Saattohoito

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saattohoidossa sekä potilas että omaiset tarvitsevat henkistä tukea.

Saattohoito on kuolevan ihmisen hoitoa hänen viimeisinä viikkoinaan tai kuukausinaan ennen kuolemaa. Saattohoitoa annetaan vakavasti sairaille potilaille, joiden sairaus on siinä vaiheessa, ettei sitä lääketieteen keinoin kyetä parantamaan tai potilas on kieltäytynyt hoidosta. Saattohoito sinänsä ei ole riippuvainen potilaan diagnoosista. Saattohoidon tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisimman tuskaton ja rauhallinen kuolema sekä tukea potilaan läheisiä. Saattohoidossa tulee ottaa huomioon potilaan psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, henkinen ja maailmankatsomuksellinen näkökulma.

Saattohoitopäätös on lääketieteellinen päätös, joka tehdään yhdessä potilaan ja/tai hänen edunvalvojansa kanssa. Saattohoitopäätös voi olla hoidonrajaus tai lopputulos pitkästä prosessista, jonka aikana on selvinnyt ettei sairautta voi parantaa. Saattohoitopäätös tehdään hoitoneuvottelujen tuloksena. Hoitolinjaukset tehdään potilasta kuunnellen moniammatillisessa työryhmässä. Päätöksiä voidaan tehdä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Saattohoitoa voidaan antaa kotona, terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla sekä saattohoitokodeissa. Saattohoitokoteja on Suomessa tällä hetkellä viisi: Terhokoti[1] Helsingissä, Karinakoti[2] Turussa, Pirkanmaan hoitokoti[3] Tampereella ja Koivikko-koti[4] Hämeenlinnassa. Lappeenrantaan on perustettu maan viides saattohoitokoti, Karjalakoti, syyskuussa 2011. [5] Saattohoitokoteihin hakeudutaan aina lääkärin lähetteellä. Jos läheiset kykenevät hoitamaan potilasta kotona, tekee heille lääkäri tai kotisairaanhoitaja hoitosuunnitelman. Kotona pystytään hoitamaan hyvinkin heikkokuntoisia potilaita.

Saattohoitopotilaille ei yleensä tehdä ruumiinavausta kuolinsyyn selvyyden vuoksi. Ainoastaan ammattitautitapauksissa edellytetään oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta.

Hoitotahto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hoitotahto

Henkilö voi ilmaista toiveensa hoitoonsa liittyen hoitotahdolla. Potilas voi kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai jo aloitetusta hoidosta. Hoitotahto tulee silloin ajankohtaiseksi kun henkilö ei pysty enää itse ilmaisemaan tahtoaan. Hoitotahdolla ilmaistaan oma tahto liittyen esimerkiksi elämää pitkittävien hoitojen käyttöön. Hoitotahto koskee kuoleman läheisyydessä tehtäviä hoitotoimenpiteitä. Hoitotahto tehdään yleensä kirjallisena ja siinä on todistajien allekirjoitukset. Vakaa suullisesti usein ilmaistu tahto liittyen hoitoon katsotaan myös hoitotahdoksi. Psykiatrisissa sairaaloissa on käytössä psykiatrinen hoitotahto.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.