Burman kieli
| Burma | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | မန္မာစာ |
| Muu nimi | myanmar |
| Tiedot | |
| Alue | Myanmar |
| Virallinen kieli | Myanmar |
| Puhujia | 32 000 000 |
| Sija | 42 |
| Kirjaimisto | burmalaiset aakkoset |
| Kielenhuolto | Myanmar Language Commission |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä | tiibetiläis-burmalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | my |
| ISO 639-2 | bur / mya |
| ISO 639-3 | mya |
Burma on sinotiibetiläinen kieli, jota puhutaan Myanmarissa. Kielellä on noin 32 000 000 äidinkielistä puhujaa.[1] Kieltä kirjoitetaan burmalaisilla aakkosilla.[1] Sillä on virallisen kielen asema Myanmarissa. Vaikka valtion nimi on nykyään Myanmar, kielestä käytetään useimmiten nimeä "burma".
Murteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Burman kielellä on useita murteita. Yleisin murre on yangonin murre. Muita murteita ovat muun muassa yaw, danu ja palaw. Kaikkien murteiden puhujat ymmärtävät toisiaan.
Äännerakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Bilabiaalit | Dentaalit | Alveolaarit | Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Glottaalit | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit/ Affrikaatat |
p pʰ b | t tʰ d | tʃ tʃʰ dʒ | k kʰ g | ʔ | ||
| Nasaalit | m̥ m | n̥ n | ɲ̊ ɲ | ŋ̊ ŋ | |||
| Frikatiivit | θ ð | s sʰ z | ʃ | h | |||
| Approksimantit | ʍ w | ɹ | j | ||||
| Lateraaliapproksimantit | ɬ l |
Frikatiivit /θ ð/ ääntyvät dentaalisina affrikaattoina [t̪θ d̪ð]. /ɹ/ voi esiintyä tietyissä lainasanoissa, ja se voi myös ääntyä kuin /j/. Soinnittomat sonorantit /m̥ n̥ ɲ̊ ŋ̊ ɬ ʍ/ ääntyvät yleensä osittain soinnillisina: [m̥͡m n̥͡n ɲ̊͜ɲ ŋ̊͜ŋ ɬ͡l ʍ͡w]. Konsonantin jäljessä /j w/ voivat ilmetä konsonantin palatalisaationa tai labialisaationa.[2]
| etu | keski | taka | |
|---|---|---|---|
| suppea | i | u | |
| puolisuppea | e | ə | o |
| puoliväljä | ɛ | ɔ | |
| väljä | a |
Burman vokaalit jaetaan kahteen keskenään täydennysjakaumallisesti esiintyvään ryhmään. Taulukossa esitetyt ryhmän 1 vokaalit esiintyvät vain avotavuissa, kun taas ryhmän 2 vokaalit, joita ovat /ɪ ɛ a ʊ/ sekä diftongit /eɪ aɪ aʊ oʊ/, esiintyvät joko nasaalisina tai glottaaliklusiilin sulkemissa umpitavuissa.[2]
Burma on tonaalinen kieli. Tooneja on neljä:[2]
| Tooni | Foneeminen esitys |
Ääntämys |
|---|---|---|
| matala | /ma/ | [maː˨] |
| korkea | /má/ | [maː˦] |
| nariseva | /ma̰/ | [ma̰˥˩] |
| tapettu | /maʔ/ | [maʔ˥˩] |
Redusoimattomilla tavuilla on tooni, kun taas redusoiduissa eli vähennetyissä tavuissa sävelkorolla ei ole merkitystä, ja niissä voi esiintyä ainoastaan lyhyt /ə/, [ə̆].[2]
Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Burman kielen sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi.[1] Ainoa poikkeus on verbi ya/ga (olla), joka tulee suoraan subjektin jälkeen.
Adjektiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Burmassa adjektiivi tulee useimmiten ennen substantiivia. Superlatiivi muodostetaan etuliitteellä a ja jälkiliitteellä zonh.
Verbi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Burman kielen verbit eivät koskaan taivu.
Substantiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Burman kielessä substantiiveilla ei ole sukua. Monikko muodostetaan laittamalla substantiivin yhteyteen joitakin määrää ilmaisevia sanoja.
Sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuri osa burman kielen sanastosta tulee paalin kielestä. Burmaan on tullut useita englanninkielisiä lainasanoja 1800-luvulta lähtien. Lähes kaikki burmankieliset sanat päättyvät vokaaliin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ethnologue: Burmese (englanniksi) Viitattu 17.7.2015.
- ↑ a b c d Watkins, Justin W.: Burmese. Illustrations of the IPA, 2001, 31. vsk, nro 2, s. 291–295. doi:10.1017/S0025100301002122. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 14.6.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Burman kieli Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta aluentše | amdo | arakan | bai | balti | bara-bodo | burma | dBus | drung | džingpho | dzongkha | etelä-yi | falam-tsin | garo | gTsang | hani | itä-yi | jiarong | kaakkois-yi | kaja | karen | kebumtam | keski-yi | kham | ladakhi | lahu | lhasa | lisu | länsi-yi | manipuri | naaba | nasi | newari | norra | pwo | rawang | rung | šartšagpakha | šerpa | sgaw | sichuanin-yi | tiddim-tsin | tiibet | tripuri | tudžia