way-in-the-collections/selections-of-special-items-and-collections/carta-marina/
  26. ↑ https://www.uu.se/en/news/news-document/?id=469&typ=pm
  27. ↑ Jonathan Coulson. (2015) (englanniksi). University Planning and Architecture: The search for perfection. Routledge.
  28. ↑ https://www.akademiska.se/om-oss/om-akademiska-sjukhuset/historik/
  29. ↑ https://www.sfv.se/sv/fastigheter/sverige/uppsala-lan-c/tradgardar-och-parker/linnetradgarden-i-uppsala/
  30. ↑ https://www.svd.se/tradgard-att-alska-for-proffs-och-amatorer-2jre
  31. ↑ https://sites.utu.fi/kasvitieteellinen-puutarha/
  32. ↑ https://www.kungahuset.se/specialwebbsidor/temasidor/kronprinsessparetsbrollop/kronprinsessparet/kronprinsessanvictoriasbiografi.4.1a6f639212652d9b15a80008215.html
  33. ↑ http://www.uu.se/nyheter-press/nyheter/artikel/?id=11126&typ=artikel
  34. ↑ http://www.kristianstadsbladet.se/kultur/kofi-annan-hedersdoktor-i-uppsala/
  35. ↑ http://www.uu.se/nyheter-press/nyheter/artikel/?id=3089&typ=artikel
  36. ↑ Yliopistossa toimineet henkilöt listattu Ruotsin Wikipediassa sivuilla "Uppsala universitet", "Personer verksamma vid Uppsala universitet" ja "Alumner från Uppsala universitet"
  37. ↑ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/18/puutarhan-lumossa-varttunut-ylipuutarhuri-aarno-kasvi-elaa-hortikulttuurille
  38. ↑ https://yle.fi/urheilu/3-5991978
  39. ↑ Academic Ranking of World Universities 2014 shanghairanking.com
  40. ↑ https://www.studeravidare.se/artiklar/visa/urank-rankning-av-sveriges-universitet-och-hoegskolor
  41. ↑ https://www.timeshighereducation.com/student/where-to-study/study-in-europe
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uppsalan_yliopisto&oldid=18026082”