Rohingyat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rohingyat
Väkiluku 1,4[1]-1,7 miljoonaa[2]
Merkittävät asuinalueet
Myanmarin lippu Myanmar
Bangladeshin lippu Bangladesh
Pakistanin lippu Pakistan
Saudi-Arabia Saudi-Arabia
Malesian lippu Malesia
Thaimaan lippu Thaimaa
Kielet rohingya, rakhine, burma[2]
Uskonnot islam

Rohingyat tai rohingat ovat etninen ryhmä, joka asuu pääasiassa Myanmarissa Rakhinen osavaltiossa Bangladeshin vastaisella rajalla. Rohingyoja on arviolta noin 1,4-1,7 miljoonaa, ja he ovat kärsineet Myanmarin hallinnon sortotoimista. Suurin osa rohingyoista on muslimeja, kun taas Myanmarin valtaväestö ja Rakhinen osavaltiossa asuvat rakhinet ovat pääasiassa buddhalaisia. Väkivaltaisuuksien takia monet rohingyat asuvat nykyisin Myanmarin ulkopuolella pakolaisina tai laittomina siirtolaisina. Vuonna 2017 Myanmarista pakeni satoja tuhansia rohingyoita, kun armeija puhdisti rohingyakylia kapinallisista, surmaten raa'asti myös tuhansia siviilejä. Armeija jatkoi vainoja, vaikka oli sovittu pakolaisten paluusta[3].

Asuinalue ja lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin rohingyoja on eri arvioiden mukaan 1,4[1]-1,7 miljoonaa[2]. Myanmarissa eli Burmassa rohingyat asuvat Rakhinen osavaltiossa ja siellä etenkin Maungdawin, Buthidaungin ja Rathedaungin alueita osavaltion pohjoisosissa. Noin kolmasosa kaikista rohingyoista asuu nykyisin Myanmarin ulkopuolella pakolaisina enimmäkseen Bangladeshissa, Pakistanissa, Saudi-Arabiassa, Malesiassa ja Thaimaassa.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohingya-pakolaisia Rakhinessa.

Tulo Myanmariin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohingyoiden historiasta on ristiriitaisia tietoja. Myanmarin hallinnon virallisen kannan mukaan he polveutuvat Chittagongin alueelta tulleista bengalilaisista siirtolaisista, joita muutti nykyisille alueilleen Britannian vallattua Rakhinen alueen vuosina 1824–1826. Heitä ei siten viranomaisten mukaan voida pitää aitona myanmarilaisena etnisenä ryhmänä. Rohingyoiden mukaan he polveutuvat puolestaan alueelle 800-luvulta lähtien muuttaneista arabeista ja muista etnisistä ryhmistä. Rakhinen ja osia nykyisestä Bangladeshista aikanaan hallinneen Arakanin kuningaskunnan rajojen sisällä tiedetään olleen muslimiyhteisöjä satoja vuosia ennen brittien tuloa alueelle.[1]

Ensimmäiset vainot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian siirtomaavalta suosi Bengalin muslimeita siirtymistä töihin Myanmarin Rakhineen. 1800-luvulta 1920-luvulle tultaessa Myanmariin oli vaeltanut suuri määrä muslimeita. Jatkuva toisuskoisten maahanmuutto herätti buddhalaisissa vihaa. Intialaiset olivat Burmassa usein maanomistajia. 1920- ja 1930-luvuilla itsensä uhatuksi tuntenut buddhalaisväestö alkoi vainota rohingyoita.

Toisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan alkukuukausina rohingyoiden ja Rakhinen buddhalaisten välillä puhkesi yhteenottoja. Sodan aikana rohingyat tukivat brittejä, kun taas buddhalaiset rakhinet tukivat japanilaisten Burman itsenäisyysarmeijaa. Burman itsenäistymisen jälkeen Pohjois-Rakhinessa toimi asejoukkoja, jotka yrittivät perustaa alueelle sharialain alaista autonomista valtiota.

Vuonna 1978 Myanmarin armeija aloitti operaation nimeltä Naga Min ("Lohikäärme"), jonka virallisena tarkoituksena oli puhdistaa alue laittomista siirtolaisista. Operaation takia 200 000-300 000 rohingyaa pakeni Bangladeshin puolelle, jossa he asuivat pitkään pakolaisleireillä. Samankaltainen operaatio vuosina 1991–1992 tuotti 280 000 uutta pakolaista.[1]

Vuonna 2001 muslimit räjäyttivät kaksi buddhalaisten temppeliä. Tämä laukaisi perinteisen muslimivainon, joita on maassa toistunut noin 10 vuoden välien. Tällä kertaa vaino ei hiipunut muutamassa vuodessa. Jyrkän kansallismielinen, rasistinen buddhalaismunkki Wirathu alkoi lietsoa rohingyoiden vainoa[5]. Armeija alkoi tukea Wirathua. Myös väkivaltaisuudet muslimien ja buddhalaisten välillä vuonna 2012 aiheuttivat pakolaisvirtoja[6]

