Poikkeusolot
.jpg)
Poikkeusolot määrittää Suomessa valmiuslaki (1553/29.12.2011). Lain 3 §:n mukaan poikkeusoloja ovat:
1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä
5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. [1]
Kun valtioneuvosto toteaa yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa maassa vallitsevan poikkeusolot, voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää valmiuslain säännösten soveltamisen aloittamisesta. Tämä asetus voidaan antaa määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi. Siinä on mainittava, miltä osin tämän lain mukaisia toimivaltuuksia voidaan soveltaa ja missä niitä sovelletaan jos niitä ei tarkoiteta sovellettaviksi koko maan alueella. Asetus on välittömästi saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää, voiko asetus jäädä voimaan vai onko se kumottava osittain tai kokonaan. Se myös päättää, että onko asetus voimassa säädetyn vai sitä lyhyemmän ajan. Jollei käyttöönottoasetusta ole viikon kuluessa sen antamisesta toimitettu eduskunnalle, asetus lakkaa olemasta voimassa. Kun eduskunta on päättänyt, käyttöönottoasetuksessa mainittuja säännöksiä voidaan alkaa soveltaa siltä osin kuin eduskunta ei ole päättänyt, että asetus on kumottava.[1]
Jos käyttöönottoasetuksen käsittely ei ole mahdollista, voidaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että toimivaltuussäännöksiä voidaan soveltaa välittömästi. Tällainen asetus voidaan antaa kolmen kuukauden määräajaksi ja se on välittömästi annettava eduskunnan käsiteltäväksi. Jos asetusta ole viikon kuluessa sen antamisesta toimitettu eduskunnalle, asetus lakkaa olemasta voimassa. Jos eduskunta päättää, asetus on kumottava osittain tai kokonaan.[1]
Valtionneuvosto totesi 16. maaliskuuta 2020, että Suomessa vallitsee poikkeusolot yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Perusteluina tälle pidettiin valmiuslaissa tarkoitettua erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallisia tartuntatautia. [2] Poikkeusolot päättyivät kolmen kuukauden päästä 16. kesäkuuta 2020 [3]. Toisen kerran valtionneuvosto totesi 1. maaliskuuta 2021 Suomessa vallitsevan poikkeusolot yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. [4] Toisella kerralla poikkeusolot olivat voimassa 27. huhtikuuta 2021 asti. [5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ajantasainen lainsäädäntö: Valmiuslaki 1552/2011 finlex.fi. Edita. Viitattu 25.5.2021.
- ↑ Poikkeusolojen toteaminen Valtioneuvosto. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Poikkeusolot päättyvät tiistaina 16. kesäkuuta Valtioneuvosto. Arkistoitu 26.5.2021. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Suomessa vallitsevat poikkeusolot Valtioneuvosto. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Poikkeusolot päättyivät 27. huhtikuuta Valtioneuvosto. Arkistoitu 26.5.2021. Viitattu 26.5.2021.