Uppsalan yliopisto

Uppsalan yliopisto
Uppsala universitet
Vuonna 1625 valmistunut Gustavianum on yliopiston vanhin pystyssä oleva rakennus ja entinen päärakennus.
lat. Universitas Regia Ubsaliensis
engl. Uppsala University
Motto	Gratiae veritas naturae (Totuus Jumalan armosta ja luonnosta)
Perustettu	1477
Tyyppi	Julkinen
Budjetti	6,75 miljardia Ruotsin kruunua
Rehtori	Eva Åkesson
Henkilökunta	7 083 (2017)
Opiskelijoita	41 470 (2016)
Sijainti	Uppsala, Ruotsi
Yhteistyö	Coimbra-ryhmä
Sivusto	www.uu.se
Infobox OK

Uppsalan yliopisto (ruots. Uppsala universitet) on Uppsalan kaupungissa Ruotsissa sijaitseva julkinen yliopisto. Se on perustettu vuonna 1477, ja se on siten Pohjoismaiden vanhin yliopisto. Yliopistojen välisessä vertailussa Uppsalan yliopisto on toistuvasti valittu Pohjoismaiden parhaimmaksi yleisyliopistoksi, ja sillä on pitkä historia Nobel-palkittujen tutkijoiden yliopistona. Uppsalan yliopistossa ovat työskennelleet myös monet tunnetut ruotsalaistutkijat, kuten kasvitieteilijä Carl von Linné ja celsius-asteikon kehittänyt Anders Celsius.

Uppsalan yliopistossa on yhdeksän tiedekuntaa, joissa opiskeli vuonna 2017 noin 41 500 opiskelijaa. Yliopisto on rekisteröityjen opiskelijoiden määrässä mitattuna Ruotsin kolmanneksi suurin, sijoittuen Tukholman yliopiston ja Göteborgin yliopiston taakse. Valtaosa Uppsalan yliopiston opiskelijoista opiskelee Uppsalan kaupungissa, mutta yliopisto toimii myös Gotlannin saarella Visbyn kaupungissa, jonka korkeakoulu liitettiin osaksi yliopistoa vuonna 2013.

Eurooppalaisista yliopistoista Uppsalan yliopisto on osa Coimbra-ryhmää, joka koostuu pääasiassa vanhemmista ja kansainvälisesti hyvin menestyneistä yliopistoista. Uppsalan yliopistolla on ollut 2000-luvulla myös useita kahdenvälisiä kumppanuussopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa, joihin ovat lukeutuneet muun muassa Harvardin yliopisto ja Cornellin yliopisto. Kumppanuussopimukset ovat mahdollistaneet vaihto-opiskelijoiden liikkumisen yliopistojen välillä.

Historia

Ajatuksen yliopiston perustamisesta Pohjoismaihin esitti ensimmäisenä arkkipiispa Jakob Ulvsson. 1400-luvun aikana Ruotsissa oli tehty useita päätöksiä koulutuksen keskittämiseksi Uppsalaan, ja kesällä 1476 paavi Sixtus IV:lle lähetettiin virallinen pyyntö yliopiston perustamiseksi. Lupa yliopiston perustamiseen saatiin paavin bullan muodossa 27. helmikuuta 1477, ja jo samana syksynä yliopistossa aloitettiin luennot filosofiasta, juridiikasta ja teologiasta.

Kun yliopiston kantavana voimana toiminut Ulvsson kuoli vuonna 1515, yliopiston toiminta hiljeni huomattavasti 1500-luvulla. Eerik XIV ja Juhana III ryhtyivät yksittäisiin toimiin yliopiston toiminnan elvyttämiseksi, saavuttamatta kuitenkaan mainittavaa menestystä. Vuoden 1593 Uppsalan kokouksessa yliopiston toiminnan uudistamisesta tehtiin periaatepäätös, mutta ensimmäinen dokumentti toiminnan uudistamisesta allekirjoitettiin vasta vuonna 1595.

Yliopiston nousu merkittäväksi tiedekeskukseksi alkoi 1620-luvulla, kun Kustaa II Aadolf antoi yliopistolle merkittävän lahjoituksen, jolla toimintaa ja opiskelijoiden määrää oli mahdollista nopeasti kasvattaa. 1630-luvulle tultaessa yliopistossa opiskeli lähes tuhat opiskelijaa. Professori Olof Rudbeckin aikana Uppsalaan perustettiin kasvitieteellinen puutarha ja Gustavianumia laajennettiin anatomisia tutkimuksia varten.

