Sairaanhoitaja (AMK)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sairaanhoitaja)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sairaanhoitaja
Tyyppi Ammatti
Toimiala Terveydenhuolto
Koulutus Ammattikorkeakoulu
Työpaikka Sairaala, Terveyskeskus, Ensihoito, Lääkäriasema, Kotisairaanhoito, Puolustusvoimat, Rikosseuraamuslaitos, Järjestöt, Kouluterveydenhuolto, Kansaneläkelaitos, Lääketeollisuus
Lähinimikkeitä Terveydenhoitaja, Kätilö, Ensihoitaja

Sairaanhoitaja (AMK) (lyhenne sair. hoit. tai SH[1]) on hoitotyön ammattikorkeakoulututkinto[2]. Koulutus tapahtuu ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa. Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja ohjeellinen kestoaika 3,5 vuotta. Terveydenhoitajan ja ensihoitajan koulutus kestää 4 vuotta (240 op) ja kätilön koulutus 4,5 vuotta (270 op). Sairaanhoitajan koulutuksen saavat myös kätilö, terveydenhoitaja ja ensihoitaja. [3] Englanninkielinen sairaanhoitajatutkinto eri ammattikorkeakouluissa on Degree Programme in Nursing. [4][5][6][7][8]

Sairaanhoitajat voivat toimia eri tehtävissä kliinisessä työssä erikoissairaanhoidon eri erikoisaloilla, perusterveydenhuollossa, avoterveydenhuollossa, kotisairaanhoidossa, ensihoidossa, kouluterveydenhuollossa, yksityissektorilla, järjestöissä, vankeinhoidossa, puolustusvoimissa tai kansainvälisissä tehtävissä. Sairaanhoitajia toimii myös muissa tehtävissä kuten asiantuntijatehtävissä, kouluttajina, kehittämistyössä, tutkimustyössä, luottamus- ja työsuojelutehtävissä, esimiestehtävissä tai politiikassa. [9]

Ammattikorkeakoulujen oppimäärä noudattaa EU-direktiivejä (77/452/ETY, 77/453/ETY, 89/594/ETY, 89/595/ETY, 2001/19/EY)[10] ja näin ollen tutkinto mahdollistaa työskentelyn kansainvälisillä työmarkkinoilla. [11]

Opintojen loppuvaiheessa opiskelija valitsee häntä kiinnostavia opintoja eri hoitotyön osa-alueilta. [12][13] [14][15][16] Näitä opintoja voivat olla esimerkiksi:

Hoitotyön koulutusohjelmassa voi suuntautua myös terveydenhoitotyöhön, josta valmistuu terveydenhoitajaksi [19] tai kätilötyöhön, josta valmistuu kätilöksi. [20]

Sosiaali- ja terveyalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira myöntää valmistuneelle sairaanhoitajille oikeuden toimia sairaanhoitajana ja se ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä. [21] [22] Poikkeusoloissa voidaan valmiuslain (L1552/2011) 95 §:n perusteella velvoittaa henkilöitä, jotka toimivat tällä alalla, on saanut koulutusta tällä alalla ja joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta, tekemään valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. [23] Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut muutoksia valmiuslakiin koska laki rajoittaa hoitohenkilöstö perusoikeuksia ilman rahallista korvausta. Tehy näkee sen myös tasa-arvo-ongelmana sillä 90 prosenttia hoitohenkilökuntaan kuuluvista on naisia. [24]

Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden koulutus on laajuudeltaan 45 opintopistettä. Sen suorittamisen jälkeen voi hakea rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyttä Valviralta. [25]

Suomessa töissä käyvien naisten kolmanneksi yleisin ammatti on sairaanhoitaja. Sairaanhoitajista 92 % on naisia ja 8 % miehiä. Miehiä on eniten ikäryhmässä 26-30 -vuotta 10% ja miesten lukumäärä ikäryhmissä pienenee niin, että se on ikäryhmässä 56-60 -vuotta 4,4 %. [26]

Sairaanhoidon historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nurse detail in 1918 Toul, France- Group of nurses, Base Hospital (cropped).jpeg

