Sairaanhoitaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sairaanhoitaja
Sairaanhoitaja työssään
Sairaanhoitaja työssään
Tyyppi Ammatti
Toimiala Terveydenhuolto
Koulutus Ammattikorkeakoulu
Työpaikka Sairaala, Terveyskeskus
Lähinimikkeitä Terveydenhoitaja, Kätilö, Ensihoitaja

Sairaanhoitaja (AMK) (lyhenne sair. hoit. tai SH[1]) on hoitotyön ammattikorkeakoulututkinto. Koulutus tapahtuu ammattikorkeakoulussa nuoriso- tai aikuisopintojen puolella hoitotyön koulutusohjelmassa. Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja ohjeellinen kestoaika on 3,5 vuotta. Terveydenhoitajan ja ensihoitajan koulutus kestää 4 vuotta (240 op) ja kätilön koulutus 4,5 vuotta (270) op.

Sairaanhoitajat toimivat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, avoterveydenhuollon tai yksityisen työnantajan palveluksessa. Työpaikka voi olla esimerkiksi sairaaloiden vuodeosastolla, poliklinikalla tai leikkausosastolla, kotisairaanhoidossa, erilaisissa kuntoutus- ja hoitokodeissa tai lääkäriasemilla. Työ on pääosin vuorotyötä.

Sairaanhoitaja voi toimia myös asiantuntijuus- ja konsulttitehtävissä esimerkiksi vakuutusyhtiössä tai yksityisenä ammatinharjoittajana. Ammattikorkeakoulujen oppimäärä noudattaa EU-direktiivejä (77/452/ETY, 77/453/ETY, 89/594/ETY, 89/595/ETY, 2001/19/EY) ja näin ollen tutkinto mahdollistaa työskentelyn kansainvälisillä työmarkkinoilla.

Sairaanhoitajan koulutuksen saavat myös kätilö, terveydenhoitaja ja ensihoitaja.

Sairaanhoitajat eivät enää suorita erillistä erikoistumisjaksoa vaan opintojen loppupuolella jokainen opiskelija valitsee suppeamman erikoisalan vaihtoehtoisista ammattiopinnoista, joita ovat esim:

Hoitotyön koulutusohjelmassa voi suuntautua myös terveydenhoitotyöhön, josta valmistuu terveydenhoitajaksi tai kätilötyöhön, josta valmistuu kätilöksi.

Listassa ei mainita kaikkia aloja ja lisäksi alat vaihtelevat kouluittain.

Merkittäviä sairaanhoitajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sairaanhoidon uudistamisen toteuttajaksi kohosi brittiläinen Florence Nightingale (1820–1910), joka oli itse sairaanhoitajattaren koulutuksen saanut ja käytännön työssä sairaiden hoitoon perehtynyt. Nightingalen kunniaksi perustetun rahaston turvin avattiin Lontoossa vuonna 1860 hänen nimeään kantava sairaanhoitajattarien koulu. Vasta se muodostui nykyaikaisen sairaanhoitajakoulutuksen malliksi, jonka esimerkki levisi vähitellen kaikkialle maailmaan.

Sophie Mannerheim on yksi suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen kehittäjistä. Hän itse kävi koulua Helsingissä, Tammisaaressa ja Tukholmassa. Ennen sairaanhoitajaksi opiskeluaan hän suoritti opettajatartutkinnon ja toimi jonkin aikaa luokanopettajana. Sairaanhoitajaopinnot hän aloitti 35-vuotiaana. Hän opiskeli Englannissa, Lontoossa sijaitsevassa St. Thomas Hospitalissa toimivassa ”Nightingale Training School for Nurses” -oppilaitoksessa. Sairaanhoitajaksi hän valmistui vuonna 1902. Sophie Mannerheim palasi Suomeen ja vuonna 1904 hän toimi jo kirurgisen klinikan ylihoitajana ja Helsingin yleisen sairaalan sairaanhoitajatarkoulutuksen johtajattarena.

Miten harvat miehet ja naisetkaan käsittävät, onpa kysymys suurista tai pienistä asioista, mitä ’vastuu’ merkitsee – tarkoitan, miten vastuunalainen tehtävä on suoritettava… ’Vastuu’ ei suinkaan merkitse vain sitä, että itse tekee tehtävänsä hyvin, vaan on myös huolehdittava siitä, että kaikki muut tekevät samoin.

- Florence Nightingale, alkuperäisteos Notes on Nursing, 1859

Edellämainitut ajatelmat kertovat itsensä peliin laittamisesta, vaikka ne nykypäivän ihmisen silmään paistavat naiiveilta ja hallitsevilta. Tällä hetkellä mm. ammattiyhdistykset (Tehy) panostaa työsuojeluun ja yhteistoimintaan. Hoitajan tehtävissä korostuu jatkuva itsearviointi, tiimityöskentelytaidot ja avarakatseisuus. Tämän päivän hoitotyötä tehdään omalla persoonalla potilaan edun mukaisesti, hyväksyen kaikkien yhteistyökumppaneiden erilaisuus.

Työsuojeluhallinnon tilastotiedon mukaan hoitoalalla on muita ammatteja enemmän syrjintää, häirintää ja työpaikkakiusaamista.

Sairaanhoitajan AMK-tutkinnon opintosuunnitelmaa on opiskelijoiden ja oppilaitosten puolelta kritisoitu voimakkaasti sen pirstalemaisesta somaattispainotteisuudesta, lyhyistä erikoistumisopinnoista, jotka eivät ole riittäviä valmistamaan työelämään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]