1640-luvulla yliopistossa aloitettiin edelleen käytössä oleva osakunta-järjestelmä, jossa opiskelijat jakaantuvat yhdistyksiin kotikaupunkinsa perusteella. Virallisesti yliopisto tunnusti osakuntien olemassaolon vuonna 1663, jolloin jokaiselle osakunnalle asetettiin professori, joka tarkkaili ja oli vastuussa osakunnan toiminnasta.

1700-luvulla Uppsalan yliopisto nimitti Anders Celsiuksen astronomian professoriksi ja Carl von Linnén lääketieteen professoriksi. Se että luonnontieteistä tunnettu Linné nimitettiin lääketieteen professoriksi, ei ollut yllättävää, sillä 1700-luvulla luonnontieteet ja lääketiede kuuluivat käytännössä samaan tieteenalaan.

1800-luvulla yliopisto laajeni nopeasti, kun yliopistonkirjasto Carolina Rediviva, observatorio sekä kemianlaitos valmistuivat. Myös osakunnat laajentuivat ja alkoivat rakentaa omia opiskelijatoimintaan soveltuvia rakennuksiaan. Samalla opiskelijaelämä vapautui ja muun muassa opiskelijalaulut yleistyivät. 1870-luvulla myös naisille sallittiin pääsy yliopistoon ja ensimmäinen nainen, Betty Pettersson, kirjautui yliopistoon vuonna 1872.

1900-luvulle yliopiston opiskelijamäärä alkoi kasvaa nopeasti ja myös opetattavien aineiden määrä lisääntyi. Siinä missä 1880-luvulla yliopistossa oli 1 500 opiskelijaa, oli määrä kolminkertaistunut 4 500 opiskelijaan vuonna 1945. Uusina aineina yliopistossa alettiin opettamaan arkeologiaa, taidehistoriaa ja useita kieliä. Filosofinen tiedekunta puolestaan jakaantui luonnontieteelliseen, humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Myös opiskelijoiden määrä jatkoi kasvuaan, nousten 1960-luvun aikana 8 000 opiskelijasta 21 000 opiskelijaan. Nykyisin Uppsalan yliopistossa opiskelee noin 40 000 opiskelijaa.

Opiskelijaelämä

Gästrike-Hälsingen osakunta

Historiallisesti yliopiston opiskelijat on jaettu opiskelijoiden kotikuntien perusteella osakuntiin. Ruotsissa järjestelmä on käytössä pelkästään Lundin ja Uppsalan yliopistoissa, eikä osakuntiin kuuluminen ole enää vuoden 2010 jälkeen ollut pakollista. Myöskään kotikunta ei ole enää rajoittava tekijä, vaan jokainen opiskelija voi valintansa mukaan kuulua yhteen tai useampaan osakuntaan. Jäsenyyden vastikkeena osakunnat järjestävät opiskelijatapahtumia ja voivat auttaa esimerkiksi opiskelija-asunnon löytämisessä.

Osakuntien määrä on vaihdellut eri vuosisatoina, mutta tällä hetkellä toiminnassa on 13 eri osakuntaan, joiden kaikkien historia ylettyy 1700-luvulle. Historian aikana pienemmät osakunnat ovat kuitenkin yhdistyneet keskenään.

Uppsalan yliopiston aktiivisia osakuntia ovat:

Stockholms nation Uplands nation Gästrike-Hälsinge nation Östgöta nation Västgöta nation Södermanlands-Nerikes nation Västmanlands-Dala nation

Smålands nation Göteborgs nation Kalmar nation Värmlands nation Norrlands nation Gotlands nation

Tiedekunnat

Uppsalan yliopistossa toimii yhdeksän tiedekuntaan, jotka jaetaan kolmeen tieteenalaan (ruots. vetenskapsområden), joita johtavat omat rehtorinsa. Jokainen tiedekunta koostuu instituutioista, jotka vastaavat tiedekunnan hallinnoinnista. Instituutioiden määrä tiedekuntien välillä eroaa kuitenkin suuresti, ja esimerkiksi oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa instituutioita on vain yksi. Luonnontieteellisessä- ja teknillisessä tiedekunnassa instituutioita on puolestaan siinä määrin, että ne on jaettu erillisiin osiin (ruots. sektionen), joita hallitaan erikseen.

Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

• Teologinen tiedekunta
• Oikeustieteellinen tiedekunta
• Historiallis-filosofinen tiedekunta
• Kielitieteellinen tiedekunta
• Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
• Kasvatustieteellinen tiedekunta

Lääketieteen ja farmasian tiedekunta

• Lääketieteellinen tiedekunta
• Farmasian tiedekunta

Luonnontieteellinen- ja teknillinen tiedekunta

• Luonnontieteellinen- ja teknillinen tiedekunta

Kampusalue

Yliopiston 1800-luvulla valmistunut päärakennus

Yliopiston pääkirjasto Carolina Rediviva

Historiansa aikana yliopiston kampusalue on laajentunut asteittain ja sisältää monia ikonisiksi muodostuneita rakennuksia. Yliopiston nykyinen päärakennus on arkkitehti Herman Holmgrenin suunnittelema ja valmistui vuonna 1887. Tätä ennen päärakennuksena toimi Gustavianum, joka rakennettiin vuosina 1622–1625 ja on vanhin edelleen pystyssä oleva yliopistorakennus. Nykyisin Gustavianumissa on museo, jossa esitellään muun muassa yliopiston historiaa eri vuosisadoilta. Gustavianumia vastapäätä on 118,7 metrin korkuinen Uppsalan tuomiokirkko, joka on Pohjoismaiden korkein tuomiokirkko.

Yliopiston kirjasto jakaantuu 11 kirjastorakennukseen, joista päärakennus on Carolina Rediviva. Päärakennuksen nimi, kirjaimellisesti ”elvytetty Carolina”, viittaa yliopiston vanhaan Academia Carolina -kirjastoon, joka toimi pääkirjastona vielä 1800-luvulla. Vuosien 1820 ja 1841 välillä rakennettu Carolina Rediviva on Ruotsin vanhin ja suurin yliopistokirjastorakennus. Kirjastossa säilytetään monia historiallisesti tärkeitä dokumentteja, kuten 500-luvulle ajoitettua Raamatun gootinkielistä käsikirjoitusta Codex Argenteusta, 1500-luvulla julkaistua Pohjoismaiden karttaa Carta marinaa ja Isaac Newtonin vuonna 1687 julkaisemaa kirjaa Philosophiae Naturalis Principia Mathematicaa.

Historiallisten rakennusten lisäksi Uppsalan yliopistoon kuuluu joukko uudempia, pääasiassa 1900-luvulla rakennettuja, yliopistotiloja. Instituutioille tarkoitetuista rakennuksista suurin on 1970-luvulla valmistunut Ekonomikum, joka on varattu kaupallisen alan opiskelijoiden käyttöön. Lisäksi Uppsalassa on yliopistollinen sairaala, jossa yliopistolla on useita lääketieteen tutkimustiloja.

Varsinaisten yliopistorakennusten lisäksi yliopisto on ylläpitänyt historiansa aikana useita puistoja, joita on harjoitetaan erityisesti luonnontieteen ja lääketieteen tutkimusta. Ruotsin ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha Linnéträdgården oli yksi Euroopan johtavista kasvitieteellisistä puutarhoista Carl von Linnén aikana vuosina 1741–1778. Linnéträdgården lisäksi Uppsalassa on laajempi kasvitieteellinen puutarha, jossa kasvatetaan noin 9 000 kasvilajia. Vertailun vuoksi Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa lajeja on noin 5 000.

Tunnettuja henkilöitä

Kruununprinsessa Victoria opiskeli Uppsalan yliopistossa rauhan- ja konfliktintutkimusta.

Vierailevana luennoitsijana yliopistossa on puhunut muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan.

Uppsalan yliopistossa on sen historian aikana työskennellyt ja opiskellut useita tunnettuja henkilöitä. Yliopiston tutkijoista yhdeksän ja alumneista viisi on saanut Nobelin palkinnon. Lisäksi yliopistossa ovat opiskelleet Ruotsin kuninkaalliset, kuten kruunuprinsessa Victoria. Monet kansainvälisesti tunnetut henkilöt, kuten YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan ja Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela, ovat olleet yliopiston kunniatohtoreita. Suomalaisista Uppsalan yliopistossa ovat väitelleet muun muassa Arno Kasvi ja Janne Holmén.

