Aung San Suu Kyi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Daw Aung San Suu Kyi
Aung San Suu Kyi gives speech.jpg
Kansanedustaja
Burman parlamentin jäsen
Tiedot
Syntynyt 19. kesäkuuta 1945
Kunnianosoitukset Nobel-palkinto Nobelin rauhanpalkinto (1991)
Allekirjoitus Aung San Suu Kyi signature 2013.svg

Daw Aung San Suu Kyi (burmaksi အောင်ဆန်းစုကြည်, s. 19. kesäkuuta 1945, silloinen Rangoon, nyk. Yangôn) on vuodesta 2016 lähtien toiminut Burman ensimmäisenä valtiokanslerina (häntä varten luotu virka, koska hän ei voi laillisesti toimia presidenttinä) sekä ulkoministerinä ja presidentin kanslian ministerinä.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suu Kyin isä on vuoden 1947 itsenäisyystaistelua johtanut kenraali Aung San. Kilpailija murhautti Aung Sanin puoli vuotta ennen kuin maa itsenäistyi 4. tammikuuta 1948. Hänen äitinsä on Daw Khin Kyi, joka toimi suurlähettiläänä Intiassa 1960– Suu Kyi opiskeli Britanniassa Oxfordin yliopistossa 1964– filosofiaa, valtiotiedettä ja taloustiedettä. Hän tapasi tulevan aviomiehensä Michael Arisin opiskeluaikoinaan.[2]

Hän palasi Burmaan 1988 huolehtiakseen sairaasta äidistään.[2] Maassa kapinoitiin tuolloin kenraali Ne Winin vuosikymmeniä kestänyttä valtaa vastaan. Kenraali Saw Maung syrjätti maata johtaneen hallinneen sosialistipuolueen BSPP:n 18. syyskuuta 1988 ja muodosti juntan joka tukahdutti mielenosoitukset. Juntta lupasi vapaita vaaleja.

Suu Kyin Kansallinen Demokratia -puolue (National League for Democracy, NLD) toukokuun 1990 vaalit entistä sosialistipuoluetta vastaan, mutta sotilaat mitätöivät vaalien tuloksen ja Suu Kyin vankila- ja arestikierre alkoi. Suu Kyi oli kuusi vuotta kotiarestissa. Hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto 1991, mutta ei päässyt vastaanottamaan sitä henkilökohtaisesti, sillä Myanmarista poistuminen olisi johtanut maahantulokieltoon.[3]

Hän on ollut 21 viime vuoden aikana kotiarestissa yhteensä yli 15 vuotta[3], ensin 1989–1995 ja uudelleen 2000–2002. Viimeisin, toukokuussa 2003 alkanut aresti päättyi 13. marraskuuta 2010. Toisinaan sotilasjuntta on neuvotellut Suu Kyin kanssa, mutta hän ei ole suostunut juntan valtaa säilyttäviin kompromisseihin. Hänen sallittaisiin myös poistua maasta perheensä luokse, mutta hän on päättänyt olla luovuttamatta ennen kuin maa siirtyy täyteen demokratiaan. Suu Kyin brittiläinen aviomies Michael Aris kuoli 1999, ja hänen kaksi poikaansa Alexander ja Kim Aris asuvat Britanniassa[3].

NLD-puolue elätteli toiveita vapauttamisesta, kun Suu Kyi sai toukokuussa 2006 tavata ensi kertaa kahteen vuoteen ulkomaiden edustajan, YK:n apulaispääsihteerin Ibrahim Gambarin. Myanmarin sotilasjuntta kuitenkin pidensi viikkoa myöhemmin oppositiojohtaja Suu Kyin kotiarestia vuodella.

Kansainvälinen yhteisö ja useat ihmisoikeusjärjestöt, muun muassa Amnesty International, ja pakolaisina ympäri maailmaa elävät burmalaiset kampanjoivat Suu Kyin ja muiden poliittisten vankien vapauttamiseksi.

Irlantilainen rock-yhtye U2 on levitti tietoa Aung San Suu Kyin tilanteesta 360°-kiertueellaan. Yhtyeen alun perin Martin Luther Kingille omistama MLK-kappale on omistettu uudelleen Aung San Suu Kyille. Yhtye myy kiertueellaan Aung San Suu Kyinin kasvokuvasta tehtyä naamiota, ja yhtye on tehnyt monissa konserteissa asiassa yhteistyötä ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kanssa.

