Erikoissairaanhoito

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erikoissairaanhoito tarkoittaa lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia terveydenhuoltopalveluja, kuten ennaltaehkäisyä, tutkimuksia, hoitoja, ensihoitoa, päivystystoimintaa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Suomen Valtioneuvoston asetuksessa on määritelty myös erityistason erikoissairaanhoito, jolloin on kyse poikkeuksellisen harvinaisesta sairaudesta tai vaativista hoitojärjestelyistä.[1]

Suomessa erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete, koska palvelu on pääosin yhteiskunnan maksamaa. Esimerkiksi alle kouluikäisten erikoissairaanhoidossa palvelujen tuottajina voivat olla lastenlääkärit, lastenkirurgit, lastenneurologit, lastenpsykiatrit, ihotautilääkärit, silmälääkärit, korvalääkärit ja erikoislääkärit.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Erikoissairaanhoito kuntaliitto.fi. 2.12.2020. Arkistoitu 3.5.2023. Viitattu 16.2.2024.
  2. ↑ Elina Hermanson: Perus- ja erikoissairaanhoito­järjestelmä Terveyskirjasto (Kotineuvola). Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 23.12.2020. [vanhentunut linkki]
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Erikoissairaanhoito&oldid=22194989”