Karoliininen instituutti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karoliininen instituutti
Karolinska Institutet Campus Solna, entré, 2019.jpg
engl. Karolinska Institute
Motto Att förbättra människors hälsa (ruotsiksi)
Perustettu 1810
Tyyppi julkinen
Rehtori Ole Petter Ottersen
Henkilökunta 5 088 (2019)[1]
Opiskelijoita 6 290 (2019)[1]
Sijainti Solna, Ruotsi
Sivusto www.ki.se

Karoliininen instituutti (ruots. Karolinska Institutet, lyh. KI) on vuonna 1810 perustettu lääketieteellinen yliopisto Solnassa, Ruotsissa. Instituutilla on kaksi kampusta, Solnassa sekä Huddingen Flemingsbergissä. Kampusten yhteydessä sijaitsevat Karoliinisen yliopistosairaalan (KS) kaksi sairaalaa, KS Solna ja KS Huddinge. Sairaala toimii Tukholman läänin akuuttisairaalana. Opetusta järjestetään myös Danderydin sairaalassa sekä Södersjukhusetissa Södermalmilla.

Karoliinisen instituutin komitea on valinnut vuosittain Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon saajat vuodesta 1901 lähtien.

Karoliinisen instituutin koulutusohjelmissa voi esimerkiksi kouluttautua lääkäriksi, hammaslääkäriksi, psykologiksi, optikoksi, logopediksi, fysioterapeutiksi, sairaanhoitajaksi, suuhygienistiksi sekä suorittaa maisterintutkinnon esimerkiksi biolääketieteessä, toksikologiassa, ravitsemustieteissä tai kansanterveystieteessä. Lisäksi instituutissa on mahdollista väitellä tohtoriksi.

Karoliiniseen insituuttiin kuuluu 22 laitosta, kuten Fysiologian ja farmakologian laitos, Solu- ja molekyylibiologian laitos, Lääketieteellisen biokemian ja biofysiikan laitos sekä Hammaslääketieteen laitos. Instituutin tutkimus kattaa yli puolet kaikesta Ruotsissa tehdystä lääketieteellisestä tutkimuksesta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solnan kampuksen sisäänkäynti Solnavägenillä. Taustalla Aula Medica.

Ruotsin kuningas Kaarle XIII perusti Karoliinisen instituutin 13. joulukuuta 1810 kouluttamaan armeijan kenttäkirurgeille lääketieteellisiä taitoja, ja vuonna 1811 se alkoi kouluttaa kaikkia lääkäreitä. Alun perin instituutti sijaitsi Riddarholmenissa, ja vuonna 1816 se muutti Kungsholmeniin, nykyisen Tukholman kaupungintalon viereen. Instituutin alkuvuosien vaikuttajiin kuului esimerkiksi professorina toiminut kemisti Jöns Jacob Berzelius. Instituutti sai vuonna 1822 nimen Kongliga Carolinska medico-chirurgiska institutet, joka muutettiin lyhyempään muotoon Karolinska Institutet vasta vuonna 1968.

Vuonna 1861 instituutti sai oikeuden myöntää tutkintoja ja se rinnastettiin yliopistoon, ja vuonna 1888 Karolina Widerström valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Karoliinisesta instituutista Ruotsin ensimmäisenä naislääkärinä.

Vuonna 1895 Alfred Nobel nimesi testamentissaan Karoliinisen instituutin Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon jakajaksi. Instituutin omista tutkijoista palkinto on myönnetty jakamisen aloittamisesta vuonna 1901 vuoteen 2018 mennessä viidelle.

Vuonna 1937 Nanna Svartzista tuli Karoliinisessa instituutissa Ruotsin ensimmäinen naisprofessori valtiollisessa korkeakoulussa. Samana vuonna osa KI:n laitoksista muutti Solnaan, johon Karoliininen sairaala valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1940. Vuonna 1945 koko Karoliininen instituutti muutti nykyiselle kampukselleen uuden sairaalan viereen.

Vuonna 1972 vihittiin käyttöön Huddingen sairaala. Tämän jälkeen osa KI:n laitoksista muutti tämän uuden sairaalan viereen, ja vuosien kuluessa sinne kehittyi Flemingsbergin kampus. Vuonna 1998 Hälsohögskolan i Stockholm liitettiin Karoliiniseen instituuttiin, jonka myötä instituutissa alkoivat muun muassa sairaanhoitaja-, audionomi- ja suuhygienistikoulutus. Vuonna 2007 instituutissa alkoivat ruotsin- ja englanninkieliset maisteriohjelmat.[2]

Maine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston kirjasto ja Berzelius-laboratorio.

Maailman viidensadan huippuyliopiston niin sanotussa Shanghai-yliopistovertailussa Karoliininen instituutti sijoittui vuonna 2017 maailmassa sijalle 44 ja Euroopassa sijalle 12, mikä oli korkein minkään ruotsalaisen tai pohjoismaalaisen yliopiston saama sijoitus.[3]

Vuosien 2018 QS World Rankings of Universities -vertailussa Karolinska institutet sijoittui kansainvälisessä lääketieteessä sijalle 6 ja Euroopassa sijalle 3.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Karolinska Institutet i korthet Karolinska Institutet. Viitattu 1.6.2020. (ruotsiksi)
  2. a b Karolinska Institutet ett medicinskt universitet Karolinska Institutet. Viitattu 25.7.2018. (ruotsiksi)
  3. Academic Ranking of World Universities ARWU World University Rankings 2018. Viitattu 25.7.2018. (englanniksi)
  4. QS World University Rankings by Subject 2018: Medicine Top Universities. 22.2.2018. Viitattu 25.7.2018. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rocca, Julius: Hur Karolinska institutet kom till. Stockholm: Karolinska institutet University Press, 2010. ISBN 978-91-85565-41-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]