Anders Celsius

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anders Celsius
Anders Celsius Olof Areniuksen maalaamana.
Anders Celsius Olof Areniuksen maalaamana.
Henkilötiedot
Syntynyt 27. marraskuuta 1701
Uppsala
Kuollut 25. huhtikuuta 1744 (42 vuotta)
Uppsala
Tieteilijä
Tutkimusalue tähtitiede, fysiikka
Tunnetut työt Celsius-asteikko
Ura
Instituutti Uppsalan yliopisto
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Sittemmin käytöstä poistettu Boeing 737, jonka pyrstöön Celsiuksen kuva oli maalattu.

Anders Celsius Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (27. marraskuuta 1701 Uppsala25. huhtikuuta 1744 Uppsala) oli ruotsalainen tähtitieteilijä. Celsius toimi Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina vuosina 17301744. Anders Celsiuksen tutkimukset kohdistuivat lähinnä meteorologiaan, revontuliin ja Maan magnetismiiin.

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Celsius kuului Hälsinglandista kotoisin olevaan sukuun, jossa oli paljon tiedemiehiä. Hänen isänsä Nils oli tähtitieteilijä ja hänen äitinsä Cunilla oli tähtitieteilijän tytär.[1] Hänen molemmat molemmat isoisänsä olivat professoreita Uppsalassa.[2]

Ura tiedemiehenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anders Celsius toimi Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina vuosina 1730 - 1744, ja vuonna 1740 hän perusti Uppsalan observatorion.[3] Siihen aikaan Pohjoismaissa ei vielä ollut kunnon observatorioita, joten Celsius tutustui ensin Manner-Euroopan kuuluisiin tähtitieteellisiin observatorioihin ja vieraili Nürnbergissä, Roomassa ja Pariisissa.[4]

Celsius vaikutti Maupertuis’n astemittausretken suuntautumiseen Tornionjokilaaksoon ja oli retkellä mukana.[2][5]

Celsius tutki myös magneettikenttien muutoksia revontulten aikana ja pyrki mittaamaan tähtien kirkkautta.[4]

Celsius-asteikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvun alussa oli erilaisia lämpötila-asteikkoja käytössä yli kolmekymmentä mutta nykyään kaikkilla maailmassa, paitsi Yhdysvalloissa käytetään Celsius-asteikkoa joka on saanut nimensä Anders Celsiukselta.[1] Hän esitti asteikon ensimmäisen kerran Ruotsin tiedeakatemialle vuonna 1742. Asteikossa veden jäätymispiste oli 100 ja kiehumispiste 0 astetta. Myöhemmin Carl von Linné käänsi asteikon toisin päin, nykyiseen muotoonsa.[1][2]

Anders Celsius kuoli tuberkuloosiin vuonna 1744 Uppsalassa.[1][2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arithmetica eller räknekonst (1727)
  • Nova methodus distantiam solis a terra determinandi (1730)
  • Tankar om kometernes igenkomst (1735)
  • Bref om jordens figur (1736)
  • Memorial om calendarii förbättrande hvad påskens rätta firande angår (1738)
  • De observationibus pro figura telluris determinanda (1738)
  • Almanakkoja vuosilta 1728–1737, 1740, 1741 ja 1743–1745

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Celsiuksen kuva on ollut maalattuna Norwegian Air Shuttlen kahden sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737–800 -koneen pyrstöön.[6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Rietz, Peter Du: Anders Celsius – Degrees Celsius Tekniska museet. 7.3.2018. Viitattu 26.11.2018 (englanniksi).
  2. a b c d Anders Celsius Upsala Universitet. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
  3. Anders Celsius 23.11.2018. Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
  4. a b Anders Celsius Kids & Energy. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
  5. Maupertuis'n astemittausretki – Anders Celsius Lapinkavijat.rovaniemi.fi. Viitattu 26.11.2018.
  6. UR-PSQ Ukraine International Airlines Boeing 737-86N(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
  7. LV-HQH Norwegian Air Argentina Boeing 737-8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.