Sairaanhoidon uudistamisen toteuttajaksi kohosi brittiläinen Florence Nightingale (1820–1910), joka avasi sairaanhoitajille kehitettyjä harjoituskouluja Englantiin sairaaloiden yhteyteen. Hän lisäsi hoitotyön arvostusta ja auttoi luomaan siitä arvostetun ammatin. Hän kehitti myös sairaaloiden aseptiikkaa ja häntä pidetään myös näyttöön perustuvan toiminnan luojana. Puhtauden tärkeys hänelle selvisi Krimin sodassa, jonne Englannin sotaministeri lähetti hänet parantamaan kenttäsairaaloiden olosuhteita. Nightingale kirjoitti elämänsä aikana useita kirjoja, joista tunnetuin on ympäri maailmaa julkaistu Notes on Nursing –kirja. [27]

Florence Nightingale -mitali on kansainvälisesti korkein hoitotyön huomionosoitus sairaanhoitajille, jonka myöntää Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC). Huomionosoitusta on jaettu vuodesta 1921. Ensimmäinen suomalainen huomionosoituksen saaja oli vapaaherratar Sophie Mannerheim. Mitalin saajat ovat osoittaneet erityistä rohkeutta ja omistautumista sotien ja luonnononnettomuuksien uhrien auttamisessa. [28]

Sophie Mannerheim (1863 - 1928) kehitti sairaanhoitotyötä ja sairaanhoitajakoulutusta Suomessa. Hän toimi Helsingin kirurgisen sairaalan ylihoitajana sekä johti Helsingin yleisessä sairaalassa sairaanhoitajatarkoulutusta. Hän oli myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen sairaanhoitajataryhdistyksen toiminnassa mukana. Hän kehitti ensimmäisenä Suomen sairaanhoitoalan kansainvälisiä suhteita. [29]

Alan edunvalvonta ja työmarkkinatilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ICU nurse cares for infant.jpg

Tehyn kunta-alan palkat (2017) julkaisun mukaan sairaanhoitajien tehtäväkohtainen palkka oli keskimäärin 2446,00 euroa. [30] Kätilöiden kokonaisansiot olivat 3 335 euroa, sairaanhoitajien 3 163 euroa ja lähihoitajien 2 743 euroa vuoden 2018 lokakuussa.[31] Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa verrattuna muissa pohjoismaissa työskentelviin sairaanhoitajiin. [32] Sairaanhoitajaliitto selvitti jo kuudennen kerran vuonna 2020 sairaanhoitajien työoloja, työhyvinvointia ja alan vetovoimaisuutta. Palkkaukseen tyytymättömyys oli hälyttävällä tasolla. Tyytymättömimpiä palkkaansa ovat teho-, valvonta- ja tarkkailuosastoilla sekä päivystyksessä työskentelevät sairaanhoitajat. Sairaanhoitajat näyttävät edelleen pitävän työstään. He pitävät työtään mielekkäänä, vaikka ovatkin välillä stressaantuneita ja väsyneitä. [33]

Sairaanhoitajia kuulu ammattijärjestö Tehy ry:hyn. [34] Tehy:n yhteistyöjäsenjärjestöjä ovat mm. Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen sairaanhoitajaliitto ry ja Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto. [35] Näistä kaikkiin kuuluu sairaanhoitajia. [36][37][35] Sairaanhoitajia kuuluu myös mm. ammattijärjestö JHL ry:hyn [38], Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:hyn[39] ja Julkisen alan unioni JAU:hun. [40]

Ammattibarometrin mukaan maaliskuussa 2021 oli pulaa tai paljon pulaa sairaanhoitajista eri osissa maata. Avoimena oli 3221 sairaanhoitajan tehtävää. [41] Sairaanhoitajien korkea työllisyysaste saattaa olla syy siihen, että sairaanhoitajat harvoin vaihtavat alaa.[42]Tilastokeskuksen yliaktuaarin mukaan sairaanhoitajista poikkeuksellisen harva vaihtaa alaa. Sairaanhoitajista vain 0,7 % kouluttautui toiselle alalle 2010-2018, kun muiden amk-tutkintojen vastaava luku oli 5,4 %. Tosin vastaavasti lähihoitajat ja perushoitajat hankkivat uuden koulutuksen harvemmin kuin muut ammatillisen peruskoulutuksen saaneet. Kaikista sote-alan koulutuksen saaneista alle 10 000 työskentelee toisella alalla, kun ei lasketa niitä, jotka työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä. [42]

Sairaanhoitajat maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filppiiniläinen sairaanhoitaja työsään.