Aung Sanin terveys heikkeni, ja toukokuussa 2009 hän joutui sairaalaan nestehukan ja alhaisen verenpaineen vuoksi.[4] Toukokuussa hänet myös asetettiin syytteeseen, kun hän salli yhdysvaltalaisen miehen nousta maihin saarelle, jossa hän on kotiarestissa. Kahden päivän kuluttua mies ui takaisin, ja hänet pidätettiin. Aung Sanin kotiarestin oli määrä päättyä toukokuussa 2009, mutta elokuussa 2009 hänet tuomittiin jälleen 1,5 vuoden kotiarestiin. Yhdysvaltalaismies sai seitsemän vuoden vankeustuomion.[5]

Aung San vapautettiin yhteensä yli viidentoista vuoden mittaisesta kotiarestista 13. marraskuuta 2010.[6]

Huhtikuussa 2012 Aung San valittiin täytevaaleissa Myanmarin parlamenttiin.[7]

Kesäkuussa 2012 Aung San kävi Oslossa myöhästyneissä Nobel-juhlallisuuksissa. Sotilasdiktatuuri on luvannut päästää hänet takaisin kotimaahan, siksi hän uskaltautui ulkomaanmatkalle.[3]

18. kesäkuuta 2012 Aung San palkittiin Amnesty Internationalin myöntämällä Kynttiläpalkinnolla ihmisoikeuksien hyväksi tekemästään työstä.[8]

Aung San Suu Kyin puolue NLD voitti enemmistön sekä Burman alahuoneeseen että ylähuoneeseen marraskuussa 2015 pidetyissä vaaleissa. Suu Kyi ei voi itse asettua presidenttiehdokkaaksi, koska hänen lapsensa ovat Britannian kansalaisia samoin kuin hänen edesmennyt miehensäkin.[9]

Varsinkin islamilaiset maat arvostelivat Aung Sania siitä, ettei tämä puuttunut pitkään aikaan rohinghya-kansaan vuosina 2016-2017 kohdistuneeseen laajaan etniseen puhdistukseen[10][11]. Kaikesta päätellen hän ainakin julkisesti hyväksyi armeijan toimet.,oikeutettuna terrorisminvastaisena toimintana. Luultavasti yksi syy tähän oli, ettei Aung San Suu Kyillä ollut valtaa armeijaan[12].

Aung San tuomitsi väkivallan vasta syyskuussa 2017, jolloin suuri rohinghyoiden joukkopako oli tapahtunut[13].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aung San Suu Kyi to become 'State Counsellor' of Myanmar ABC News. 5.4.2016. Viitattu 14.6.2017. (englanniksi)
  2. a b Profile: Aung San Suu Kyi, BBC, 5 December 2016
  3. a b c d Anna-Liisa Kauhanen, Aung San Suu Kyi sai vihdoin rauhapalkintonsa, Helsingin Sanomat 17.6.2012 sivu B 3
  4. Burman oppositiojohtaja joutui tiputukseen hs.fi. 9.5.2009. Viitattu 15.5.2009.
  5. Oppositiojohtaja Suu Kyi kotiarestiin 11.8.2009. Hs.fi. Viitattu 11.8.2009.
  6. Aung San Suu Kyi pääsi viimein vapaaksi 13.11.2010. Yle.fi. Viitattu 13.11.2010.
  7. Myanmarin oppositiolle murskavoitto täytevaaleissa, Yle.fi/uutiset viitattu 4.3.2012
  8. Bono ja Aung San Suu Kyi tapasivat, Yle.fi/uutiset viitattu 18.6.2012
  9. Aung San Suu Kyin puolue voittoon historiallisissa vaaleissa
  10. Aung San Suu Kyi vierailee ensimmäistä kertaa rohingya-alueella Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  11. Aung San Suu Kyi kommentoi vihdoin rohingya-kriisiä: "Ison jäävuoren verran vääriä tietoja liikeellä" Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  12. Tuliko Nobel-palkitusta Aung San Suu Kyista välinpitämätön rautarouva? Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  13. Suu Kyi tuomitsee "kaikki ihmisoikeusloukkaukset" Myanmarin kriisissä Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bengtsson, Jesper: Aung San Suu Kyi – Taistelu vapaudesta: Henkilökuva. (En kamp för frihet: Aung San Suu Kyi: Biografi, 2010). Jyväskylä: Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-396-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aung San Suu Kyi.