Valtamarsalkka
Valtamarsalkka, myös valtakunnanmarsalkka on virka, arvonimi ja sotilasarvo, jota on käytetty muiden muassa Ruotsissa ja Saksassa.
Ruotsin valtamarsalkka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtamarsalkka (ruots. riksmarskalk; riksmarsk) tarkoitti keskiajalla Ruotsissa ratsuväen päällikköä. Valtamarsalkan virka perustettiin 1607, ja tehtävänä oli olla Ruotsin hovikunnan ja sen alaosastojen päällikkö.[1] Nykyisin virka on Ruotsissa hovin korkeimman virkamiehen titteli, eräänlainen hovin kansliapäällikkö. 1930-luvulle saakka virkaan valittu oli aatelissukuinen, ensimmäinen ei-aatelinen oli 1936–1946 tehtävässä toiminut Axel Vennersten. Vuodesta 2018 alkaen valtakunnanmarsalkkana on toiminut Fredrik Wersäll.
Valtamarsalkat muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksassa perustettiin valtakunnanmarsalkan (saks. Reichsmarschall) arvo sotamarsalkan yläpuolelle korkeimmaksi upseeriarvoksi vuonna 1940. Adolf Hitler ylensi Hermann Göringin ainoana henkilönä tuohon arvoon.
Titteli on ollut käytössä myös Saksassa saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa. Myös Tanskassa se on ollut käytössä.