Kansainvälinen sairaanhoitajien liitto (ICN, International Council of Nurses) on yli 130 kansallisen sairaanhoitajayhdistyksen liitto, joka edustaa yli 20 miljoonaa sairaanhoitajaa maailmanlaajuisesti. Se on perustettu 1899. ICN on maailman ensimmäinen ja laajin kansainvälisten terveydenhuollon ammattilaisten järjestö. Sen yhteistyö Yhdistyneiden kansakuntien (YK) erityisjärjestöjen, erityisesti Maailman terveysjärjestön (WHO), Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Maailmanpankin kanssa on sairaanhoitajille tärkeää kaikkialla. Lisäksi se tekee tiivistä yhteistyötä useiden kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa [43]. ICN vietää vuosittain maailmanlaajuista sairaanhoitajien päivää 12.5., joka on Florence Nightingalen syntymäpäivä. [44] Nursing Now on kolmivuotinen maailmanlaajuinen kampanja, joka toteutetaan yhteistyössä Maailman terveysjärjestön kanssa. Se on Burdett Trust for Nursing -ohjelma. Sairaanhoitajat ovat ratkaisevassa roolissa terveyden edistämisessä, tautien ehkäisyssä ja hoidossa. Yhteisöä lähinnä olevina terveydenhuollon ammattilaisina heillä on erityinen rooli uusien yhteisöllisten hoitomallien kehittämisessä ja he tukevat paikallisia toimia terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. [45] Fight Fakes -kampanjaan, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta väärennettyjen lääkkeiden vaaroista. Se toteutetaan yhteistyössä apteekkareiden, lääkäreiden ja muiden kanssa. [46] ICN on tiiviisti mukana Terveydenhuollon vaarassa -hankkeessa (HCiD), jonka tavoitteena on viime kädessä parantaa terveydenhuollon saatavuutta aseellisessa konflikteissa. Kansainvälisen Punaisen Ristin komitean (ICRC) vetämän projektin tavoitteena on parantaa puolueettoman ja tehokkaan terveydenhuollon turvallisuutta ja tarjoamista aseellisissa konflikteissa ja muissa hätätilanteissa. [47] ICN on myös ollut perustamassa Health in Conflict Coalition -järjestöä, jonka tarkoituksena on edistää terveydenhuolltohenkilökunnan turvallisuutta aseellisten konfliktien tai väkivallan aikana. [48] ICN on Deliver's Deliver for Good -kampanjaan osallistuva järjestö. Kampanja edistää 12 kriittistä panostusta tyttöihin ja naisiin edistääkseen kehitystä kaikille. [49]

