Saattohoito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saattohoidossa sekä potilas että omaiset voivat tarvita henkistä tukea.

Saattohoito on kuolevan ihmisen hoitoa hänen viimeisinä viikkoinaan tai kuukausinaan ennen kuolemaa. Saattohoitoa annetaan vakavasti sairaille potilaille, joiden sairaus on siinä vaiheessa, ettei sitä lääketieteen keinoin kyetä parantamaan. Saattohoidon tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisimman tuskaton ja rauhallinen kuolema sekä tukea potilaan läheisiä.

Saattohoitoa voidaan antaa kotona, terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla sekä saattohoitokodeissa. Saattohoitokoteja on Suomessa tällä hetkellä viisi: Terhokoti[1] Helsingissä, Karinakoti[2] Turussa, Pirkanmaan hoitokoti[3] Tampereella ja Koivikko-koti[4] Hämeenlinnassa. Lappeenrantaan on perustettu maan viides saattohoitokoti, Karjalakoti, syyskuussa 2011. [5] Saattohoitokoteihin hakeudutaan aina lääkärin lähetteellä. Jos läheiset kykenevät hoitamaan potilasta kotona, tekee heille lääkäri tai kotisairaanhoitaja hoitosuunnitelman. Kotona pystytään hoitamaan hyvinkin heikkokuntoisia potilaita.

Saattohoitopotilaille ei yleensä tehdä ruumiinavausta kuolinsyyn selvyyden vuoksi. Ainoastaan ammattitautitapauksissa edellytetään oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.