Rohingyat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rohingyat
Väkiluku 1,4[1]-1,7 miljoonaa[2]
Merkittävät asuinalueet
Myanmarin lippu Myanmar
Bangladeshin lippu Bangladesh
Pakistanin lippu Pakistan
Saudi-Arabia Saudi-Arabia
Malesian lippu Malesia
Thaimaan lippu Thaimaa
Kielet rohingya, rakhine, burma[2]
Uskonnot islam

Rohingyat tai rohingat ovat etninen ryhmä pääasiassa Rakhinen osavaltiossa Myanmarissa Bangladeshin vastaisella rajalla. Rohingyoja on arviolta noin 1,4 miljoonaa ja he ovat kärsineet Myanmarin hallinnon sortotoimista. Suurin osa rohingyoista on muslimeja, kun taas Myanmarin valtaväestö ja Rakhinen osavaltiossa asuvat rakhinet ovat pääasiassa buddhalaisia. Väkivaltaisuuksien takia monet rohingyat elävät nykyisin Myanmarin ulkopuolella pakolaisina tai laittomina siirtolaisina.

Asuinalue ja lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin rohingyoja on eri arvioiden mukaan 1,4[1]-1,7 miljoonaa[2]. Myanmarissa eli Burmassa rohingyat asuttavat Rakhinen osavaltiota ja siellä etenkin Maungdawin, Buthidaungin ja Rathedaungin alueita osavaltion pohjoisosissa. Noin kolmasosa kaikista rohingyoista asuu nykyisin Myanmarin ulkopuolella pakolaisina enimmäkseen Bangladeshissa, Pakistanissa, Saudi-Arabiassa, Malesiassa ja Thaimaassa.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohingya-pakolaisia Rakhinessa.

Rohingyoiden historiasta on ristiriitaisia tietoja. Myanmarin hallinnon virallisen kannan mukaan he polveutuvat Chittagongin alueelta nykyisestä Bangladeshista tulleista siirtolaisista, joita muutti heidän nykyisille alueilleen Yhdistyneen kuningaskunnan vallattua Rakhinen alueen vuosina 1824–1826. Näin heitä ei hallinnon mukaan voida pitää aitona Myanmarilaisena etnisenä ryhmänä. Rohingyoiden mukaan he polveutuvat puolestaan alueelle 800-luvulta lähtien muuttaneista arabeista ja muista etnisistä ryhmistä. Rakhinen ja osia nykyisestä Bangladeshista aikanaan hallinneen Arakanin kuningaskunnan rajojen sisällä tiedetään olleen muslimiyhteisöjä satoja vuosia ennen brittien saapumista alueelle.[1]

Toisen maailmansodan alkukuukausina rohingyoiden ja Rakhinen buddhalaisten välillä käytiin yhteenottoja. Sodan aikana rohingyot tukivat brittejä, kun taas buddhalaiset rakhinet tukivat japanilaisten Burman itsenäisyysarmeijaa. Burman itsenäistymisen jälkeen Pohjois-Rakhinessa toimi asejoukkoja, jotka yrittivät perustaa alueelle sharialain alaista autonomista valtiota. Vuonna 1978 Myanmarin armeija aloitti operaation nimeltä Naga Min, jonka virallisena tarkoituksena oli puhdistaa alue laittomista siirtolaisista. Operaation takia 200 000-300 000 rohingyaa pakeni Bangladeshin puolelle, jossa he asuivat pitkään pakolaisleireillä. Samankaltainen operaatio vuosina 1991–1992 tuotti 280 000 uutta pakolaista.[1] Myös väkivaltaisuudet muslimien ja buddhalaisten välillä vuonna 2012 johtivat pakolaisvirtoihin. Rohingyoja on paennut meriteitse myös muualle Kaakkois-Aasiaan.[4]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rohingyat harjoittavat islamin uskoa, joka erottaa heitä heidän valtaosin buddhalaisista ja osittain kristityistä naapurikansoista. Rohingyojen naapuristoissa ja kylissä on tavallistesti moskeija ja madrasa, eli islamilainen koulu. Sukupuolet erotellaan ja naiset rukoilevat joko yksin kotonaan tai muiden naisten kanssa. Suuri osa naisista käyttää myös hijabia, eli pään ja ruumiin peittävää asua. Islamin uskoon liittyy myös sianlihan kielto, rukoilu viisi kertaa päivässä, sekä osallistuminen kylän Samaan, eli eräänlaiseen hyväntekeväisyysjärjestöön, joka jakaa ruokaa köyhille, tukee leskiä ja lapsia, sekä toimittaa hää- ja hautajaismenoja.[3]

Kuten monet muutkin paikalliset kansat, rohingyat saavat elantonsa pääasiassa maanviljelyksestä. Tärkein viljelykasvi on riisi. Viimevuosikymmenien aikana osa rohingyaviljelijöistä on kuitenkin jäänyt maattomaksi, kun maan hallitus on takavarikoinut maata buddhalaisille. Tämä on ajanut monet muille aloille, kuten esimerkiksi sepiksi tai kalastajiksi. Syrjinnän takia monilla muillakin aloilla rohingyojen mahdollisuudet elannon ansaitsemiseksi ovat kuitenkin niukat. Rohingyat eivät esimerkiksi saa matkustaa maassa vapaasti, tai työskennellä hallinnossa tai armeijassa.[3]

Rohingyat puhuvat indoarjalaista rohingyan kieltä, jota on joskus pidetty bengalin kielen murteena. Kielessä on useita lainasanoja arabiasta, urdusta, hindistä, persiasta, burmasta ja englannista.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Donald M. Seekins: Historical dictionary of Burma (Myanmar), s. 382-383. Scarecrow Press, 2006. ISBN 978-0-8108-5476-5. (englanniksi)
  2. a b c Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, Charles D. Fennig: Rohingya Ethnologue: Languages of the World, Nineteenth edition. SIL International. Viitattu 28.2.2016. (englanniksi)
  3. a b c d Barbara A. West: Encyclopedia of the Peoples of Asia and Oceania, s. 686-687. Facts On File, 2009. ISBN 0-8160-7109-8. (englanniksi)
  4. Bangladesh 2015 UNHCR subregional operations profile - South-East Asia. UNHCR. Viitattu 28.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]