Kofi Annan

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kofi Atta Annan
Kofi Annan 2012 (cropped).jpg
Yhdistyneiden kansakuntien seitsemäs pääsihteeri
1. tammikuuta 1997 – 31. joulukuuta 2006
Edeltäjä Boutros Boutros-Ghali
Seuraaja Ban Ki-moon
Tiedot
Syntynyt 8. huhtikuuta 1938
Kumasi, Kultarannikko
Kuollut 18. elokuuta 2018 (80 vuotta)
Bern, Sveitsi
Puoliso Titi Alakija (avioitui 1965- erosi 1983)
Nane Lagergren (avioitui . 1984)
Uskonto protestantti
Kunnianosoitukset Nobelin rauhanpalkinto Nobelin rauhanpalkinto (2001)
Allekirjoitus
Allekirjoitus

Kofi Atta Annan (8. huhtikuuta 1938 Kumasi, Kultarannikko[1]18. elokuuta 2018 Bern, Sveitsi[2]) oli ghanalainen diplomaatti, joka toimi seitsemäntenä Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerinä vuosina 1997–2006. Vuonna 2001 Annanille myönnettiin ansioistaan yhdessä YK:n kanssa Nobelin rauhanpalkinto.[3]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kofi Annan syntyi Kultarannikon Kumasissa. Hänen vanhempansa olivat Victoria ja Henry Reginald Annan. Annanin etunimi viittaa ghanalaiseen Akan-heimon tapaan viikonpäivään, jolloin hän syntyi. ”Kofi” tarkoittaa perjantaina syntynyttä poikaa. Hänen toinen etunimensä ”Atta” tarkoittaa akanin kielellä kaksosta. Hänen vuonna 1991 kuolleen kaksossisarensa nimi oli Efua Atta.

Vuosina 1954–1957 Annan kävi Mfantsipim Schoolin sisäoppilaitosta Ghanan Cape Coastissa. Hänen valmistuttuaan koulusta vuonna 1957 Ghana oli ensimmäinen Yhdistyneen kuningaskunnan Saharan eteläpuolisen Afrikan maa, joka sai itsenäisyyden. Annan siirtyi Kwame Nkrumahin yliopistoon opiskelemaan taloustieteitä.

Annan sai Ford-säätiön stipendin ja pääsi sen avulla päättämään opintonsa Minnesotaan Yhdysvaltoihin Macalester Collegeen. Hän valmistui Macalesterista 1961 ja jatkoi opintojaan Genevessä Sveitsissä Graduate Institute of International Studies -oppilaitoksessa, jossa hän opiskeli vuosina 1961–1962. Vajaa vuosikymmen myöhemmin hän palasi opiskelemaan Yhdysvaltoihin, tällä kertaa Massachusetts Institute of Technologyyn, jossa hän suoritti maisterin tutkinnon hallintopuolelta.

Ura YK:ssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annan aloitti työnsä YK:ssa vuonna 1962 budjetinlaskijana WHO:ssa. Vuosina 1974–1976 hän työskenteli Ghanan matkailuministeriössä, kunnes sai paikan YK:n apulaispääsihteerinä. Annan oli YK:n apulaispääsihteeri, kun Ruandan kansanmurha tapahtui vuonna 1994. Kanadalainen YK:n kenraali Roméo Dallaire syytti Annania passiivisuudesta kansanmurhan aikana. Hän itsekin sanoi, että puuttumattomuus kansanmurhaan oli hänen uransa suurin virhe. Annan työskenteli jonkin aikaa YK:n edustajana Jugoslavian sotien jälkiselvittelyssä.

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13. joulukuuta 1996 Annania suositeltiin turvallisuusneuvostossa YK:n uudeksi pääsihteeriksi, ja neljä päivää myöhemmin yleiskokous valitsi hänet. Hän aloitti virassa 1. tammikuuta 1997. Annan seurasi egyptiläistä Boutros Boutros-Ghalia, ja hänestä tuli ensimmäinen mustaihoinen afrikkalainen pääsihteeri. Merkkinä suuresta kansansuosiosta Annan nimitettiin uudelleen pääsihteerin virkaan 1. tammikuuta 2002.

Annanin mukaan nimettiin suunnitelma Kyproksen yhdistämiseksi vuonna 2004 kansanäänestyksellä. Kyproksen kreikkalaiset kuitenkin hylkäsivät suunnitelman, kun turkkilainen osapuoli oli sen hyväksynyt.