COVID-19 Nurse (cropped).jpg

ICN raportoi, että koronapandemia on aiheuttanut maailmanlajuisen trauman hoitohenkilöstölle. Sairaanhoitajien vahvistettuja koronakuolemantapauksia on raportoitu 2200 ja tartuntojen määrä kasvaa. Kuormitusta lisää työkuorman lisäksi väärinkäytökset ja rokotevastaisten protestit. Sairaanhoitajien, jotka ilmoittavat mielenterveyshäiriöistä on monissa maissa noussut 60 prosentista 80 prosenttiin. Tämän pelätään johtavan sairaanhoitajien joukkopakoon alalta. Sairaanhoitajat kohtaavat ennennäkemättömiä vaatimuksia, mikä johtaa fyysiseen uupumukseen. Sairaanhoitaja kokevat psyykkistä painetta, joka tuottaa henkistä kärsimystä. Koronapotilaista huolehtiminen tarkoittaa kaikkialla maailmassa lisääntyneiden kuolemantapausten kohtaamista ja käsittelyä. Omaisia tulee tukea, kun he eivät voi olla läheistensä kanssa, vaikka nämä ovat kuolemassa. On myös huolta henkilökohtaisten suojainten riittävyydestä, väärinkäytöksiä yhteisöissä sekä pandemian kieltäjiltä sekä pelkoa viruksen levittämisestä omille läheisille kotona. Sen pelätään aiheuttavan posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) sekä sellaisen masennuksen ja ahdistuneisuuden aallon, jota ei osata edes hahmottaa. [50]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehyn toimeksiannosta Aula Research toteutti syyskuussa 2020 kyselytutkimuksen Tehyn jäsenille yliopistollisissa sairaaloissa tai keskussairaaloissa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 2 750 jäsentä. Alan vaihtoa suunnitteli aktiivisesti miltei puolet (48 %) ja yhteensä 88 % on harkinnut sitä. Vain 23 % hoitajista uskoi jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Alan vetovoimassa on isoja ongelmia. Vastanneista 64 % ei suuntautuisi sote-alalle, jos olisi nyt aloittamassa opiskelua.  Vastaajista 68 % kertoi koronan heikentäneen työhyvinvointia ja 42 % oli ollut peloissaan oman tai läheisten terveyden vaarantumisesta. Yhteensä 65 % jäsenistä kertoi työturvallisuuden vaarantuneen korona-aikana. [51]