Professorit ja tutkijat

• Olof Rudbeck (1630–1702) – anatomi
• Anders Celsius (1701–1744) – astronomi
• Carl von Linné (1707–1778) – kasvitieteilijä
• Erik Gustaf Geijer (1783–1847) – historioitsija
• Allvar Gullstrand (1862–1930)
• Nathan Söderblom (1866–1931)
• Axel Hägerström (1868–1939) – filosofi
• Ernst Trygger (1857–1943) – oikeustieteilijä, pääministeri
• Robert Bárány (1876–1936)
• The Svedberg (1884–1971)
• Manne Siegbahn (1886–1978)
• Östen Undén (1886–1974) – yliopiston kansleri, ulkoministeri
• H. S. Nyberg (1889–1974) – seemiläisten kielten asiantuntija
• Alva Myrdal (1902–1986)
• Arne Tiselius (1902–1971)
• Hugo Theorell (1903–1982)
• Ingemar Hedenius (1908–1982) – filosofi
• Kai Siegbahn (1918–2007)
• Hans Rosling (1948–2017) – lääketieteilijä

Alumnit

• Johan Oxenstierna (1612–1657) – valtakunnanmarsalkka
• Magnus Gabriel De la Gardie (1622–1686) – drotsi
• Carl Michael Bellman (1740–1795) – skaldi
• Carl Jonas Love Almqvist (1793–1866)
• Lars Levi Læstadius (1800–1861) – pappi, kasvitieteilijä ja herätysliikkeen johtaja
• Gunnar Wennerberg (1817–1901) – skaldi, opetusministeri ja maaherra
• Salomon Eberhard Henschen (1847–1930), kasvitieteilijä ja neurologi
• August Strindberg (1849–1912) – kirjailija ja kuvataiteilija
• Svante Arrhenius (1859–1927)
• Hjalmar Branting (1860–1925) – pääministeri
• Gustaf Fröding (1860–1911) – kirjailija ja runoilija
• Erik Axel Karlfeldt (1864–1931)
• Yngve Larsson (1881–1977) – poliitikko
• Pär Lagerkvist (1891–1974)
• Per Jacobsson (1894–1963) – pääjohtaja Kansainvälinen valuuttarahasto
• Karin Boye (1900–1941) – kirjailija
• Dag Hammarskjöld (1905–1961)
• Hannes Alfvén (1908–1995)
• Sverker Åström (1915-2012) – YK-diplomaatti
• Sture Linnér (1917–2010) – YK-diplomaatti
• Tage Danielsson (1928–1985) – kirjailija ja koomikko
• Hans Blix (s. 1928) – ulkoministeri, IAEA:n puheenjohtaja
• Jan Mårtenson (s. 1933) – YK:n varapääsihteeri
• Anna Lindh (1957–2003) – ulkoministeri
• Fredrik Lindström (s. 1963) – lingvisti, koomikko
• Thomas Östros (s. 1965) – elinkeinoministeri
• Anders Borg (s. 1968) – valtiovarainministeri
• Nyamko Sabuni (s. 1969) – tasa-arvoministeri

Menestys yliopistovertailuissa

Yliopistojen välistä paremmuusjärjestystä kuvaavilla yliopistorankinglistoilla Uppsalan yliopisto on toistuvasti valittu Pohjoismaiden parhaimmaksi yleisyliopistoksi, jonka edelle on päässyt useimmiten vain lääketieteeseen erikoistunut Karoliininen instituutti. Vuoden 2019 Times Higher Education-vertailussa Uppsalan yliopisto sijoittui sijalle 87 parhaimpana pohjoismaisena yleisyliopistona. Myös maailman viidensadan huippuyliopiston Shanghai-yliopistovertailussa Uppsalan yliopisto ylsi vuonna 2014 sijaluvulle 60.

Tarkastellessa tuloksia instituutiokohtaisesti on Uppsalan yliopisto menestynyt Urankin yliopistovertailussa parhaiten kauppatieteissä, oikeustieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa yliopisto valittiin Ruotsin parhaimmaksi kaupallisen alan oppilaitokseksi Tukholman kauppakorkeakoulun edelle. Oikeus- ja yhteiskuntatieteissä Uppsalan yliopisto otti niin ikään ensimmäisen sijan, sijoittuen Lundin yliopiston edelle.

Eurooppalaisten yliopistojen joukossa Uppsalan yliopisto sijoittui vuonna 2019 Times Higher Educationin vertailussa sijalle 30. Vertailuun sisältyi noin 500 yliopistoa, joista Helsingin yliopisto parhaimpana suomalaisena yliopistona sijoittui sijalle 36. Muita pohjoismaisia yliopistoja listan 50 parhaan joukossa olivat Karoliininen instituutti sijalla 11, Lundin yliopisto sijalla 35, Kööpenhaminan yliopisto sijalla 45, Oslon yliopisto sijalle 49 ja Aarhusin yliopisto sijalla 50.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uppsalan yliopisto Wikimedia Commonsissa

• Yliopiston kotisivut Uu.se
• Yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Arkistoitu – Internet Archive) Uu.se