Carl Jonas Love Almqvist

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
C. J. L. Almqvist Carl Peter Mazerin maalauksessa noin vuonna 1835.
Almqvistin tekemä Sabiinitarten ryöstöä kuvaava piirros vuodelta 1823.

Carl Jonas Love Almqvist (28. marraskuuta 179326. syyskuuta 1866) oli ruotsalainen kirjailija.[1] Hän tarkasteli kustavilaista yhteiskuntaa ja muun muassa sukupuolirooleja kriittisesti. Almqvistin romanttinen tuotanto vaikutti Suomessa J. L. Runebergin ja Fredrika Runebergin teoksiin.

Almqvist opiskeli papiksi ja työskenteli muun muassa opettajana ja sanomalehtimiehenä. Hän joutui hankaluuksiin Ruotsissa ja muutti ensin Yhdysvaltoihin ja sieltä Saksaan, missä hän kuoli.

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Almqvist oli aikanaan Ruotsin tuotteliaimpia kirjailijoita. Hänen tuotannossaan on sekä romanttisia että realistisia piirteitä. Hän toi teoksiinsa kansankuvauksen, josta realismin kaudella tuli kirjallisuuden valtavirta. Hänen pääteoksekseen on nostettu kirja Törnrosens bok (1832–1851), joka on osittain suomennettu.[2]

Yksi Almqvistin tunnetuimmista teoksista on vapaata rakkautta, miehen ja naisen aviotonta rakkaussuhdetta, käsittelevä romaani Det går an (suom. Käy laatuun). Siinä lasimestarin tytär Sara Videbeck ja kersantti Albert kohtaavat laivalla ja rakastuvat toisiinsa. He valitsevat kuitenkin avioliiton sijaan avoliiton ilman kirkon siunausta, jotta kummankin vapaus säilyisi.

Det går an herätti aikanaan paljon huomiota Ruotsissa, ja sitä pidettiin siveettömänä. J. V. Snellman kirjoitti teokselle samannimisen ilman tekijän nimeä ilmestyneen jatko-osan (suom. Sopii ja Käy laatuun), joka kuvaa Saran ja Albertin yhteiselämän toimimattomaksi. Snellmanin romaanin taustalla on ajatus, ettei Almqvistin kuvaama vapaa suhde ole mahdollinen sukupuolten välisten erojen vuoksi.

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Araminta May (Emil Vainio 1908)
  • Kansakunnan kirja (J. Karsten 1843; myös nimellä Työn kunnia, G. W. Edlund 1876)
  • Kappeli (G. W. Edlund 1850) (Kapellet, 1838)
  • Kappeli; Skällnoran mylly (Karisto 1924) (Kapellet; Skällnora kvarn, 1838)
  • Kuningattaren jalokivikoru (Otava 2001) (Drottningens juvelsmycke, 1834), historiallinen romaani oopperanaamiaisista, joissa Kustaa III murhataan.
  • Käy laatuun (Karisto 1919) (Det går an, 1839)
  • Työn kunnia (Isak Julin 1909)

Suomennettuja runoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antologioissa

Runot

  • Antoniuksen laulu (Antonii sång), suom. Lauri Viljanen, teoksessa: Kevätsade
  • Kuunteleva Maria (Den lyssnande Maria), suom. Lauri Viljanen, teoksessa: Kevätsade
  • Kuunteleva Maria (Den lyssnande Maria), suom. Uuno Kailas, teoksissa: Uuno Kailas: Uni ja kuolema ja Runot 1922–1931
  • Miksi tulit niitylle? (Varför kom du på ängen?), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta
  • Noita Kaarle-kuninkaan aikana (Häxan i konung Karls tid), suom. Uuno Kailas, teoksessa: Uuno Kailas: Uni ja kuolema ja Runot 1922–1931
  1. Carl Jonas Love Almqvist Encyclopedia Britannica
  2. Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 632. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.