Kasvitiede

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kasvitiede eli botaniikka on kasveja tutkiva biologinen tieteenhaara. Sen tutkimusalueita ovat mm. kasvien kasvu, lisääntyminen, aineenvaihdunta, kehitys, taudit ja evoluutio.

Osa-alueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvitiede jakautuu useihin haaroihin:

1. Kasvimorfologia, eli muoto-oppi, tutkii lähinnä kasvien ulkomuotoa ja niiden eri osien keskinäisiä asentosuhteita. Tässä mielessä siitä käytetään myös nimityksiä organologia ja organografia.

2. Kasvianatomia, jonka kohteena on kasvien etupäässä vain mikroskooppisesti tutkittava sisärakenne, solukot (solukko-oppi eli histologia)tai yksittäiset solut ja niiden osat (soluoppi eli sytologia).

3. Kasvifysiologia tutkii kasvien elintoimintoja: aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä, lisääntymistä ja liikkeitä.

4. Kasviekologia selvittelee kasvien riippuvuutta ilmasto-, maaperä- ym. ympäristötekijöistä sekä sopeutumista niihin.

5. Kasvisystematiikka eli kasvitaksonomia tutkii kasvien välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja pyrkii järjestämään maapallon kaikki kasvimuodot keskinäisen sukulaisuuden perusteella yhtenäiseen luontaisjärjestelmään.

6. Kasvimaantiede tutkii kasvien esiintymistä luonnossa. Tällöin kasvistollinen, eli floristinen kasvimaantiede kohdistaa huomionsa kasvilajien, -sukujen jne. levinneisyyteen suhteellisen suurilla alueilla, kun taas kasvillisuustiede, eli kasvisosiologia, tutkii kasvien ryhmittymistä kasvustoiksi ja kasviyhdyskunniksi.

7. Kasvipaleontologian eli fotopaleontologian kohteina ovat muinaisaikojen kasvit geologisina aikakausina.

8. Perinnöllisyystiede eli genetiikka tutkii läheisessä yhteistyössä eläintieteen vastaavan haaran kanssa periytymistä ja muuntelua kasvikunnassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo Aristoteles esitti joitakin kasveja koskevia yleisluonteisia oppilauseita, joita sitten seliteltiin ja pohdittiin n. 2000 vuotta. Hänen oppilaansa Theofrastos (371–286 eaa.) kirjoitti meidän päiviimme säilyneen, koko silloista tietämystä käsittelevän kasvitieteen oppikirjan.

Carl von Linné tunnetaan parhaiten luonnontieteilijänä, joka loi perustan kasvien ja eläinten tieteellisille nimistöille.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Morton, A. G.: Kasvitieteen historia: Kuvaus kasvitieteen vaiheista muinaisajoista nykypäivään. (History of botanical science: An account of the development of botany from ancient times to the present day, 1981.) Suomen kasvitieteen historian laatineet Johannes Enroth ja Ilkka Kukkonen. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-756-0.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kasvitiede.