Annan toimi muun muassa kunniamurhia vastaan, nimittäen niitä häpeämurhiksi. Muun muassa Irakin viimeaikaisten terrori-iskujen johdosta Annan peräänkuulutti laajempaa kansainvälistä yhteistyötä terrorismia vastaan. Jäähyväispuheessaan hän arvosteli Yhdysvaltoja ja George W. Bushia Irakin sodasta.

Vuonna 2005 Annan nimitti Suomen presidentin Martti Ahtisaaren erityisedustajakseen Kosovon asemasta käytyihin neuvotteluihin. Annan ja Ahtisaari olivat tunteneet toisensa 1970-luvulta lähtien, ja he olivat toimineet läheisessä yhteistyössä Ahtisaaren luotsatessa YK:n erityisedustajana Namibiaa kohti itsenäistymistä 1980-luvun aikana.[4]

Pääsihteeriyden jälkeinen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annan piti viimeisen puheen YK:ssa 11. joulukuuta 2006. Hänen seuraajakseen valittiin eteläkorealainen Ban Ki-moon. Annan palasi kotimaahansa Ghanaan ja asettui maan presidenttiehdokkaaksi kuitenkaan voittamatta vaaleja. Hän oli Global Eldersin jäsen.

Annan oli sovittelijana eräissä konflikteissa, kuten Kenian presidentinvaalivilpin jälkeisissä levottomuuksissa vuonna 2008[5]. Helmikuusta elokuuhun 2012 Annan toimi YK:n ja Arabiliiton lähettiläänä Syyrian kriisissä[6].

Syksyllä 2012 Annan nähtiin entisen alaisensa Elisabeth Rehnin haastattelussa Yleisradion keskusteluohjelmassa Elisabeth kohtaa.[7]

Vuonna 2013 julkaistiin Kofi Annanin ja Nader Mousavizadehin kirjoittama muistelmateos Elämäni sodassa ja rauhassa.[8]

Annanin kuolemasta tiedotti lauantaina 18. elokuuta 2018 hänen nimikkosäätiönsä Kofi Annan Foundation. Säätiön tiedotteessa kerrottiin Annanin nukkuneen rauhallisesti pois lyhyen sairauden jälkeen. Presidentti Martti Ahtisaari luonnehti muistosanoissaan Annania YK:n kaikkien aikojen menestyksekkäimmäksi pääsihteeriksi, joka oli aina poikkeuksellisen voimakkaasti sitoutunut kulloiseenkin työtehtäväänsä.[4]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annan oli naimisissa ruotsalaisen juristin Nane Maria Annanin kanssa. Annanilla oli kolme lasta: Kojo Annan, Ama Annan ja Nina Cronstedt de Groot. Kojo ja Ama syntyivät Annanin ensimmäisestä avioliitosta nigerialaisen Titi Alakijan kanssa. Nina Cronstedt de Groot on Nane Maria Annanin aiemmasta avioliitosta.

Annan asui loppuvuotensa Genevessä ja vietti aikaa myös Sveitsin maaseudulla. Hän kuoli sairaalassa Bernissä.[9]

Annan puhui englantia, ranskaa ja fantea ja eräitä muita afrikkalaisia kieliä. Uskonnoltaan Annan oli protestantti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kofi Annan – Facts Nobelprize.org. Viitattu 22.11.2014. (englanniksi)
  2. Juupaluoma, Johanna ja El Kamel, Sonja: YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on kuollut - Ulkomaat hs.fi. 18.8.2018. Viitattu 18.8.2018.
  3. The Nobel Peace Prize for 2001 Nobel. Viitattu 3.11.2017.
  4. a b Elina Melamies: Kofi Annanin kuolema kosketti presidenttejä. Aamulehti 19. elokuuta 2018, s. A24. Alma Media.
  5. Kenya government anger with Annan BBC. Viitattu 13.02.2008. (englanniksi)
  6. Turhautunut Annan jättää Syyria-lähettilään tehtävänsä 2.8.2012. Helsingin sanomat. Viitattu 3.8.2012.
  7. Uusitorppa, Harri: Elisabeth Rehnin ensimmäinen vieras on Kofi Annan Helsingin Sanomat. 10.9.2012. Viitattu 8.8.2014.
  8. Kirjakevät: Elämäkerrat ja muistelmat 13.1.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.10.2013.
  9. Kofi Annan, former UN secretary general, dies (Ghanaian who served as secretary general between 1997 and 2006, dies aged 80) The Guardian World. The Guardian. Viitattu 18.8.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneiden kansakuntien lippu Edeltäjä:
Boutros Boutros-Ghali
Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri
1997–2006
Seuraaja:
Ban Ki-moon