Ammattikorkeakoulujen toteuttamaa sairaanhoitajakoulutusta on arvosteltu siitä, koulutuksen toteuttamistavat ammattikorkeakoulujen välillä vaihtelevat suuresti. Myös koulutuksessa saavutetun osaamisen tasoissa on ollut isoja eroja eri oppilaitosten välillä. Kaksoistutkinnoissa, joissa saa myös sairaanhoitajan tutkinnon, on havaittu tarve vahvistaa sairaanhoitajalta vaadittavan osaamisen opetusta. Sairaanhoitajaopiskelijoilla on havaittu puutteita on ollut mm. lääkehoidon, potilaan kääntämisen ja syöttämisen osaamisessa. Erikoissairaanhoitajakoulutuksen palauttamista Suomeen on myös ehdotettu. Käytännön ohjatun harjoittelun ohjauksessa on ollut myös puutteita. Osaan sairaaloista on palkattu opetushoitajia parantamaan opiskelijoiden ohjauksen tasoa käytännön ohjatun harjoittelun aikana yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Sairaanhoitajakoultusta on parannettu 21 eri ammattikorkeakoulun yhteisessä koulutuksen kehittämishankkeessa viime vuosina. [52]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.1.2014.
  2. Sairaanhoitaja Työmarkkinatori. Viitattu 30.3.2021.
  3. Opiskele sairaanhoitajaksi Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  4. Nursing www.laurea.fi. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  5. Sairaanhoito - Nursing AMK, päiväopiskelu | Metropolia www.metropolia.fi. Viitattu 4.4.2021.
  6. Nursing, Bachelor of Health Care Jamk. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  7. Nursing, Tampereen ammattikorkeakoulu tuni.fi. Viitattu 4.4.2021.
  8. Nursing - Bachelor of Health Care SAMK - Satakunnan ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.4.2021. (englanniksi)
  9. Sairaanhoitajan monet eri urapolut Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  10. Noora Heinonen: Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2003:22. Terveysalan koulutuksen työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu. Suositus sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille. 31.12.2003. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 30.3.2021.
  11. Töihin ulkomaille Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  12. Tutkinnot Turun Ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.3.2021.
  13. Sairaanhoitaja (AMK) Jamk. Viitattu 30.3.2021.
  14. a b c d e f g h Sairaanhoitaja (AMK), Oulu www.oamk.fi. Viitattu 30.3.2021.
  15. a b c d Sairaanhoitaja AMK, päiväopiskelu | Metropolia www.metropolia.fi. Viitattu 30.3.2021.
  16. Sairaanhoitaja www.kamk.fi. Viitattu 30.3.2021.
  17. a b c d e f Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Sairaanhoitaja (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, 210 op. Opetussuunnitelma Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.3.2021.
  18. a b c d e TAMK, Tampereen ammattikorkeakoulu: Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Sairaanhoitaja (AMK): 210 op Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto opinto-opas-ops.tamk.fi. Viitattu 30.3.2021.
  19. Opetussuunnitelmat :: Oulun ammattikorkeakoulu :: Opinto-opas www.oamk.fi. Viitattu 30.3.2021.
  20. Kätilö AMK, päiväopiskelu | Metropolia www.metropolia.fi. Viitattu 30.3.2021.
  21. Sairaanhoitajan ammatinharjoittamisoikeus Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  22. Sairaanhoitajat Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  23. Valmiuslaki L1552/2011 finlex.fi. 1.3.2012. Viitattu 30.3.2021.
  24. Tehy vaatii muutoksia valmiuslakiin, jonka se näkee kurittavan kohtuuttomasti hoitajia Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 30.3.2021.
  25. Sairaanhoitajan monet eri urapolut Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  26. Tilastoja sairaanhoitajista Sairaanhoitajat. Viitattu 30.4.2021.
  27. Nico Kulokivi: Florence Nightingalen merkitys hoitotyön historiassa : Posteri hoitotyön opiskelijoille Karelia ammattikorkeakoulu. Syyskuu 2016. Karelia ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.3.2021.
  28. Suomen Punainen Risti: Punaisen Ristin kansainvälinen Florence Nightingale -mitali sairaanhoitaja Jorma Jokelalle sttinfo.fi. 09.06.2021 14:30.
  29. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 30.3.2021.
  30. Kenneth Snellman: Tehy ry: Kunta-alan palkat 2017 29.8.2017. Tehy ry/ Tehy fr. Viitattu 31.3.2021.
  31. Kysely: Suomalaisista 63 prosenttia antaisi sairaanhoitajille palkankorotuksen Helsingin Sanomat. 18.1.2020.
  32. Tilastoja sairaanhoitajista Sairaanhoitajat. Viitattu 30.3.2021.
  33. Työolobarometri 2020: Sairaanhoitajien työtyytymättömyys kasvaa Sairaanhoitajat. 8.1.2021. Viitattu 30.3.2021.
  34. Keitä varten? Tehy. 23.10.2015. Viitattu 1.4.2021.
  35. a b Keitä varten? Tehy. 23.10.2015. Viitattu 1.4.2021.
  36. eetu: Hallitus Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. 2018-09-09EEST18:43:32+03:00. Viitattu 1.4.2021.
  37. Meistä enemmän Sairaanhoitajat. Viitattu 1.4.2021.
  38. Terveysala JHL. Viitattu 1.4.2021.
  39. Liitto Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry. Viitattu 1.4.2021.
  40. JAU: Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan kaikkien ammattitaitoa www.jytyliitto.fi. Viitattu 1.4.2021. (englanniksi)
  41. TOP 15 www.ammattibarometri.fi. Viitattu 30.3.2021.
  42. a b Tilastot alanvaihtajista eivät tue väitteitä hoitoalan ahdingosta, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Helsingin Sanomat. 17.1.2020.
  43. Who we are ICN - International Council of Nurses. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  44. International Nurses Day ICN - International Council of Nurses. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  45. Nursing Now ICN - International Council of Nurses. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  46. Fight the Fakes ICN - International Council of Nurses. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  47. Health Care in Danger ICN - International Council of Nurses. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  48. Safeguarding Health in Conflict Coalition ICN - International Council of Nurses. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  49. Deliver for Good ICN - International Council of Nurses. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  50. The COVID-19 Effect: World’s nurses facing mass trauma, an immediate danger to the profession and future of our health systems ICN - International Council of Nurses. Viitattu 30.3.2021. (englanniksi)
  51. Tehyn laaja kysely: Koronasta ei ole korvattu mitään, alan vaihto kiinnostaa yhä enemmän Tehy. 7.10.2020. Viitattu 30.3.2021.
  52. Tätä on sairaanhoitajakoulutus kehnoimmillaan: niukkaa lääkeoppia, puutteellista ohjausta harjoittelussa ja vajavainen kaksoistutkinto Yle Uutiset. Viitattu 4.4.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]