Vuosien 2016-2017 kriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 Myanmar karkotti väkivallalla ja sillä uhkaamalla ainakin 600000 rohingyaa[7]. Viimeisimmät väkivaltaisuudet alkoivat rohingyataustaisten kapinallisten hyökättyä useille poliisiasemille. Vastauksena kapinallisten toimintaan hallitus määräsi armeijan kukistamaan kapinan. Armeija ja siihen liittyvät muut ihmiset polttivat rohingyojen kyliä. Myanmarin hallitus syytti palosta rohingyoita itseään.[8] Arakan Rohingya Salvation Army eli ARSA ilmoitti olevansa poliisilaitoksia vastaan suunnattujen hyökkäysten toteuttaja. Joidenkin lähteiden mukaan järjestöllä on yhteyksiä jihadistiryhmiin, mutta järjestön itsensä mukaan se ajaa vain rohingyojen tunnustamista etnisenä ryhmänä.[9]Myanmarin armeijan sotilaat tappoivat ja raiskasivat summamutikassa. Tappaminen tapahtui yleensä ampumalla, mutta myös mm. heittämällä lapsia palaviin taloihin. Lähes 7000 rohingyaa kuoli puhdistuksissa, joissa armeija ajoi 650000 pakoon. YK:n turvallisuusneuvosto vaati 7. marraskuuta 2017 Myanmaria lopettamaan rohingyoihin kohdistuneen ylimitoitetun väkivallan[10]. Myös Yhdysvallat syytti Myanmarin armeijaa etnisestä puhdistuksesta ja pisti vuoden lopussa joillekin kenraaleille pakotteita. Myanmar ja Bangladesh sopivat rohingya-pakolaisten paluusta 23. marraskuuta 2017. Mutta Myanmarin armeija jatkoi rohingyoihin kohdistamiaan vainoja. Se poltti vuoden loppuun mennessä satoja rohingya-koteja.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohingyat harjoittavat islamin uskoa, mikä erottaa heitä heidän valtaosin buddhalaisista ja osittain kristityistä naapurikansoista. Rohingyojen naapuristoissa ja kylissä on tavallisesti moskeija ja madrasa eli islamilainen koraanikoulu.

Sukupuolet erotellaan, ja naiset rukoilevat joko yksin kotonaan tai muiden naisten kanssa. Suuri osa naisista käyttää myös hijabia eli pään ja ruumiin peittävää asua. Islamin uskoon liittyy myös sianlihan kielto, rukoilu viisi kertaa päivässä sekä osallistuminen kylän Samaan eli eräänlaiseen hyväntekeväisyysjärjestöön, joka jakaa ruokaa köyhille, tukee leskiä ja lapsia sekä toimittaa hää- ja hautajaismenoja.[4]

Kuten monet muutkin paikalliset kansat, rohingyat saavat elantonsa pääasiassa maanviljelyksestä. Tärkein viljelykasvi on riisi. Viimevuosikymmenien aikana osa rohingyaviljelijöistä on kuitenkin jäänyt maattomaksi, kun maan hallitus on takavarikoinut maata buddhalaisille. Tämä on ajanut monet muille aloille, kuten esimerkiksi sepiksi tai kalastajiksi. Syrjinnän takia monilla muillakin aloilla rohingyojen mahdollisuudet elannon ansaitsemiseksi ovat kuitenkin niukat. Rohingyat eivät esimerkiksi saa matkustaa maassa vapaasti tai työskennellä hallinnossa tai armeijassa.[4]

Rohingyat puhuvat indoarjalaista rohingyan kieltä, jota on joskus pidetty bengalin kielen murteena. Kielessä on useita lainasanoja arabiasta, urdusta, hindistä, persiasta, burmasta ja englannista.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Donald M. Seekins: Historical dictionary of Burma (Myanmar), s. 382-383. Scarecrow Press, 2006. ISBN 978-0-8108-5476-5. (englanniksi)
  2. a b c Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, Charles D. Fennig: Rohingya Ethnologue: Languages of the World, Nineteenth edition. SIL International. Viitattu 28.2.2016. (englanniksi)
  3. Myanmarin armeija poltti rohingya-vähemmistön koteja paluu­sopimuksesta huolimatta Helsingin Sanomat. 18.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
  4. a b c d Barbara A. West: Encyclopedia of the Peoples of Asia and Oceania, s. 686-687. Facts On File, 2009. ISBN 0-8160-7109-8. (englanniksi)
  5. ”Heidän kehonsa ovat niin vastenmielisiä!” – Ihmisvihan aalto uhkaa syöstä Myanmarin kansanmurhaan, ja sitä lietsoo buddhalainen munkki Wirathu HS, Ville Similä
  6. Who will help Myanmar's Rohingya? BBC News. BBC. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  7. [1]
  8. Myanmar: What sparked latest violence in Rakhine? BBC News. BBC. Viitattu 1.9.2017. (englanniksi)
  9. Myanmar: Who are the Arakan Rohingya Salvation Army? BBC News. BBC. Viitattu 10.9.2017. (englanniksi)
  10. YK tuomitsee Myanmarin väkivallan – turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisen julkilausuman Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]